26.7.2014
Helteen vaikutuksia
Voi kun nyt olisi lomalla! Kyllä kateeksi käy kaikkia lomalaisia, mutta ei se mitään, kestää pitää.
Kuva on parin vuoden takaa. Silloin ei vielä tunnettu yhtä korkeita lämpötiloja kuin nyt.
Muutamia empiirisiä (mitähän se tarkoittaa, en tiedä, mutta olen kuullut käytettävän asiallispitoisissa yhteyksissä) huomioita lämpötilan vaikutuksista. Radion Yle Ykkönen, joka soi ja puhuu meillä taukoamatta, paitsi silloin, jos tulee jotain kiusallista ja silläkeinoin myötähäpeää aiheuttavaa ohjelmaa. Radion puolelta en nyt toisaalta muista, mutta Ylen Tangomarkkinat olivat niin kauhistuttavat alkuvideoineen ja tuomariston jäsenen pakkorunoineen, että no huh huh. Pitkät otsatukan juuret (P. Pasasen lanseeraama termi) omaava kapellimestari oli sovittanut laulettavaksi kipaleita, jotka tangoista eivät hippaa muuten ota. Tämähän tapahtui jo ennen helteitä, mutta tällä viikolla radiossa on huomiotani kiinnittänyt pari ehkä sään aiheuttamaa ihan sinänsä ymmärrettävää, mutta ei myötähävettävää juttua. Jokunen päivä sitten kuuluttaja oli luullut, että kansanmusiikin kitkutusta tulisi Kaustisilta kaksi tuntia, mutta sitä tulikin onneksi vain yksi. Niinpä Dvorakin sinfonia alkoi tuntia liian aikaisin. Kuuluttaja pyysi kauniisti anteeksi, ja minä annoin. Ylimääräinen tunti sitten täytettiin Tshaikovskin vitosella, ei huono sekään. Toinen hupaisa juttu oli eilen, kun kuuluttaja unohti Muistojen Bulevardin nimen ohjelman loppuessa. Tarjosi ensin jotain muuta, oli sitten hetken hiljaa ja kertoi Jake Nymanin toimittaneen "tämän äänilevykonsertin".
Sitten mennään oikeaan elämään. Tänään kymmentä vaille kahdeksantoista kiiruhdin L-marketiin. Siellä oli kaksi kassaa käytössä ja kummallekin yli 20 hengen jono. Edelläni jonossa oli paksuun tummaan hameeseen ja pitsipuseroon sonnustautunut rouva, jonka ainoa ostos oli iso kanisteri juomavettä. Itselläni oli muiden ostosten ohella nesteitä kaksi tölkkiä omenamehua ja kaksi tölkkiä "pehmemaitseline hele kvaliteetõlu", made in Idensalmi Finland.
Rouvan kanssa peräkkäin poistuimme myymälästä. Hän meni kuljettajan paikalle Volvoon ja pisti istuttuaan tupakaksi. Kanisteri näkyi siirtyneen matkustajien, jotka olivat kolme tukevahkoa tummahiuksisista miestä, käyttöön. On hyvä, että huolto pelaa helteelläkin.
8.7.2014
Lämmön vaikutus kiskotuksessa ja aivoituksessa
Tänään pitkästä aikaa näin junan. Se saapui Turusta Jyväskylän kautta ja pysähtyi raiteelle kolme (kuvassa lähimpänä). Silloin kun vielä kuljin junilla, satunnaisesti tosin, kiskot kolkuttivat, talvella kovemmin ja kesällä vaimeammin. Kesähelteillä, kuten nyt, rautainen kisko laajeni, ja välit olivat pienemmät kuin talvella. Selitettiin, että jos rata rakennetaan viileällä kelillä liian tiiviiksi, lämmin sää turvottaa rautaa niin, että rata saattaa mennä mutkille ja aiheuttaa liikenneonnettomuuden. Muistan tämmöisestä laajenemisesta nähneeni lehdessä kuvankin. Topparoikka tai päivystävä ratavartija resiinoineen oli todennäköisesti huomannut kuitenkin vaurion ajoissa, eikä vahinkoja päässyt syntymään.
