Viime lauantaina kävin syntymäpäivillä, ja soitin siellä sankarittarelle serenadin. Kappale oli Gershwinin Ykän "Summertime". Saksofonilla ei voi esittää sanoja, mutta jäin niitä kuitenkin miettimään. Alkuperäiset sanat ovat Du Bose Heywardin, ja ne kertovat kehtolauluna lapselle, kuinka elämä on mukavaa ja paremmaksi muuttuu.
Sauvo Puhtila on sen aikoinaan suomentanut, ja kas ihmettä, käännös - vai lieneekö käännökseksi tarkoitettukaan - ei hippaa ota alkuperäiseen. Sanoissa puhutaan vain kesäyön varjoista, tuoksuista ja tunnelmista.
Jos minä kääntäisin sen, niin varmaankin näin:
Kesän aikaan
elo on ihan laiffii.
Käy fisu onkeen,
ohra pitkää jo on
On faijal' manii,
mutsis namulta näyttää.
No hys pikku hani
tippa simmusta pois.
Koittaa aamu
jolloin laulamaan heräät
ja siivet auki
kohti pilviä käyt.
Mut siihen asti
huolet ei sua paina
on faija ja mutsi
vierelläs ain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti