Lommon etulokasuojassa aiheutti ajokoiran kovaluinen kallo. Hauva juoksi riistan haju nokassaan pusikosta suoraan tielle auton eteen. Kuului kopsahdus, ja pysähdyimme tutkimaan tapahtunutta. Koira oli jo kaukana menossa, selvisi toivottavasti päänsäryllä kolarista.
Lisävarusteisiin kuuluivat linkatussa jutussa mainittujen kanssa mm. jykevät lisävalot ja oikeanpuolisen takimmaisen ikkunan takana sojottava antenni. Se ei tahtonut pysyä pystyssä ruuvikiristyksellä, vaan ajan mittaan osoitti taaksepäin, ja se piti muistaa kohottaa tarvittaessa ylös. Poliisi siitä kerran huomautti. Sanoi, että joku voi siihen kävellä silmänsä puhki. Muutenkin poliisit olivat autosta kiinnostuneita. Kerran ratsiassa tulivat puoliksi sisään ikkunasta ja kyselivät, onko uusi ja mitä maksoi. Hinnan kuultuaan kiroilivat. Toisella kertaa Sitikan kyydissä oli maalaamiani tauluja. En tiedä, oliko jostakin pöllitty arvotaidetta, mutta maalauksia katselivat päällisin puolin aikansa. Kauppoja ei tehty.
Hyvä rättäri-kariav
VastaaPoistaMeikä-Voxilla on kokemusta rättäristä 1960-luvun alkupuolelta. Lankomiehen rättäriä sain joskus ajaakin, kun oli oma kortti, muttei autoa.
Rättäri oli paras, nopein ja kiihtyvin auto, jota olin silloin ajanut. Ja ainoa.
Harmaa oli silloinen rättäri väriltään, ja lamput ilman lisävaloja oli pyöreät.
Mutta rekkari oli puhdas. Mustalla pohjalla oli valkoisia latinalaisia ja arabialaisia merkkejä, ja kaikki olivat kerralla näkyvillä. Latinot olivat kirjaimia, ja ne lähi-itäiset muunnoksia sikäläisistä numeroista eurooppalaiseen makuun.
Muistelen, että etupenkin etäisyyttä saattoi säätää jotenkin tappi-reikäsysteemillä. Selkänojan säätö oli tehtaalla jo valmiiksi laitettu.
Turvavyöt oli nollapisteiset. Helpot jos mitkä.
Harmi, ettei itellä ole koskaan ollut omaa rättäriä. On pitänyt Fordeilla, Audeilla, Alfa Romeoilla ja Chryslereillä ajaa. Eikä yhestäkään ole kattoa saanut rullalle.
Jotkut kertovat, että jos sopivasti hirvi sattuu hollille, niin rullaantuu toki peltinenkin katto. Ei oo sattunut kohdalle. Vielä.
Penkkien verhoilu oli tässä vihreässä vähän maastokuviokangasta muistuttavaa velouria. Etuistuimet olivat erilliset kiinteällä kallistuksella. Rekisterikilpi on kuvassa puhdistettu kirjaimista salailusyistä. Ensimmäinen merkki oli K, josta saattaisi päätellä auton rekisteröintiläänin sen aikaisten asetusten mukaisesti. Talvella kyselivät, eikö kangaskatto ole kylmä. Onhan se pelti ainakin vaatteena paljon kylmempää.
Poista