Lukioaikana me yhteiskunnallisesti valveutuneet perustimme Vapaiden Taiteiden Kerhon, joka kuitenkaan ei saanut laajaa hyväksyntää historian lehtorin ja rehtorin taholta. Kerhon yhtenä vaatimuksena oli "kovennettua kiskotusta rautateille". Koulun tie risteytyi rautatien kanssa, ja useasti ruoka- tai juoksutunnilta palatessa tiellä poikittain seisoi tavarajuna. Alihan siitä piti kontata tunnille ehtiäkseen, ja usein myös moni Suomen Tasavallan laillinen metallinen maksuväline koki huomattavan laajennuksen Jumbon tai Riston pyörän alla.
Entäpäs nyt? Kiskot on hitsattu kiinni toisiinsa, kolketta ei enää kuulu. Hitsaussauma näkyy kuvassa etummaisen raiteen takimmaisessa kiskossa. Vaikea uskoa, että rauta ei enää laajene helteellä. Suomen rautatiekartassa radat pohjoisessa päättyvät Kolariin ja Kemijärvelle. Kummastakin eteenpäin on kuitenkin merkitty rataa väritunnuksella "lakkautettu", Epäilys herää, että sinne on jätetty avoin linja, jota myöten kiskoilla on varaa pidetä kilometrikaupalla. Rataverkoston yksi haara päättyy Venäjän rajalle Vartiukseen. Lieneeköhän Venäjän puolella varaa laajenemiseen, ovatko kiskot hitsattu naapurin rataverkkoon, joka kovalla Siperian helteellä saattaa sujahtaa pitkälle Kiinan puolelle.
Lukioaikana me yhteiskunnallisesti valveutuneet perustimme Vapaiden Taiteiden Kerhon, joka kuitenkaan ei saanut laajaa hyväksyntää historian lehtorin ja rehtorin taholta. Kerhon yhtenä vaatimuksena oli "kovennettua kiskotusta rautateille". Koulun tie risteytyi rautatien kanssa, ja useasti ruoka- tai juoksutunnilta palatessa tiellä poikittain seisoi tavarajuna. Alihan siitä piti kontata tunnille ehtiäkseen, ja usein myös moni Suomen Tasavallan laillinen metallinen maksuväline koki huomattavan laajennuksen Jumbon tai Riston pyörän alla.
Entäpäs nyt? Kiskot on hitsattu kiinni toisiinsa, kolketta ei enää kuulu. Hitsaussauma näkyy kuvassa etummaisen raiteen takimmaisessa kiskossa. Vaikea uskoa, että rauta ei enää laajene helteellä. Suomen rautatiekartassa radat pohjoisessa päättyvät Kolariin ja Kemijärvelle. Kummastakin eteenpäin on kuitenkin merkitty rataa väritunnuksella "lakkautettu", Epäilys herää, että sinne on jätetty avoin linja, jota myöten kiskoilla on varaa pidetä kilometrikaupalla. Rataverkoston yksi haara päättyy Venäjän rajalle Vartiukseen. Lieneeköhän Venäjän puolella varaa laajenemiseen, ovatko kiskot hitsattu naapurin rataverkkoon, joka kovalla Siperian helteellä saattaa sujahtaa pitkälle Kiinan puolelle.
6.7.2014
Suven ja runon päivä
Heinäkuun kuudes, suven ja runon päivä, muistetaan William John Clifton ”Bill” Haleyn syntymäpäivänä (6.7.1925). Merkkipäivän kunniaksi Amerikan radion musiikkitoimittajat soittavat tällä videolla kolme Billin bändin biisiä. Ensimmäisenä on "Crazy man crazy", johon radion levynpyörittäjä saa liitettyä asiallisen aasinsillan.
Suomenkielinen Esa Pakarisen versio nimeltä "Hullu mies hullu"löytyy täältä uskaliaalla videolla ryyditettynä.
Toinen rokki on "Straight jacket" eli "Suora takki", melkein instrumentaali, jossa muusikot esittelevät luovuuttaan soitinten käsittelyssä, ja kolmantena "Shake rattle and roll" eli "Ravista helistä ja pyöri".
Kuten huomataan, kontrabasso on käytännöllinen soitin ja hyvä myös lavashowelementtinä. Bändissä, jossa muutamia vuosikymmeniä sitten soitin, basisti ravisti ennen soittamista instrumenttiaan ääniaukot alaspäin, jolloin sieltä saatiin ulos legopalikat, jotka sinne oli lasten toimesta kätketty.
5.7.2014
Talviurheilua
Kylpyhuoneremontti etenee vaiheittain. Viisikymmenluvun alussa rakennetun talon lattiaa on purettu, ja purujen alta on paljastunut aarteita. Eräs niistä on eristeenä käytetty kuvan esittämä painotuote. Vähän paksummasta paperista valmistettujen kansien lisäksi A5-kokoisessa lehtisessä on 36 sivua. Painopaikka on Yhtyneiden Lehtien Kirjapaino Oy, Kuopio 1949.
Mainosilmoituksia on 14:llä kokonaisella sivulla, ja parilla puolikkaalla. Ilmoittajina ovat savolaiset yritykset, mm. Osakeyhtiö Minna Canthin perilliset, Oy Canth ja kumppanit, Gust. Ranin, Hotelli Puijonsarvi, Osakeyhtiö Eloranta, H. Saastamoinen ja Pojat Oy, Kuopion kaupungin säästöpankki, joka kertoo talletuksien olevan yli 250.000.000 mk ja säästökoron 6½ %. Takakannessa Hotelli Seurahuone mainostaa tanssiaisista, jotka ovat kisalauantaina klo 20-1 ja sunnuntaina klo 19-23. "Tanssia kahdessa salissa, erikoiskoristelut salissa, mannermaista musiikkia, Liput ja illalliskortit ennakolta Seurahuoneen hovimestarilta."
Juhlatoimikunta toivottaa kilpailijat ja suuren yleisön tervetulleiksi ja sanoo: "Toivomme, että tämä suurmäki täyttää sille asetetut vaatimukset niin teknillisessä kuin urheilullisessakin mielessä, ja että sen vaikutus kantautuisi laajalti maamme rajojen ulkopuolellekin sekä että maakuntamme urheilupyrinnöille altis ja uhrautuva kansa antaisi jatkuvan kannatuksensa näille jokavuotisille talviurheilujuhlille, joiden ensimmäistä suurjuhlaa nyt vietämme".
Kilpailujen suojelijana on maaherra P.V. Heikkinen. Samalta sivulta, jossa on hänen kuvansa, alkaa lista kilpailujen toimihenkilöistä. Kilpailujen suojelijan jälkeen luetellaan Ylituomari, Kilpailujen johtaja, Ylisihteerit, Rahastonhoitaja, Lääkäri, Sanomalehtisihteeri, Järjestelytoimikunta, Palkintolautakunta, Kuuluttajat, Tulkit, Järjestelypäällikkö, Mainostoimikunta, Majoitustoimikunta, Koristelutoimikunta, Ratatoimikunta, Mäkitoimikunta, Kilpailutoimisto, Tulostoimisto, Pääsylippujen myynti, Hiihtokilpailujen johtaja, Ratamestari, Ajanottajat, Sihteerit, Lähettäjä, Maalituomari, Lähdönjärjestäjät, Mäkikilpailujen johtaja, Mäkimestari, Arvostelutuomarit, Mäkilähettäjä, Hyppyrinvalvoja, Mittamiehet, Pujottelukilpailun johtaja, Ratamestari, Veräjänvalvojien esimies, Lähettäjä, Lähdönjärjestäjä, Ajanottajat, Maalituomari, Sihteerit, Veräjänvalvojat, Järjestysmiesten päällikkö, Viestiyhteydet, Väliaika-asemat, Latupartio, Suksienmerkkaaja, Numeroidenjakajat ja kerääjät, Vaatteiden vastaanottajat, Lääkintähuolto, Liputuksenhoitaja, Kuljetuspäällikkö, Saunamestari, Muonitus, Lähetit, Ilotulitus. Jos tehtävään on nimetty sotilas, poliisi tai lääkäri, nimeä edeltää sotilas- tai poliisiarvo tai tri. Kaikilla muilla on vain etunimen alkukirjain ja sukunimi. Ilotulituksen hoitaa Valmetin Kuopion ammuslataamo.
Lauantaina hiihdetään 15 km:n miesten yleinen ja yhdistetty kansainvälinen kisa. Kansainvälisyyttä edustaa neljä ruotsalaista, Gunnar Björk, Hugo Karlsson, Gunnar Larsson ja Ebbe Eriksson, joista viimeksimainittu on yhdistetyn hiihtäjä. Kilpailijoita on kaikkiaan 132, jotka lähtevät matkaan 20 sekunnin välein. Osa nimistä on lihavoitu - ovatkohan nämä ns. kuumaa sarjaa? Lihavoituja ovat Viljo Vellonen, Martti Huhtala, Arvo Kippola, Olavi Meriläinen, Aarne Forsberg, Toivo ja Kauko Oikarinen, Juho Valtonen, mainitut ruotsalaiset, Pauli Honkanen, Aarne Jalkanen, Tauno Sipilä, Viljo Pesonen, Kalevi Hiekkala, Antero Frantsi, Kalevi Mononen, Lauri Toivanen, Paavo Lonkila, Olavi Sihvonen, Esko Tilli, Leevi Reijonen, Unto Tukiainen, Heikki Hasu - yhdistetty, Aarne Väätäinen ja Arvo Äyräntö. Joukossa ovat myös lihavoimattomina Veikko Hakulinen - Valkeakosken Haka, Marko Tapper - Saarijärven Pullistus, yhdistetty ja Tapani Kirvesniemi - Savilahden Urheilijat.
Seuraava kansainvälinen kisa on miesten 50 km:n hiihto. Siinä on 60 osanottajaa ja paksummalla tekstillä on ladottu Toivo Riikonen, Pekka Kuvaja, Arvo Äyräntö, Veikko Kosonen, muut ruotsalaiset paitsi ed. mainittu yhdistetyn mies, Tauno Sipilä, Pekka Vanninen, Tauno Karvanen, Keijo Sipilä, Esko Tilli, Unto Tukiainen, Kauko Oikarinen, Kalevi Mononen, Ilmari Sipilä, Kalevi Hiekkala, Antero Frantsi, Kalle Tuppurainen, Aarne Jalkanen ja Eero Kolehmainen. Naisten ja nuorten kisat käydään kansallisissa merkeissä. Naisten kympillä on 24 osanottajaa - tummemmalla painettuna Taimi Miettinen, Tyyne Tikkanen ja Anna-Liisa Vallenius. Myös Lydia Wideman - Tampereen Hiihtoseura näkyy olevan listalla.
Yhdistetyn mäkikisaan, joka hypätään vanhasta mäestä osallistuu 26 miestä. Pentti Simola, Martti Huhtala, Olavi Meriläinen, Olavi Sihvonen, Heikki Hasu ja Ebbe Erikson ovat lihavoidulla tekstillä.
Sunnuntaina puoli kahdeltatoista on kansainvälinen miesten pujottelukilpailu. Sveitsiläinen Tell Gassner on ainoa ulkomaalainen 23 kilpailijan joukossa. Gassnerin lisäksi tummemmalla painettuja nimiä ovat Ilmari Kurdelius, Pentti Alonen, Eino Elo, Eino ja Osmo Kalpala, Osmo Perkko, jotka kaikki edustavat Slalom-Seuraa sekä Uuno Koponen, Tauno Juurtola, ja Aimo Vartiainen. Mukana on myös Kalevi Häkkinen - Hankasalmen Hanka, joka pujottelun sijasta siirtyi harrastamaan suoralinjaisempaa laskua. Nuorena miehenä kuulin puhuttavan, että yksi syy nopeuslaskuun siirtymiseen olisi ollut Häkän huono rytmitaju; lienee kateellisten panettelua.
Naisten sarjassa on vain kolme osanottajaa: Helvi Piippola - Ounasvaaran Hiihtoseura, Aini Lappalainen - Varpaisjärven Vire ja Maija Savolainen - Puijon Hiihtäjät.
Suurmäen vihkiäiskilpailu pidetään sunnuntaina 20.3.1949 klo 13.00. Osanottajalistalla on 40 nimeä, Norjalle on varattu näiden lisäksi kaksi kilpanumeroa. Ruotsista mukana ovat Elof Olsson, Thure Lindgren ja Ebbe Eriksson. Tummennettuja nimiä ovat ruotsalaiset, Erkki Rajala, Aatto Pietikäinen, Kauko Mäkelä, Uuno Rautiainen, Olavi Kuronen, Lippo Lemmetyinen, Eino Kaakkolahti, Pentti Simola, Lasse Johansson, Pentti Heino, Martti Huhtala, Heikki Hasu, Kalevi Mäkelä, Olavi Sihvonen ja Matti Pietikäinen. Sivun reunaan tehtyjen lyijykynämerkintöjen peruteella näyttäisi, että kisan voitti Matti Pietikäinen, toiseksi tuli Ruotsin Lindgren ja kolmanneksi Puijon Hiihtäjien, jota myös Pietikäinen edustaa, Olavi Kuronen.
