Palavat passit

Kuvassa seisaallaan oleva mies kävi kertomassa tänään mm. kuinka Pohjois-Karjalassa aletaan polttaa sotilaspasseja hallituksen päätösten takia. Passien, kirjojen ja muiden dokumenttien polttaminen onkin oiva ratkaisu moneen vaikeaan asiaan, kuten historian vaiheista muistamme.

Valtion Poikaleirillä - jonka termin blogisti Tillman on ansiokkaasti lanseerannut - olin n. 44 vuotta sitten nytten jo lakkautetussa Savon Prikaatissa, Mikkelin kittaajissa, kuten past. U.E. Luttinen määritteilisi. Nyt kiistanalaiseen karjalaiseen sotilaskeskittymään olen myös tutustunut. Melko pian Mikkelin poikaleirin jälkeen suoritin reservipalvelusta siellä. Lämmin kevät-kaksiviikkoinen vapun tietämissä meni mukavasti. Sotinpurolla ammuttiin sitten kovilla, ja koulutukseni tulenjohto- ja viestialiupseerista vaihtui varolaskijaksi. Varolaskijan tehtävänä on katsoa, että laskija osaa antaa tuliasemaan oikeita koordinaatteja. Ennen maastoon menoa kerholla iltaisin oli mukava tunnelma, jonka pilasi kerran vain jostain sinne eksynyt kirjaedustaja, joka pilkkasi surkeata sotilasammattia. En ostanut häneltä mitään, vaan kerroin jo omistavani kirjan.

Kun harjoitus päättyi, oli yhden miehen Tipparenun moottoritilaan tehnyt västäräkki pesän.

Myöhemmin olin kunnan edustajana ottamassa vastaan prikaatin komentajan kanssa puulaatikon päällä saapumiserän loppuparaatia kovassa pakkasessa. Vain rumpalit uhrattiin ulos, muu soittokunta oli sisällä.

Puheen piti pitää naapurikaupungin mies, mutta hän ei ollut saapunut paikalle.

- Ei hätää, sanoi luutnantti ja kaivoi taskustaan puheen, jonka sitten pidin kotiuttamistilaisuudessa.

Karjalan kunnailla-kulissitaloihin olen käynyt myös tutustumassa East Finland Film Comission esittelytilaisuudessa. Tuottaja kertoi, että sarjaan piti kirjoittaa ympäristösyistä johtuen ammuntaa ja metsästystä harrastavia henkilöitä.

Nimiä on annettu hevostenkin mukaan

Jos Ludvig Äks-Ii-Veetä uskoisimme, ja miksi emme uskoisi, vuoden 1619 helmikuun 24. päivänä syntynyt Charles Le Brun on Ranskan kaikkien aikojen paras taiteilija. Ludvigin hallinnon jälkeen on ollut Monetteja ja Manetteja, impressionisteja ja pointillisteja, joita myös hyvinä pidetään, mutta voi olla, että Ludvigia, josta Charles maalasi komeita muotokuvia pullean humman seljässä, nämä eivät hetkauttaisi.

Yllä olevassa kuvassa ei kuitenkaan kukaan selkähevosmies ei ole Ludde, vaan maalaus esittää Suuren Aleksanteria hindukuningas Poroksen kanssa voittoisan taistelun jälkeen. Jalomielinen Aleksanteri antoi kuninkaan jäädä hallitsemaan tämän valtakuntaa ja perusti sinne oman hevosensa mukaan nimensä saaneen kaupungin, Bukefalan. Historian toinen tulkinta on taas, että Poros voitti, ja sai sen johdosta jatkaa hallitsemista.

Ehkä on hyvä, että Suomen Sodassa kunnostautunut Sandels ei saanut tilaisuutta nimetä uusia kaupunkeja. Sandelsin hevonenhan on se, joka esiintyy Joulukirkkoon-joululaulussa: "Aisakello helkkää, loistaa tähdet, kuu. Riemua on pelkkää, hymyyn käy Bijou."

Mannerheimin viimeinen ratsu oli nimeltään Käthy. Suomalaisten ottaessa Petroskoin ympäristön hallintaansa Jatkosodassa, olisi joku kylä voitu nimetä sen mukaan uudestaan, kun Petroskoistakin tuli Äänislinna, tai aikaisemmin Tampereen valtauksen yhteydessä Sorvan kylä olisi voitu muuttaa Käthyksi - tosin heppa syntyi vasta vuonna 1934 Ruotsissa. Sen isä oli nimeltään Kyffhäuser - outoja nimiä antavat ruotsalaiset...

Vuota

Korkeasti Kunnioitettu Rva Toimitusjohtaja Christine Lagarde Kansainvälisestä Valuuttarahastosta lähestyi allekirjoittanutta seuraavalla sähköisellä viestillä:

"Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF)
164 DE-80939 Berkshire, Lontoo,

Iso-Britannia.

REF:-XVGNN8809

Puhelin (+44) 7024 051 666

Fax: (+44) 7034 061 666

Vastaus: Hon.Mrs.christinelagarde-imf@w.cn 

SINUN Erääntyneet RAHASTOJEN £ 10,8000,000,00 VUOTAA

Ennen pidätyksen ja kuulustelut joidenkin virkamiesten viime kuussa havaittiin, että ne harjoittavat kavallus ulkomaisille asiakkaille heidän Jumala antanut rahaa tekosyyllä, että he kieltäytyi maksamasta tiettyjä maksuja, jolloin on vaikeata voit lunastaa varoja.

Mitä aion kertoa täällä on totta. En vain ymmärrä tilannetta sinun on läpäissyt kaiken tämän, mutta sietää hymyssä suin ja seistä. Sinun Jumala on muistanut sinua ja puuttunut asiasi. Haluaisin tuntea samalla tavalla, jos olen teidän kenkä. Mutta usko Jumalaan, että tällä kertaa sinun tulee menestymään.

Olen nimitetty hoitaa sinua.Uusi järjestelmä on maksettu.Uusi järjestelmä on kautta verkkopankin kautta tai automaattikortti riippuen valintasi. Sinun olisi pitänyt tehdä siirron itsellesi tilillesi ilman matkustaa ulkopuolella tapahtuu. Ei enää kolmannen osapuolen kauppa. Voit vaikuttaa siirtoja eteenpäin.

Haluan tehdä selväksi teille. Jos tämä uusi järjestelmä et ole saanut maksua, niin unohda se elämän. Tämän voit tehdä kauppa itse on turvattu ja luotettava. Ei taho voisi maksaa, jos jatkat tekemisissä kolmansille osapuolille.

Sinua kehotetaan antamaan meille seuraavat tiedot:

Koko nimi:

Osoite:

Ammatti:

Suora Puhelinnumero:

Maa:

Sukupuoli:

Ole kärsivällinen, ja täydellä yhtiö ollessaan kanssamme. Tiedonannossanne meille, liitä henkilökortin helppoa tarkastusta. Jos olet tekemisissä kenenkään muun lukuun ottamatta niitä, olet täysin vaarassa.

vilpittömästi

Hon.Mrs.Christine Lagarde,

TOIMITUSJOHTAJA (IMF).

Vastaa, Hon.Mrs.christinelagarde-imf@w.cn"

Tuo puntamerkin jäljessä oleva luku on jotenkin hämäävä, ja sitten siinä puhutaan vuodasta. Katsoin heti, mitä Euroopan Unionin lakikirja siitä sanoo. Kenkä- ja nahkateollisuuteen tämän täytyy liittyä, koska rouva Lagarde toteaa edellä, että: "Haluaisin tuntea samalla tavalla, jos olen teidän kenkä."

EU määrittelee "nahka"-sanan seuraavasti:

Yleiskäsite sellaisen eläimen nahan tai vuodan kuvaamiseksi, joka on säilyttänyt jossain määrin alkuperäisen säikeisen rakenteensa ja jota on parkittu siten, ettei se mätäne. Karvat ja villa on joko poistettu tai jätetty poistamatta. Viimeistelty nahka voi olla peräisin nahasta tai vuodasta, joka on halkaistu kaistaleiksi tai leikattu palasiksi joko ennen parkitsemista tai sen jälkeen. Sen sijaan jos parkittu nahka tai vuota on hajoitettu mekaanisen ja/tai kemiallisen menetelmän avulla säikeiksi, kappaleiksi ja jauheeksi ja jos se tämän jälkeen kootaan uudelleen joko sideaineen avulla tai ilman sideainetta kalvomuotoon tai johonkin muuhun muotoon, siitä ei voida käyttää nimitystä ”nahka”. Jos nahan pintaa käsitellään millä tahansa menetelmällä tai siihen kiinnitetään kerros, nämä eivät saa olla yli 0,15 millimetrin paksuisia. Tämä määritelmä käsittää siten kaikki nahat sen estämättä, mitä muita oikeudellisia velvoitteita aiheutuu esimerkiksi Washingtonin yleissopimuksesta. Jos osana 5 artiklassa tarkoitettuja vapaaehtoisia kirjallisia lisätietoja käytetään nimitystä ”täyspintanahka”, se koskee vuotaa, jonka pinta on alkuperäinen eli sellainen, että siinä on orvaskeden poistamisen jälkeen näkyvä alkuperäinen martiopinta, eikä pinnasta ole poistettu mitään hiomalla, kiillottamalla tai halkaisemalla.

Asuintilojeni ahtauden ja varastotilojen puutteen takia en taida ottaa vastaan 10,8000,000,00 vuotaa, rouva voisi lähettää tarjouksensa Friitalaan, Maskuun, Tuuriin tai Suomi-Soffalle, jos viimeksimainittua enää on olemassa.

Matikka

Kalastuksesta en ymmärrä mitään, mutta tiedän kuitenkin, että matikoita kannattaa pyytää nyt, koska ne kutevat härkäsimppujen lailla keskitalvella.

Kuva, joka on peräisin laskutikkumuseon sivuilta, esittelee opetuskäytössä ollutta suurikokoista vempelettä. Tuommoinen oli meidänkin koulussa, ja jokaisella oppilaalla piti olla pienempi versio siitä.

Mietteeni matikasta ovat samankaltaisia Roope Dessutomin kanssa. Harmaintakaan aavistusta mionulla ei ole, mikä on abskissa - ehkä lukkiutumattomilla jarruilla varustettu elukka?

Tämän aasinsillan yli pääsemmekin autolla ajeluun. Olen ihan itse kehittänyt kaavan, jolla voi laskea, kuinka kauan aikaa menee tiettyyn matkaan ajettaessa tiettyä keskinopeutta. Voin sen tässä paljastaa vapaasti muidenkin käyttöön.

Jos matkaa on jäljellä 60 kilometriä, ja ajat 60 km/h, on lasku aika yksinkertainen, mutta jos nopeutesi onkin 80 km/h, silloin lisätään matkaan puolet, siis 50%, eli 60+30=90. Jaetaan tämä kahdella, ja saadaan ajaksi 45 minuuttia. Jos paahdat 90 km:n sakkovauhtia talvikelillä, lisää kolmasosa; 60+20=80, jaa kahdella ja aikaa menee 40 minuuttia. Jos mittarisi näyttää keskimäärin satasta, lisää matkaan viidesosa; 60+12=72, kahdella jaettuna 36 minuuttia.

Kaavat on saatu seuraavasti:

80+40=120
90+30=120
100+20=120
120/2=60

Kuopion ja Helsingin välin Googlemaps kertoo olevan 391 km, ja väittää aikaa menevän 4h 41min.

