6.7.2012

Runoa ja suvea

Nyt ei pakkanen pane, ja pronssinen mieskin lämpenee luonnostaan.

Runopäivän kunniaksi kysyn seuraavaa:

1. Kuka on tuo mies, jolle kirjoitetusta runosta alla on katkelma?

2. Kuka on ruotsinkielisen runon alkuperäinen kirjoittaja?

3. Kuka on kääntänyt runon suomeksi?

Kun keskellämme noin sä seisot, veikko,
kuvana luonnon rakkaan, rauhaisan,
kun äänessäs soi kotimainen laulu,
tuo laulu meidän muinaismaailman,
niin tuntuu kummalta, on kuin ei koskaan
me toisistamme oiskaan eronneet,
ja niinkuin lapsi isän polvell' istuin
me näimme jälleen kodit, metsät, veet.

9 kommenttia:

  1. kav

    pistänpä V.A.:n - tukka hienosti! - niin saan vihjeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole V.A. heistä kenkään. Eikä ole Mauri P:kään (eikä Andykaan), jos vaikka yhdennäköisyyttä lienee.

      Runoilijan ja suomentajarunoilijan etunimi alkaa Eellä, patsaan malli on ihan OK runoilija hänkin.

      Poista
  2. Googlasin - anteeksi - ja muuten selvisi, MUTTA KUKA ON K????? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Patsaan esittämä mies on itse runoillut mm. seuraavasti:

      SUOMESS' EI ELÄ RUNOILLA.

      Kuulkahatte kuulut herrat,
      Suomen ruhtinaat suloiset,
      Minä huuan huolissani,
      Valittelen vaivoissani:
      Suomess' ei elä runoilla,
      Ei tule leipä laulamalla,
      Työstä on Suomessa surua,
      Leivänsaaliista Savossa.
      Maat on kaikki kankahia,
      Kaikki kallioperiä,
      Toiset korpia kovia,
      Synkkiä syänsaloja,
      Pellonpaikat on pahoja,
      Kivikoita, kallioita;
      Niiss' on työtä tyhjän kanssa
      Saaha einettä etehen,
      Ruvetessani runoille.
      Viel' on raskas Herran vitsa,
      Tauti päälle painavainen,
      Kaikki tässä kappelissa,
      Joitten joukossa minäkin
      Olen saanut outo olla,
      Parvessa parasna miesnä,
      Kaikki on kattoni kulunna,
      Kaikki pääni paljastunna;
      Ei ole soittoni soreat,
      Eikä kuulu kanteleeni,
      Nyt ei kanna köyhän koppa,
      Pää paljas puhua paljon,
      Suru soittoni hajoitti,
      Katkoi kielet kanteleeni.

      Poista
    2. Onpa tosissaan hieno runo! Suomen kirjallisuuden antologiassahan tuo tietysti on, käväisenpä katsomassa.

      Poista
  3. kav

    Leppävirran Kymäläisiä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Olli_Kym%C3%A4l%C3%A4inen

    Meillä täällä nuorisosihteerinä KymläisJyrki, SM-nyrkkeilijä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo joo, mutta ketäs nuo Eellä alkavat on?

      Poista
  4. kavi

    kilautin kaverille:

    "Emil von Qvanten kirjoitti runon Olli Kymäläiselle kesällä 1845. Runoniekat Pietari Makkonen (Kerimäki), Olli Kymäläinen(Heinävesi) ja Antti Puhakka (Liperin pitäjän Kontiolahden kappeli) oli kutsuttu Helsinkiin, missä pietarilainen taiteilija Gustav Daniel Budkowski teki heistä lyijykynäpiirrokset ja maalasi kaksi taulua. Toinen on kansallismuseossa. Toisen taulun taiteilija vei Pietariin osallistuakseen siellä sikäläisen taideakatemian kilpailuun. Sen koommin taulua ei ole näkynyt – ainakaan Suomessa."

    :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, vastaus on melko täydellinen, paitsi että Emilin runon on kääntänyt Eino Leino. Siitä on toinenkin käännös, ja runoveikoista on toinenkin tunnettu kuva.

      Helsingissä oli Runeberg sanonut Ollille: "Jos sinä osaisit kirjoittaa, olisit suurempi taiteilija kuin minä."

      Poista