Olikohan Mietaalla käytössään allaolevassa mainoksessa mainitut Splitkein-sukset?
Mainosilmoituksia on 14:llä kokonaisella sivulla, ja parilla puolikkaalla. Ilmoittajina ovat savolaiset yritykset, mm. Osakeyhtiö Minna Canthin perilliset, Oy Canth ja kumppanit, Gust. Ranin, Hotelli Puijonsarvi, Osakeyhtiö Eloranta, H. Saastamoinen ja Pojat Oy, Kuopion kaupungin säästöpankki, joka kertoo talletuksien olevan yli 250.000.000 mk ja säästökoron 6½ %. Takakannessa Hotelli Seurahuone mainostaa tanssiaisista, jotka ovat kisalauantaina klo 20-1 ja sunnuntaina klo 19-23. "Tanssia kahdessa salissa, erikoiskoristelut salissa, mannermaista musiikkia, Liput ja illalliskortit ennakolta Seurahuoneen hovimestarilta."
Juhlatoimikunta toivottaa kilpailijat ja suuren yleisön tervetulleiksi ja sanoo: "Toivomme, että tämä suurmäki täyttää sille asetetut vaatimukset niin teknillisessä kuin urheilullisessakin mielessä, ja että sen vaikutus kantautuisi laajalti maamme rajojen ulkopuolellekin sekä että maakuntamme urheilupyrinnöille altis ja uhrautuva kansa antaisi jatkuvan kannatuksensa näille jokavuotisille talviurheilujuhlille, joiden ensimmäistä suurjuhlaa nyt vietämme".
Kilpailujen suojelijana on maaherra P.V. Heikkinen. Samalta sivulta, jossa on hänen kuvansa, alkaa lista kilpailujen toimihenkilöistä. Kilpailujen suojelijan jälkeen luetellaan Ylituomari, Kilpailujen johtaja, Ylisihteerit, Rahastonhoitaja, Lääkäri, Sanomalehtisihteeri, Järjestelytoimikunta, Palkintolautakunta, Kuuluttajat, Tulkit, Järjestelypäällikkö, Mainostoimikunta, Majoitustoimikunta, Koristelutoimikunta, Ratatoimikunta, Mäkitoimikunta, Kilpailutoimisto, Tulostoimisto, Pääsylippujen myynti, Hiihtokilpailujen johtaja, Ratamestari, Ajanottajat, Sihteerit, Lähettäjä, Maalituomari, Lähdönjärjestäjät, Mäkikilpailujen johtaja, Mäkimestari, Arvostelutuomarit, Mäkilähettäjä, Hyppyrinvalvoja, Mittamiehet, Pujottelukilpailun johtaja, Ratamestari, Veräjänvalvojien esimies, Lähettäjä, Lähdönjärjestäjä, Ajanottajat, Maalituomari, Sihteerit, Veräjänvalvojat, Järjestysmiesten päällikkö, Viestiyhteydet, Väliaika-asemat, Latupartio, Suksienmerkkaaja, Numeroidenjakajat ja kerääjät, Vaatteiden vastaanottajat, Lääkintähuolto, Liputuksenhoitaja, Kuljetuspäällikkö, Saunamestari, Muonitus, Lähetit, Ilotulitus. Jos tehtävään on nimetty sotilas, poliisi tai lääkäri, nimeä edeltää sotilas- tai poliisiarvo tai tri. Kaikilla muilla on vain etunimen alkukirjain ja sukunimi. Ilotulituksen hoitaa Valmetin Kuopion ammuslataamo.
