Muisto kesästä

Vene lipuu tyyntä järvenpintaa. Loppukesän ilta hämärtyy. Poika pistää kätensä veteen. Vesi on pehmeää ja lämmintä. Hiekkapohja kivineen näkinkenkineen ja ahvenheinineen erottuu veden läpi. Isä soutaa hiljalleen, katsellaan maisemia.

Rannalla on suuria kiviä. Niiden päällä on uimassa käydessä mukava lämmitellä. Kivelle voi mennä selälleen ja oikaista kätensä sivulle. Harmaa litteä jäkälä on karheaa mutta pehmeää.

Kivien välissä palaa tulia. Padoissa kuumenee pyykkivesi; lakanoita pestään ja nostetaan kuivumaan riukujen varaan.

Lokki leijailee äänettömänä järven yllä.