Päiväkirjanomaisia merkintöjä

Pähkäilin eilenillalla myöhään palindromiaapisen parissa. Äksään asti on nyt tehty. Öisin klo 00.00 ne on ajastettu aukeaviksi aamuvirkkujen askareiksi. Voi olla, että tulen hulluksi niiden kanssa, jos en jo ole.

Lomalla kuitenkin olen. Omaishoitajan kolmen vuorokauden lomasta on kolmas päivä menossa. Kerran kuussa maanantaina puoleltapäivin se alkaa ja torstaina päättyy. Lisäksi kevätpuolella on hoidettavalle pari KELA:n myöntämää 5 vuorokauden kuntoutuslaitosjaksoa. Lapset olivat viikonloppuna täällä toimessa mukana. Tyttö lähti kumppaninsa kera eilen Kapkaupunkiin. Tavoitteena on mennä sukeltamaan häkissä valkohaiden keskelle. Amerikkalaisessa saippuasarjassa tuosta väännettäisiin jo vitsiä kummasti - perhehelvetistä rauhoittumaan...

Palindromitestin lisäksi olen harjoittanut ruumiillista liikuntaa lumitöiden muodossa. Talvi jatkuu, eikä ole hävinnyt välillä minnekään, vaikka meediot sanoivat sen tulleen takaisin. Lunta on tullut niin, että äsken päättynyt urakka toissapäiväisen ja sitä edeltävien päivien sateiden ja aurojen tieliittymän tukkimisen osalta oli kauden kovin, hardest so far, kuten amerikkalaiset sanovat.

Keskiviikko on soittokunnan harjoituspäivä, tänään kuitenkin soittajilla on sairautta ja muita menoja, ja pidämme siitä vapaata. Kesäkuun kirkkokonserttiin harjoittelemme harrasta ohjelmaa, muuten soitamme valsseja, humppia, jatseja ja muita renkutuksia. Kanssamme esiintymään kirkkoon on lupautunut vakiosolistimme, ensi kesänä konserttilavat jättävä oopperalaulaja.