Lauantaina hiihdetään 15 km:n miesten yleinen ja yhdistetty kansainvälinen kisa. Kansainvälisyyttä edustaa neljä ruotsalaista, Gunnar Björk, Hugo Karlsson, Gunnar Larsson ja Ebbe Eriksson, joista viimeksimainittu on yhdistetyn hiihtäjä. Kilpailijoita on kaikkiaan 132, jotka lähtevät matkaan 20 sekunnin välein. Osa nimistä on lihavoitu - ovatkohan nämä ns. kuumaa sarjaa? Lihavoituja ovat Viljo Vellonen, Martti Huhtala, Arvo Kippola, Olavi Meriläinen, Aarne Forsberg, Toivo ja Kauko Oikarinen, Juho Valtonen, mainitut ruotsalaiset, Pauli Honkanen, Aarne Jalkanen, Tauno Sipilä, Viljo Pesonen, Kalevi Hiekkala, Antero Frantsi, Kalevi Mononen, Lauri Toivanen, Paavo Lonkila, Olavi Sihvonen, Esko Tilli, Leevi Reijonen, Unto Tukiainen, Heikki Hasu - yhdistetty, Aarne Väätäinen ja Arvo Äyräntö. Joukossa ovat myös lihavoimattomina Veikko Hakulinen - Valkeakosken Haka, Marko Tapper - Saarijärven Pullistus, yhdistetty ja Tapani Kirvesniemi - Savilahden Urheilijat.
Seuraava kansainvälinen kisa on miesten 50 km:n hiihto. Siinä on 60 osanottajaa ja paksummalla tekstillä on ladottu Toivo Riikonen, Pekka Kuvaja, Arvo Äyräntö, Veikko Kosonen, muut ruotsalaiset paitsi ed. mainittu yhdistetyn mies, Tauno Sipilä, Pekka Vanninen, Tauno Karvanen, Keijo Sipilä, Esko Tilli, Unto Tukiainen, Kauko Oikarinen, Kalevi Mononen, Ilmari Sipilä, Kalevi Hiekkala, Antero Frantsi, Kalle Tuppurainen, Aarne Jalkanen ja Eero Kolehmainen. Naisten ja nuorten kisat käydään kansallisissa merkeissä. Naisten kympillä on 24 osanottajaa - tummemmalla painettuna Taimi Miettinen, Tyyne Tikkanen ja Anna-Liisa Vallenius. Myös Lydia Wideman - Tampereen Hiihtoseura näkyy olevan listalla.
Yhdistetyn mäkikisaan, joka hypätään vanhasta mäestä osallistuu 26 miestä. Pentti Simola, Martti Huhtala, Olavi Meriläinen, Olavi Sihvonen, Heikki Hasu ja Ebbe Erikson ovat lihavoidulla tekstillä.
Sunnuntaina puoli kahdeltatoista on kansainvälinen miesten pujottelukilpailu. Sveitsiläinen Tell Gassner on ainoa ulkomaalainen 23 kilpailijan joukossa. Gassnerin lisäksi tummemmalla painettuja nimiä ovat Ilmari Kurdelius, Pentti Alonen, Eino Elo, Eino ja Osmo Kalpala, Osmo Perkko, jotka kaikki edustavat Slalom-Seuraa sekä Uuno Koponen, Tauno Juurtola, ja Aimo Vartiainen. Mukana on myös Kalevi Häkkinen - Hankasalmen Hanka, joka pujottelun sijasta siirtyi harrastamaan suoralinjaisempaa laskua. Nuorena miehenä kuulin puhuttavan, että yksi syy nopeuslaskuun siirtymiseen olisi ollut Häkän huono rytmitaju; lienee kateellisten panettelua.
Naisten sarjassa on vain kolme osanottajaa: Helvi Piippola - Ounasvaaran Hiihtoseura, Aini Lappalainen - Varpaisjärven Vire ja Maija Savolainen - Puijon Hiihtäjät.
Suurmäen vihkiäiskilpailu pidetään sunnuntaina 20.3.1949 klo 13.00. Osanottajalistalla on 40 nimeä, Norjalle on varattu näiden lisäksi kaksi kilpanumeroa. Ruotsista mukana ovat Elof Olsson, Thure Lindgren ja Ebbe Eriksson. Tummennettuja nimiä ovat ruotsalaiset, Erkki Rajala, Aatto Pietikäinen, Kauko Mäkelä, Uuno Rautiainen, Olavi Kuronen, Lippo Lemmetyinen, Eino Kaakkolahti, Pentti Simola, Lasse Johansson, Pentti Heino, Martti Huhtala, Heikki Hasu, Kalevi Mäkelä, Olavi Sihvonen ja Matti Pietikäinen. Sivun reunaan tehtyjen lyijykynämerkintöjen peruteella näyttäisi, että kisan voitti Matti Pietikäinen, toiseksi tuli Ruotsin Lindgren ja kolmanneksi Puijon Hiihtäjien, jota myös Pietikäinen edustaa, Olavi Kuronen.
