29.7.2013

Kuninkaallisien kartoitusta

Kun Suomessa valitaan vuosittain tangokuninkaalliset, niin toki myös ravikuninkaalliset. Ensiksi mainittujen valinta tapahtuu Seinäjoella, jälkimmäisten tänä vuonna Kuopiossa. En muista, ketä niissä nyt on kuksikin kruunattu, mutta sanomalehti Savon Sanomien uutinen pohditutti näiden paikkakuntien keskinäistä suhdetta.

Uutisen mukaan poliisilla oli ollut suht. rauhallinen viikonloppu, mutta parin henkilön toimiin oli kuitenkin ravialueella pitänyt puuttua. Juopunut kuopiolainen oli ajellut ravien lähetysautoa - se on semmoinen pickup tai vastaava, jossa on perälaudan levikkeenä radan levyiset puomit, jotka estävät hepojen kirmaavan kiihdytystilanteessa auton ohi. Mies oli kertonut siirtäneensä autoa järjestäjien pyynnöstä, mutta ei ollut tullut kertoneeksi olevansa lähes kahden promillen kännissä. Lähetystoimissa ei sentään oltu.

Senäjokinen henkilö oli taas pöllinyt pääsylippuja ja myynyt niitä omaan piikkiin.

Peilanneeko tämä nyt jotenkin maakuntain eroja, ei kai - on niitä humalaisia lähetysautokuskeja Pohjanmaalla ja lippurosvoja Savossakin.

Tuossa seinällä muuten on näköispainos vuoden 1850 Suomenmaan Korko-kartasta, joka on "näyttäwä maa-pinnan korkeudet Suomessa, niinkuin sekä Maamittarien pinta-määräykset pitkin maan isoimpia wesiwäyliä, että yläwimpäin paikkakuntain korkomitannot, toimitetut kolmikulmittain Suur-saaresta Torniohon asti, owat niistä tiedon antaneet."



Kuvassa on osa kartasta länsirannikolta. Siinä on mm. Joensuun kaupunki. Kuntaliitoksia on ennakoitu jo silloin. Harmi vain, ettei Joensuu ole Seinäjoen suussa, jolloin Suomen halkaiseva kunta olisi nimeltään Seinäjoensuu.

Seinäjoki-nimistä paikkakuntaa ei kartalta löydy, on vain Peräseinäjoki ja Östermyra.


Toisessa kuvassa Kuopion ja muutamien muiden Kuopion läänin paikkakuntien lisäksi on toinen Joensuu. Järvessä nro 46 on vielä paljon vettä, toisin kuin muutaman vuoden jälkeen kartan painamisesta. Tässäkin kartantekijä on kohdellut Soisaloa kaltoin. Kyllä sen ympäri laivalla pääsee, vaikka tässä Karvio onkin tukittu.

6 kommenttia:

  1. kavi

    noita edellisen potullises ötököitä irtoili kuivista puista, joita äsken kottikärrissä liiteriin kuljettelin.

    Hyvä tieto: Joensuukin saanut ruotsinkielisen nimen, ärsyttänyt kun mitättömällä Savonlinnalla on ollut ja meijjän stadilla ei. Vaan ny on - NY Karleby, jonka kaupunginjohtajana on muuten Karjalainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruotsinkielisessä nimessä vaan sitten on vähän kirjaimet menneet sekasin:

      pitäis olla Ny Karelby.

      Poista
    2. Niitten kotisivujen mukaan kaupunginjohtaja on Gösta Willman - Karjala poikii?

      Poista
  2. Vox Populi22.01

    Ei ole ihme, ettei se Kemiössä 1950-luvulla vaikuttanut Munsalasta kotoisin ollut kansakoulunopettaja tietänyt mitään Soisalon saaresta. Eipähän se munsalalaisten perinnekartassa mikään saari ollutkaan.

    Joensuuhunkaan ei pitkää matkaa ollut Munsalasta, eikä sattunut suuvärkkisalaopen salaisiin papereihin mitään instrumentaalimusiikillisia saloja. Eipä Joensuun -matkalla tarvinnut Perämeren rannalta mihinkään lähteä.

    Se on muuten Jakobstadin kaupunginjohtaja ihte Jaakopin poika, Mikael Jakobsson.
    Laiska-Jaakon piti aikoinaan perustaa tämä asutustaajama, muttei saanut sitäkään aikaan, joten tomera vaimo, sittemmin leski, Ebba Brahe sitten meni perusti.
    No Jaakon poika on sitten kuitenkin johtajaksi asti päässyt !

    Suomenkielinen nimi Pietarsaari kuulemma on käännös kantapitäjän Pedersören nimestä.

    VastaaPoista
  3. kavi

    enemmän tuo Jösta vaikuttas attendolaiselta tai caymanilaiselta eli saimaanlaiselta.

    VastaaPoista
  4. Niin se vaan vesi on valu-nunna (ninna-nunna - rkm Harjakainen) Lintulan ja muihennii luostarloihen ympäristövesilöihen pinnannostoiks Caimaaseen Höytiäisen pinnanalennuksesta. Pietarsaari on kylläkin käännösvirhe nimestä Pietar Suuri. Suuren Pietu kävi laivanrakennusta opiskelemassa Hollannissa, kun silloin vielä ei ollut Paul Wahlin telakkaa Leppävirralla.

    Mutta annapas, kun kerron: Seitenkytä luvun puolivälissä osallistuin käskystä maanpuolustuskertausharjoitustapahtumaan Kontiolahessa. Matkalle tuli junalittera, jonka käyttääkseni olisi pitänyt jotenkin matkustaa kauas kotoa; nääs kun täkäläiset suurmaakauppiaat eivät halunneet rautatietä tänne - mitä nyt sitten sieltä, jossa heillä ei ollut laivalaituria. Kontiolahden kerholla istuttiin ja nautittiin varmaan alkohoolia tai jotain. Sinne oli päätynyt myös kirjaedustaja, joka vilpittömästi vittuillen pahoitteli sotilaiden huonoja palkkoja, mutta suositteli kuitenkin moniosaisen tietopohjaisen ja nahkaselkämyksellisen eläymyksellisen teossarjan hankintaa osamaksulla. En ostanut, kerroin hänelle, että minulla on jo kirja.

    Nin- ja attendolaisuus ilmeni kotiuttamispäivänä, kun yhden tyypin tipparenun moottorin päälle oli västäräkki tehnyt pesän. Minun Citroën Dyane oli ihan pesätön. Kaverin kanssa otettiin liftarityttö kyytiin, ja sekös kimmastui, kun ei sen kanssa puhuttu, vaan keskusteltiin ihan muista asioista.

    VastaaPoista