Katsotaanpa, jos talvinopeuksia noudatetaan, eikä pysähdellä, kokeillaan 80 km/h:n mukaan

390+195=585, jaettuna kahdella= 292,50min, jaettuna 60:llä=4,87h, desimaalien muuttaminen minuuteiksi onkin sitten korkeampaa matikkaa, mutta aika oikeaan näyttäisi Googlekin osuvan  

Hajanaisia ajatuksia

Kansakoulun iskäksi mainitun Unon kirjoitelma taisi olla nimeltään "Hajanaisia ajatuksia Suomeen aiotusta kansakoululaitoksesta", tai jotain sinne päin.

Kun lumitraktorin kiusalla kerkesin aamulla putsata liittymän lumesta, ennenkuin se ehti sulkea sen, tuli mieleeni pari ajatusta, jotka lukijoiden pyynnöistä huolimatta aion tässä julkaista:

Kuntauudistus - pinta-ala ja kansainvälisyys kasvaa:
Kun Tanskassa muutama vuosi sitten yhdistettiin kuntia olan takaa, huomattiin, että semmoisella kunnalla, jolla oli ollut vain pari ystävyyskuntaa ulkomailta, niitä olikin nyt yhdistyneellä alueella useita kymmeniä. Tästä ongelmasta puhuttiin jo kolme vuotta sitten Saksassa ystävyyskuntaseminaarissa, vaikka Virkkusen viisauksista ei vielä ollut tietoakaan.

Ystävyyskunta-ajatus pohjautuu ainakin Pohjoismaiden osalta sodanjälkeiseen kummikuntatoimintaan, jonka tuloksena Ruotsi rahoitti mm. Suomen terveystaloja. Meidänkin entisen neuvolarakennuksen, nykyisen nuorisotalon, seinässä on laatta tästä muistona. Kummikunta-asian 50-vuotisjuhlilla Finlandia-talolla olin samassa lihapullajonossa HKK prinssi Bertilin, prinsessa Lilianin, Harri Holkerin ja Raimo Ilaskiven kanssa.

Yhdistämissuunnitelmissa on saada aikaiseksi kolme kuntaa:

1. Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka, Tervo, Tuusniemi, Suonenjoki, Juankoski, Nilsiä, Kaavi, Rautalampi, Vesanto sekä ainakin osa Leppävirrasta. Myös Rautavaara voi kuulua tähän kuntaan
2. Iisalmi, Sonkajärvi, Vieremä, Lapinlahti, Kiuruvesi, Keitele ja Pielavesi. Myös Rautavaara voi kuulua tähän kuntaan.
3. Varkaus, Joroinen, Heinävesi, Pieksämäki ja ainakin osa Leppävirtaa

Ystävyyttä on tarjolla Pohjois-Savolle seuraavilla paikkakunnilla:

Nyköping
Guldborgsund
Pècel
Kirishi
Võru
Csepel (Budapestin XXI kaup.osa)
Prääsä
Viiratsi
Kamennogorsk
Ängelholm
Falun
Mõniste
Võrun maakunta
Äänisenranta
Piitangan kylä
Mjölby
Toksovo
Eesti Kodu-uurimise Selts
Värska
Douroucan kylä
Winnipeg
Aluksnen kaupunki ja piiri
Bodo
Opole
Besancon
Craiova
Jönköping
Castrop-Rauxel
Gera
Svendborg
Györ
Konevitsan luostari
Pihkova
Pitkäranta
Länsi-Viron maakunta
Rakvere
Minneapolis
Sundalssora
Ljusnarsberg
Aars
Dovre
Storfors
Schwerte
Orissaare
Ängelholm
Hylte
Varstu
Võrun maakunta
Kalix
Salmi
Aizkraukle
Grue
Torsby
Äänisenranta
Paistu
Kristinehamn
Võrun maakunta
Elverum
Sunne
Haslev
Hajdúböszörmény
Kamennogorsk
Venhuizen
Luneray
Hagfors
Mölndal
Landkreis Lüneburg
Valamo
Väike-Maarja
Äänisenranta
Äänisenrannan piiri
Prääsä, Nuosjärvi
Luan
Jinotepe
Rjukan
Sandviken
Pirna
Rüsselsheim
Nakskov
Zalaegerszeg
Petroskoi
Hasvik
Prääsä
Tsalnan taajama
Mark
Äänisenranta
Ülenurmen Gymnasium

Kielitaito
Kansainvälisissä suhteissa kielitaito on usein tärkeä. Varsinkin, jos joudumme keskustelemaan kielitaidottomien ulkomaalaisten kanssa tai pitämään puheita heille. Voidaan olla tietenkin myös samaa mieltä poliisimiesten kanssa, joilta turisti kysyi tietä kolmella kielellä. Matkailijan poistuttua konstaapelit totesivat, että siinä se nähtiin, kielitaidosta ei ole mitään hyötyä.