Olikohan Mietaalla käytössään allaolevassa mainoksessa mainitut Splitkein-sukset?
Välistä sataa
Valkoinen aidattu ja puiston sekä vähän asfaltinkin ympäröimä uskonnollisen yhteisön rakennus paistattelee sadekuurojen välissä auringonpaisteessa ukkospilvet taustallaan. Päivittäinen kulkuni vie talon ohi, ja kyllähän sitä kelpaa katsella ja kuvata. Sadetta on saatu välistä, ja jos huomenissa on poudempaa, leikkaan ehkä nurmikkoa. Huomasin keksiväni komparatiivimuodon nimisanasta; laatusanoistahan sitä vain yleensä käytetään. Superlatiivi olisi siten poudin.,
4.7.2014
Monikäyttöä
Pihaan rakennettu pyörätuoliramppi eli vuoristorata, kuten sitä tuttavallisesti kutsumme, paljasti jälleen uuden käytännöllisen puolen, varmasti Pirkka-niksiksi soveltuvan, vaikka sukkahousuista ei nyt puhutakaan. Voi toki olla, että räsymatto sisältää myös mainittujen vaatekappaleiden jäänteitä. Karkeapintainen metalliritilä, joka on yli metrin korkeudella maasta muodostaa erinomaisen matonpudistelualustan verrattuna ainakin nurmikkoon tai talviseen lumiseen pihatantereeseen. Tarpeeksi mattoa hulmutettaessa yläpuoliset roskat ja pöly leijailevat kuten muillakin pinnoilla, mutta reikäinen alusta puhdistaa samalla maton alapuolta, johon nurmikolta tarttuu helposti ruohoa, neulasia ja muuta irtainta. Koko rakennelma on nähtävissä täällä.
2.7.2014
Joutukaat autuaat sielut
Tasan 300 vuotta sitten syntyi säveltäjä Christoph Willibald Ritter von Gluck Baijerissa. Tunnetuin sävellyksensä on ooppera Orfeus ja Euridike, josta aiheesta aiemmin käsittelemäni Offenbach teki köykäisemmän version hameenhelmoja heiluttelevan can canin kera. Kreikkalainen Orfeus oli kova poika soittamaan. Kun rakastettunsa Euridike kuoli käärmeenpistoon paetessaan kilpakosijaa, Orfeus lähti häntä manalasta pelastamaan soiton keinoin. Manalan johtoryhmä liikuttui kauniista musiikista, ja lupasi Eurin pois sillä ehdolla, että Orfe ei tähän kotimatkalla vilkaisisikaan. Tiedetäänhän se, kuinka siinä kävi - niinkuin antiikin taruissa yleensä. Orfeus meni vuorille kovaäänisesti suremaan, ja paikalliset terroristikapinalliset pilkkoivat hänet ja heittivät pään jokeen, missä se vielä huusi Euridikea.
Videolla Paula Robison soittaa oopperasta tunnetuimman pätkän, "autuaitten sielujen karkelon", jonka tunnetuin pätkä alkaa kolmen minuutin kohdalla. Se tunnetaan nimellä "Gluckin melodia", ja on huilistien hää-, hautajais-, kirkkokonsertti- ja kevätnäyteohjelmistossa sangen yleinen. Paula ja kumppanit esittävät sen mukavan reippaassa tempossa; monesti kuulee, esimerkiksi urkusäestyksellä, sitä soitettavan turhan hitaasti.
1.7.2014
Heinäkuun alku
Kuva on otettu heinäkuun 1. päivänä vuonna 1957. Kalenterinlehden pitäjän naamakuvaa on ilmeisesti tarvittu johonkin muuhun tarkoitukseen, ja albuminlehteen sen kohdalle on jäänyt vain liimatahra. Muistan, että kävin tuona päivänä ensimmäisen kerran uimassa sinä kesänä. Taisi sää olla yhtä vilpoinen kuin nyt 54 57 (kun ei enää osaa laskeakaan)vuotta myöhemminkin. Näyttäisi siltä kuin sireenit kukkisivat kellarin, jonka katolla poseeraan, seinustoilla. 1950- ja osin 1960-luvun kesät olivat pääsääntöisesti lämpimiä ja pitkiä. Koulu loppui toukokuun lopussa ja alkoi syyskuun alussa. Opettajan ammatin harjoittamiseen oli kolme hyvää syytä: kesä- heinä- ja elokuu.