7 venda

Alexis Stenvallin syntymäpäivään on vielä muutama viikko, mutta mitäpäs siitä, voihan hänen tekstejään lueskella muulloinkin. Äkkinäisen mielenliikahduksen tuloksena tilasin saarenmaalaisen majapaikan pihamaiseman kuvaan ymppäämäni teoksen netistä. Painos on vuodelta 1971, ja paperi sekä painojälki samanlaista kuin 1960-luvun Moskvitsh-pienilitraisen henkilöauton käsikirjassa. Käännös on Friedebert Tuglasin.

Seitsemän veljestä olen lukenut monesti, ihan nallikkana ensimmäiset kerrat, saksankielinenkin versio minulla on. Virolaisessa on kääntäjä tavoittanut mainiosti Kiven tyylin. Uusimpien tutkimusten mukaan Stenvall oli ruotsinkielinen ja käytti apunaan sanakirjaa teoksiaan kirjoittaessaan.

Kirjan lopussa on selitetty muutamia sanoja ja termejä virolaiselle lukijalle paremmin ymmärrettäviksi:

Könni koogumees. Könnid olid kuulus talupoegade-kellasseppade suguvõsa Ilmajoe kihelkonnas. Rahvajutu järgi ehitas üks Könnidest automaatse olendi, mis liikus kellavärgi abil ja mille külge olid kannitatud maakirved (kõplad). Oma mehhanismi abil kõndis ta mööda põldu ja rookis mättaid üles. Kuid et ta ennast ise ei osanud pöörata, siis hukkus  ta viimaks jões, mis ette juhtus. Puisest, kohmakast inimesest öeldi: sa oled kui Könni koogumees.

Orava-runon olen julkaissut täällä aiemmin auf Deutsch, laitetaan nyt sama eesti keeles:

Magusasti orav magab
Oma sammalsaalikeses;
Sinna jahikoera hammas
Ega metsamehe püünis
Pole iial ulatand.

Oma kõrgest kambrist vaatab,
Näeb maailma kaugeid tippe,
Näeb võitlust käivat ringi;
Kuid ta kohat rahulippe
Männioks see õõtsutab.

Üles-alla õõtsub orav
Armsa kuuse emarinnal;
On ta elu õnnerikas
Selles kiikvas kätkilinnas;
Metsakannel heliseb!

Tukub orav-ruskesaba
Oma väikse akna najal,
Kuni taevas linnulaulud
Saatvad teda õhtu ajal
Une kullamaille.