Me kaikki ennen suuria tihkusateita syntyneet muistamme Pauligin kahvipakkauksissa olleet keräilykortit. Niissä oli kuvia autoista, jopa niin moderneista, että kortissa oli mainittu kulkuvälineen olevan mallia/model 1955.

Kielitaito niihin liittyi siten, että vaikeammista nimistä oli ääntämisohjeet suomen ja ruotsin kielellä: Aero Willys, Lue: Eörö Uillis, Chevrolet, Lue: Shevrolee, Läs:Schevrole, Chrysler, Lue: Kraislö, Mercury. Lue: Möökjuri, Ford, Lue: Foord, Läs: Fård, Volvo, Läs: Vålvå, Opel, Lue: Ooppel, Läs: Åpel jne/osv.

Pimputusta

Kun mediassa puhutaan kansantajuisesti säveltaiteesta, pianot pimputtavat, torvet törähtelevät, viulut vinkuvat ja rummut paukkuvat, epämiellyttäviä hälyääniä kaikki. Haetarj vuan haekeesti soe, vaikka onhan pirunkeuhkollakin vastustajansa, kuten lapsuudenkodissani ollut schäfer, joka aloitti heti surkean ulinan, kun kurtun tai huuliharpun kurnutusta kuului radiosta.

Tämän päivän musiikki on 12.2.1898 syntyneen Roy Harrisin pimputusteos pianotoccata. Toccata on yleensä kosketinsoittimelle sävelletty teos, joskus myös laajemman kokonaisuuden osana, esimerkiksi fuugan lämmittelynä. Olin äskettäin seuraamassa pianisti Jouni Someron pitämää koululaiskonserttia, jossa ensimmäisenä biisinä oli Bachin d-mollitoccata BWV 565. Esiintyjä kertoi kysyneensä eräässä toisessa koulussa oppilailta, mille soittimelle teos oli alunperin kirjoitettu. - Kännykälle, kuului vastaus.

Talvi sahaa

Pakkaset ovat sahanneet ylös ja alas, nyt lienee noin 10 astetta Celsiuksen asteikolla. Ilmaisen hernekeiton ja makkaroiden houkuttelemana kävin tutustumassa piensahayrittäjien talvitapahtumaan. Koneita oli monenlaisia, pitkittäin ja poikittain sahaavia ja pilkkovia. Keittoa ja makkaroita oli lehtitietojen mukaan varattu 500 hengelle, mutta silti rokka oli lopussa, kun paikalle pääsin.

Videolla näkyy, kuinka vaakunapuun runko muuttuu laudoiksi. Alla olevassa kuvassa odotellaan, että päästäisiin muuttamaan makkaraa "kansantuotteeksi" (sit. Veikko Huovinen).

Tämäniltaisessa juhlassa, johon osanottajia kehotetaan pukeutumaan "juhlavahkosti", puheen pitää tunnettu sahuriparlamentaarikko.  

Vilske

Päivän taidekuvana on amerikkalaisen Roy de Forestin (11.2.1930-18.5.2007) värilitografia "Story of Flight" vuodelta 1995. Kuntauudistus ja varuskuntien lakkauttamisuhka ovat aiheuttaneet kuvassa näkyvän vilskeen. Oikealla alhaalla kunniapuheenjohtaja on kierroksella keräämässä ääniä kansan kuppirahoilla, ja valonheitinten ja koirien avulla etsitään, minne iso jytky on kätkeytynyt.

