26.2.2016

Lumihiutaleita, atiela tuihimul.


Tässä vielä palindromikauden päätteeksi talvilaulu. Dallapé ja Georg Malmstén siitä esittävät katkelman palindromisesti, eli puolivälistä lähtien takaperin. Saatanalliset kitarayhtyeet kätkivät aikoinaan amerikkalaisten mielestä äänitteilleen pahoja viestejä, joista sitten moraalinvalvojat yrittivät saada selvän pyörittämällä levyjä takaperin. Tästä ei ehkä semmoisia löydy. 

Alun bassorummun paukku on lopussa käännetty takaisin oikein päin, kuulostaa järkevämmältä, jos tässä nyt voi järkevyydestä puhua. 

6 kommenttia:

  1. kavi

    kerrankin ymmärsin musaa!
    Josko tää olis se tie musiikkimaailmaan meille korvattomille???

    Pikkse eestikeel kajaht.

    VastaaPoista
  2. Oikeastaan kiinnostavampi tuo jälkiosa, kun ns. funktionaalinen soinnutus menettää tyehonsa. Ja selviä sanojakin kuulin, esimerkiksi "Teräsmies, nenäs ties".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisiko siinä pimeyden voimia Krypton-planeetalta?

      Poista
    2. Käännöksen alkuvaiheessa sanotaan "rumilus".

      Poista
  3. koot

    moni vieraskieli kuulostaa tuolta, siis ei kuitenkaan kumpikaan k a n s a l l i s k i e l e m m e.

    Ehkä tällainen kuunteluttaminen auttaisi vieraan kielen omaksumista ja oppimista. Uudenlaista linguaphonea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanhan tarinan mukaan veljekset perivät isänsä Linguaphone-kurssin. Toinen sai kirjan ja toinen levyt. Toinen oppi lukemaan ja kirjoittamaan, toinen puhumaan, mutta kumpikaan ei ymmärtänyt toistaan.

      Poista