William ja Jennifer

I walked along the streets of Hong Kong town,
up and down, up and down.
I met a little girl in Hong Kong town,
And I said,
"Can you tell me, please, 
where's that love I've never found?
Unravel me this riddle, what is love?
What can it be?"

And in her eyes were butterflies
as she replied to me.

LOVE IS A MANY-SPLENDORED THING
It's the April rose that only grows in the early spring...
(Paul Francis Webster)

Mies seisoi Hongkongin yön kuumankosteassa syleilyssä. Hänen taskussaan oli avain, jonka hän sai kirjekuoressa lentomatkalla. Kuoressa oli lisäksi ohjeita oikean osoitteen löytämiseksi. Nyt hän taksin jättämänä oli tässä. Puuska lennätti syksyn lehtiä, jotka liimautuivat katuun kimalteleviksi läikiksi.

Hänen mieleensä tuli laulu elokuvasta "Päivien kimallus", joka kertoi William Holdenin ja Jennifer Jonesin esittämien päähenkilöiden romanssista Hongkongissa.  Laulu johdatti ajatukset Luonetjärven juhannusjuhliin 1960-luvulle, jossa lentokonehallissa pidetyissä tansseissa Osvi Niemen bändi oli tuon kappaleen soittanut.

Fouga Magisterit ja Vampiret lensivät, ja jossain vaiheessa pudotettiin atomipommi. Käytännössä se tarkoitti sienen muotoista savupatsasta, joka laukaistiin koneen lentäessä paikan yli. Kansa taputti innoissaan.

Mies havahtui ajatuksistaan, astui ovelle ja otti avaimen taskustaan. Ovi aukesi, ja vastassa oli pimeys.
- Astu sisään ja sulje ovi perässäsi, sanoi ääni. Mies teki työtä käskettyä, ja himmeät valot paljastivat pehmeän maton ja tummat seinäpanelit. Käytävän päässä oli ovi, joka avautui raolleen.
- Tule tänne, ovenrako komensi.