Suorat lennot Eurooppaan on kuitenkin pystytty turvaamaan, vaikka "Illaksi kotiin"-yhtiön ylläpidosta valtio onkin luopumassa. Sixpack-hallituksen edustajat siinä matkaavat kohti Brysseliä.

Korot

Nyt puhutaan koroista, ei niistä, joita Vappu ja Jenni taas huomenna esittelevät, eikä pankkikoroistakaan, vaan heraldiikan koroista. Koroja on useaa eri virallista tyyppiä, on havua, sudenhammasta, sahaa, liekkiä, ristiä jne. Edellisen tekstin kuvissa niitä on näkyvillä. Uusia muotoja otetaan käyttöön silloin tällöin.

Koro on myös varsinkin itämailla tavattava sairaus, jonka seurauksena miehen sukukalleus katoaa vartalon (siis oman) sisään. Se saattaa madella aivoihin tai sydämeen saakka. Koroista puhuminen voi aiheuttaa paniikkia, joten Kiinassa ja Thaimaassa liikkuessa kannattaa olla jutuissaan korostetun pidättyväinen. Varsinkin, jos muistelet armeija-aikaasi ja kerrot olevasi korohoro-mies.

Lakkautettuja ja yhdistettyjä

Työpaikan arkistoon kätkettynä löytyi ylläoleva esine. Sen alkuperämaahan liittyvää dataa löytyy mm. täältä. Kun nyt puhutaan lakkauttamisista, jakamisista ja liittämisistä, ja varsinkin, kun ne toteutuvat, tähteelle jää paljon hyviä lippuja, vaakunoita, logoja, projekteja, johtoajatuksia, suunnitelmia, 4-kenttiä, uhkia, vahvuuksia, strategioita ym. tarpeellista.

Alla on kymmenen vaakunaa, jotka on skannattu teoksesta "Suomen kunnallisvaakunat Finlands kommunalvapen Municipal coats of arms of Finland" vuodelta 1970. Teos sisältää Suomen vaakunan ja maakunta- ja lääninvaakunoiden lisäksi 547 kunnallisvaakunaa, joista viimeksimainitut on jaettu vielä kaupunkien, kauppaloiden ja maalaiskuntien vaakunoihin.

Ohessa näistä kymmenen, kaikki lakkautettuja, yhdistettyjä, jaettuja; kuka tuntee? Ovat aakkosjärjestyksessä.

Pilkkejäkö?

Nämä on jo puhallettu sammuksiin

Nuolet lopussa?

Tukkipojat ovat syöneet keksit.

Vesakot vesuroitu

Tämä on kuin Maseratin merkki.

Apilakoroinen alkukirjain

Kireätä kudosta

Veteen kuuset kuvastuvat

Airot pahasti ristissä

Epikriisin epilogi

Katson ulos kahdeksannen kerroksen ikkunasta marraskuussa 2006. Matalamman talon katolla mies kolaa helikopterikenttää ensilumesta.

Tänään tulen ulos saman talon pääovesta. Matkalla parkkitaloon ensiapupoliklinikoiden luona on nosturiauto. Mies huutaa sille: "Elä vielä" ja näyttää, minulle, että voin tulla. Elän vielä ja katson ylös. Siellä mies nostolavalla pudotelee lunta. Taksikuski polttelee tupakkaa ja seuraa tilannetta. Sanon, että on hyvä, kun sairaala on lähellä, jos sattuisi jäämään alle. Taksimies nauraa. Seuraava tutkimus on viiden vuoden päästä.

Ruhtinaat

Nyt kun olemme saaneet uuden maanisän, siis maan-isän, edellisen tilalle, voimme muistella myös entisiä. Fredrik Isacsson on säveltänyt ja Niilo E. Vainio sanoittanut laulun Aleksanteri II:n - "Vapauttajatsaarin" - muistolle.

