 |
| Katkelma Volter Kilven teoksesta "Alastalon salissa, osa 2 " |
Meedia on kertonut, että Suomi on allekirjoittanut jonkun isäntämiessopimuksen. Lieneekö Suomella ollut yhtä kova pinnistys kuin ylläolevan tekstin mukaisella kynäilijällä. Virke kertoo kustavilaisten laivanvarustajien parkkisopimuksen vahvistamistilaisuudesta Alastalon salissa. Lautamies Lahdenperä siinä kirjaa laivaosuuttaan. Tekstin on kirjoittanut Volter Kilpi vuonna 1933.
Sana "kuin" on kaikkein vaarallisin taidekirjoitusta yrittävän vihollinen. Se houkuttelee paljoon pahaan, epäonnistuneisiin vertauskuviin ja symboliikkaan, lukukelvottomaan pöhötekstiin, ja paljastaa korvattoman korvattomaksi. Mutta oletko huomannut, että Volter Kilpi sopii paremmin ääneen luettavaksi kuin sisäluvuksi?
VastaaPoistaOlen sen huomannut, ja siksipä mielelläni kuuntelenkin Esko Salervon radioluentaa "Kirkolle"-romaanista klo 18-20 päivittäin.
PoistaPalautin äsken Alastalon kirjastoon, ja keskustelin siellä vanhan ruotsinlehtori-frökenin kanssa. Hän ruotsinkielisenä oli joutunut opinnoissaan lukemaan kirjasta katkelmia, ja muisti siinä olleen pitkiä ja vaikeaselkoisia lauseita, jotka vielä sisälsivät kirjailijan keksimiä sanoja.
Tarkoitan siis klo 18.20.
PoistaJa pitihän minun sitten jatkaa samasta aiheesta omalla puolellani... Kiitos aiheesta, ja anteeksi varkauteni!
VastaaPoistaHyvin lievä on tuo varkaus - kuin tähkäpään taitto kultaiseksi kellertyneen vainion reunalta sormenpitoon solmaistu tai kuin allekirjoitustilanteessa piirtovälineeksi tarjotellun reklaamikynän taskun uppusilkkiin unohtuminen, Anteeksipyyntö hyväksytty.
Poista:D on kiitokseni tästä, joka on kuin kaksoispiste olisi pudotettu ison d-kirjaimen etupuolelle!
VastaaPoistaKarit(sat)
VastaaPoistakuin kaksi marjaa pihlajanmarjatertusta irronneina. Olette te. :D