Vaaka ei ole kuvassa täysin vaakasuora eikä ihan teräväkään, jos ei kirjoittajakaan penaalinsa terävimpiin kirjoittaudu. Syysiltojen ratoksi on tarjolla arvaustehtävä. S-marketin heviosaston punnituskojetta kuva esittää, ja tarkkaavainen katsoja erottaa kuvan epäterävyydestä huolimatta numeroita ja lukuja yhdestä aina yhdeksäänkymmeneenkuuteen saakka. Tarkemmin katsottuna huomataan yhden numeropaikan nuhraantuneen kovasta käytöstä johtuen.
Kysymys kuuluu:
- Mitä tuotetta on ostettu niin paljon tai niin likaisilla sormenpäillä, että näin on päässyt tapahtumaan.
Vaikean vastauksen helpommaksi saattamiseksi vihje:
- Tuotteesta voi muodostaa palindromin, joka tarkoittaa sen laadullisia tai määrällisiä ominaisuuksia käsitteleviä laitoksia tai laboratorioita.
Vastaukseksi hyväksytään kaikki, mutta oikeaksi vain palindromi.
kavi
VastaaPoistaen käy kaupassa, varmaan pari vuotta kun viimeksi paikallisessa.
Täytyy tänään kaupunkireissulla poiketa S:ään ja luntata nro 48.
Vissiin niillä sama koko ketjulla numerointi.
Oisko joku auton masentaja käyny ropeloimassa ruokatauolla konetta. Mitähän juuresta lie mieli tehny?
Liekköön nuilla samat lumerot? Kun meet kahtomaan, ei kannata ehtiä oikeeta lukua tavaroista, vaan paina vaakaa nyrkillä ja samalla tökkee neljäkasia toisella käellä. Kuitista näät paljonko nyrkki painaa ja mittee se on olovinnaan. Lapun voit liimata nyrkkiin tahikka ohtaas.
PoistaHyvä esikoulusivistäjä kariav
VastaaPoistaTuon jumalattoman helpon tehtävän ainutkertainen ratkaisu on tietysti:
Tomaattimittaamot ;-)
No tulihan se sieltä. Tomaatit, joiden jumalaton kilohinta näyttää näin satokauden aikana olevan muutamia senttejä vaille kolme euroa, näyttävät puolestaan tulevan jostakin Närpeksestä. Liekö siellä pakolaisia, ja puhutaankohan siellä kielillä. SS-Marketista (pejoratiivinen, tosin leikkimielinen arveluttava nimitys) sai tänään alankojen maista tuotettuja yli euroa halvemmalla sis. vihreitä oksia + 1950-luvun tomaatin tuoksua.
Poistavoi-veljet!
PoistaSinne män: vaimo turhaan kauppaan!
Hyvä ketsuppiväki
VastaaPoistaSe on Närpiö asuttanut melko joukon ulkomaalaisia, bosnialaisia ja muita.
Tämä nykyinen uusi aalto ei liene vielä sinne levinnyt.
Tärkeää on ja on ollut, ettei kuntaan muuta suomenkielisiä, ne kun muuttavat virallisia kielisuhteita.
No, joka tapauksessa Närpiökin viimeisenä Manner-Suomen kuntana muuttuu yksikielisestä ruotsinkielisestä kaksikieliseksi ensi vuoden alussa.
Ulkomaanelävät on työllistetty kasvihuoneisiin. Kotimainen tomaatti ja kurkku yms. ovat siis kovasti tuontitavaraa.
Hiilidioksidi tulee muualta Euroopasta, kun Suomen metsät sitovat enemmän hiilihappoja kuin mitä me ehdimme ilmoille syytää. Puhuipa Viher-Niinistö mitä puhuu.
Valo ja lämpö tulevat venäläisöljystä ja -atomimiiluista. Kasveja hoitavat bosnialaiset.
Mutta tuote on taattua kotimaista.
På det andra inhemska språket !
velloset!
Poistavoksikin lienee käynyt potullani kassomassa, mikä on meijjän ässän nro 48.
Jokkoon nuo siellä Närpiössä pian sitä ulkomaan hedelmää ruppeevat kasvattamaan? Tuntus luonnolliselta kasvatustuotteelta kun on valamiiksi vieraskielinen.
(vielä tikuttaa kun pitkänmatikanlukijana en pystynyt ratkasemaan ratkaisemaasi palia! :()
Hyvä Närpes-tukijoukko
VastaaPoistaKun Närpiö ensi vuonna muuttuu kaksikieliseksi, ei suomenkielistenkään muutto kasvihuonekaupunkiin ole kiven takana.
Ja jos tuppaa olemaan, niin voihan sitä heittää sen ensimmäisen kiven, kun ne närpesläiset ei ite uskalla.
Vanhan sanonnan mukaan kun lasitalossa asuvan ei pijä ensimmäistä kiveä heittää.
Varsinkin pimeinä syysöinä kun närpesläislakeuksia tiirailee, niin keltaisia lasilyhtyjä on täynnänsä. Megakokoisia.
Ei ole energiapulasta tietoakaan. Vaikka taitaa olla sittenkin edullisempaa polttaa öljyt Suomessa kasvihuoneissa kuin tomaattikuormassa Epsanjasta lentävän lentokoneen moottoreissa.
Eikä Närpeksessä kovinkaan pitkää matikkaa tarvitse osata.
Sevverran toki, jotta ossaapi laskea EU-tuet oikein, jotta pysyypi Suomen nettosaajien kärkiporukoissa.
Mitä usiampi tomaattilyhty maisemaa kaunistaa, sitä enemmän EU innostuu.
Nummisuutareissa kanttoori Sepeteus kysyy, mikä on naimisen perimmäinen tarkoitus, johon Esko vastaa Mikon kuiskaamana, että peli ja musiiki ja palavat olkilyhteet aidanseipäissä. Ensimmäisten kivien heittoa ei mainitse, vaikka sellaista Vesijärven rantamilla ilotulittein kera äskettäin ilmenikin. Ristiä ei sentään poltettu. Liekö samoin kuin Fingerporissa, jossa kolmikoisen porukan jäsen erotettiin, koska ei sytytystilanteen päällä ollessa saanut tikkua ristiin.
VastaaPoistaJärven nimi kuvastaa hämäläistä kekseliäisyyttä: vrt selkämunuainen, keuhkoastma, kooltansa suuri, väriltänsä vihreä.
PoistaHyvä nimistöasiantuntija kariav
VastaaPoistaYlihärmässäpä ( nyk. Kauhava ) on järvi, jonka nimi on Järvi.