Aleksanteri oli iso ja riski mies. Kerrotaan hänen jaksaneen nostaa Taalintehtaalla käydessään raskaan moukarin ilmaan yhdellä kädellään. Kaikki eivät saaneet työkalua hievahtamaan kaksin käsinkään. Laulussa ei kerrota hänen urotöistään naisten kanssa eikä siitä, miksi puolalaiset turistit hämmästelevät hänen patsastaan Helsingissä.

Nyt heitän idean Suomen sävelläjille - tätä muotoa prof. Timo Mäkinen käytti Jyväskylässä mainitessaan "Suomen säveltäjiä"- kirjan luennollaan. Mikäpä olisi hienompaa kuin muistolaulu entisistä presidenteistä, jokaisesta erikseen. Seuraavaan Kansanopiston Laulukirjan painokseen vain Aleksanterin, Snellmanin, Aleksis Kiven, Uno Cygnaeuksen ja Runebergin seuraan. Aleksanterin laulu on skannattu vuoden 1911 painoksesta.

Lopuksi vielä laulu Suomen ruhtinaalle, sävel Carey - Britannian kuningashymni:

Eläköön armias,
Rakkahin ruhtinas,
Rauhallinen,
Jossa on onnemme,
Jossa on ilomme,
Turva ja toivomme
Täydellinen!

Arwaten arwonsa
Wahwisti walansa
Wartijamme;
Lepo on lewinnyt
Walistus wirinnyt
Elatus enennyt
Majoissamme.

Suojeltu sodassa
Riemuitkoon rauhassa,
Suomalainen!
Olen taas uudella
Uskollisuudella,
Urhoollisuudella
Alamainen.

Oi Luoja laupias,
Wahwista woimallas
Ruhtinaamme!
Elonsa enennä,
Päivänsä pitennä,
Waiwoja wähennä
Waltiaamme!

Töittensä tunnossa,
Menonsa muistossa
Eläköön hän!
Waeltain wieläkin
Taiwahan tielläkin,
Muistoissa meilläkin
Eläköön hän!

Otto ja Yrjö

Helmikuun 6. päivänä vuonna 1833 Baijerin prinssi Otosta tuli Kreikan kuningas. Otto oli vallassa 1860-luvulle asti, jolloin joutui maanpakoon, syinä taantumuksellisuus, katolilaisuus, yhteydet korruptioituneisiin poliitikkoihin, perijän puute... Kreikalla ei silloinkaan mennyt kovin hyvin. Ottoa seurasi Yrjö, kuten usein nykymaailmassakin.

Ilmoja pitelee

Nyt jos olisi heinäkuu, ja sää tämmöinen, mittari ikkunalla näyttäisi mustien numeroiden osastossa sen, minkä nyt punaisella. Onneksi naapurikylässä on vielä viisi astetta kylmempää kuin täällä. Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta, ja presidentti on valittavissa. Eihän tässä siis ole mitään valittamista.

Puhelinvaalit 1956

- Hyvää iltaa, ja tervetuloa seuraamaan ensimmäistä presidenttikilpailun tuloslähetystä. Tänään joudumme jättämään hyvästit yhdelle ehdokkaalle, aikaa äänestää on vielä hetki, jonka käytän kertoakseni vielä lähtötilanteen. Muistutan vielä, että jos haluatte että Teidän ehdokkaastanne tulee presidentti, tarttukaa puhelimeen ja soittakaa, myöhemmin on turha sitten kiukutella, jos ette ole käyttänyt äänioikeuttanne. Ehdokkaiden numerot näette ruudun alareunassa, voitte äänestää soittamalla tai lähettämällä tekstiviestin. Ehdokas numero kaksi on siis K.A. Fagerholm, kolme Urho Kekkonen, neljä Eino Kilpi, viisi Sakari Tuomioja, kuusi Eero Rydman, ja seitsemän Ralf Törngren.

- No niin sieltähän jo tuodaankin kirjekuorta, josta tämän ensimmäisen äänestyksen tulokset käyvät ilmi. Niiden mukaan... ensimmäisenä kilpailun joutuu jättämään... Rydman.

Annetaan aplodit hänelle, huomenna katsotaan, kuka on seuraava. Kilpailu kiristyy, pysykää huomenna kanavalla, ja muistakaa, vain soittamalla voitte vaikuttaa. Puhelun hinta on 50 markkaa valtionpuhelimista, kaukopuheluihin lisätään taksan mukainen lisä, puhelinyhdistysten taksat vaihtelevat, tarkistakaa oma tilanteenne.

Hikiliikkuja

Kuva Wikipediasta

Päivän taidekuvana amerikkalaisen taiteilija Norman Rockwellin (s. 3.2.1894) kansikuva Popular Science-aikakauslehteen. Kannessa viitataan ikiliikkujia koskevaan juttuun sisäsivuilla, ja kuvan insinööriteknikko onkin semmoisen saanut aikaiseksi, tosin jokin ongelma taitaa olla vielä ratkaisua vailla.

Härvelin pitäisi toimia, koska kuvassa oikeanpuoleiset pallot ovat pitkän varren päässä ulompana pyörän akselista, joten niiden tulisi painua alaspäin ja samalla nostaa vasenta puolta ylös. Yksinkertaisempi versio tästä saadaan aikaan korvaamalla pallot numerolla 6, jolloin ne ovat toisella puolen yhdeksäisiä ja siis kolme yksikköä painavampia kuin kuutoset.

Nyt on muuten rapsakka keli ulkoiluun, hiki ei ihan vähällä liikkujasta irtoa. Ihmetyttää kylläkin Suomen pakkasten kauhistelu. Muistaakseni ennenkin on ollut talvella kylmää. Nyt aurinko nousee parhaillaan, taivas on pilvetön, ja OP-Pohjolan seinämittari näyttää lämpötilaksi -24 astetta Celsiuksen BKT-asteikolla.

Kato peiliin

Tänään tulee kuluneeksi 151 vuotta Solomon R. Guggenheimin syntymästä. Soltsun sukunimeä on viimeaikoina väännelty moneen muotoon Suomessa netti- ym. tarpeellisissa medioissa. Hänen nimeään kantava Suomeen suunniteltu museo uhkaa kansantalouttamme ja hyvinvointiamme viemällä viimeisetkin roposet veronmaksajien taskuista.

Päivän taidekuvana on Michelangelo Pistoletton vuonna 1990 luoma teos "Architettura dello Specchio", joka muodostuu neljästä peilistä ja kultaisista kehyksistä. Nimensä mukaisesti teos heijastelee arkkitehtuuria, ja varmaan myös katsojia Bilbaon museossa.

Suomalaiseen kansalliseen kulttuuriin kuuluu hillitty kauneuden taju esimerkiksi käyttämällä hevosen länkiä peilin kehyksinä tai kiinnittämällä kellonkoneisto pahkalevyyn. Länkipeilistä tosin on sanottu, että länkien välistä pitäisi näkyä vain hevosen pää.

Helmikuun Lada

Kansamme edistyksellisiä autonhaltijapiirejä on kohdannut suru, kun ilmoitetaan, että Lada-merkkisen ajoneuvon tuonti Suomeen myytäväksi lopetetaan. Ensimmäinen versio tuosta kulkuvälineestä oli näköiskappale Fiat 124:stä. Myöhemmin lamppuja ja kromilistoja lisättiin, ja porrasperäisen korimallin hienoin versio oli "seitsemän yli yhdeksän", eli 2107.

Helmikuun kalenterikuvan on tehnyt tunnettu tsekkitaiteilija ja kuvittaja Josef Lada. Useille suomalaisillekin on tuttua sotamies Svejkin kuvitus.

Lyhyt oppitunti tsekin kielessä; kalenterikuvien otsikot suomeksi: Rentoutuminen, Pyhä Matej, Kynttilänpäivä, Naapuruus, Musta helmikuu ja Karnevaali. Kuva, jossa pojat urheilevat jäälautoilla voisi olla otsikoitu "nebezpečný sport"
Kuva on peräisin ArtBohemia.cz-sivuilta.