16.6.2012

Tisainia 1970-luvun lopulta

Ensimmäiset kaksi kuvaa esittävät tukevatekoista terassipöytää. IKEAa, Iskua eikä JYSKiä, saatikka Askoa, ei tuote edusta. Henkilökohtainen vaatimattomuuteni estää jälleen paljastamasta, kuka on laudat sahannut, pyöristellyt tarpeellisista paikoista ja naulannut huonekalun muotoon. Toisessa kuvassa näkyy lautojen hankintapaikan logo - Valtion Polttoainekeskuksen saha. Valtion virastoissa vallitsi vielä tuohon aikaan, ehkä vieläkin, byrokratia. Ei käynyt päinsä, että käveli taapelille ja valitsi siitä laudat ja maksoi kassaan. Ehei, kaavakkeita piti täyttää, ja kun tuli kyse lautojen kotiinkuljetuksesta, toimistovirkailija aikansa laskettuaan ilmoitti taksan, joka oli suurempi kuin lautojen hinta. Valtion Nalle-Sisu-kuorma-auto olisi kuorman mökille heittänyt. Mainittakoon, että valtaosa puutavarasta käytettiin ulkohuoneen rakennustarpeiksi, muotoiltu pöytä syntyi siitä, mitä jäi. Ne eivät siis olisi mahtuneet silloiseen kulkuvälineeseemme, vaikka siinä olikin auki rullattava katto. Ratkaisuna pulmaan oli se, että erään asiakkaan meille päin kuormaa tuonut auto otti laudat kyytiinsä, ja niin selvisimme halvemmalla.
Pöytä ja lautojen hankintapaikka sijaitsevat saman järven rannalla vajaan 10 kilometrin päässä toisistaan. Uittaakin tietysti olisi voinut. Pöydän ääressä oli taas mukava eilen ja tänään istuskella ja katsella alla kuvattua maisemaa. Mutta nyt taas täällä Savossa alkaa ukkonen jyrähdellä.


2 kommenttia:

  1. Jep jep, Q-veden pitäjässä ainakin oli Vapon saha. Paljonkin siinä pitäjässä on viehättäviä paikkoja, muinoin ajelin K-veden Sirkkamäessä asuessani Suomen Ateenaan usein Venekosken kylän kautta. Sekin on aika hieno paikka oudommalle.

    1970-luvun lopulla ei ollut mitenkään tavatonta, että ihan kuka vaan hommasi Vapolta puutavaraa ja rakensi mökilleen ulkokalusteet, jotka palvelevat edelleen. Sittemmin monet ovat ostelleet kovapuisia, ja pitävät talouskasvua yllä sikäli, että ostavat harva se vuosi uusia tilalle, kun kovapuu on päreinä tämän tästä.

    Varmistussana acerndo 12. Liekkö tuo mussiikkitermi, vähän niinkuin stringendo tai crescendo tai allargando.

    VastaaPoista
  2. Kyllä se saha siellä edelleen toimii, byrokratiasta nykyään en tiedä. Käytiin lapsia katsomassa täältä Savon "ulukomaelta" Suomen Ateenassa, ja samalla reissulla yövyttiin mökillä ja tuotiin vajaa puoli mottia polttopuita siinä toivossa, että savupiipun asukkaat antavat syksyn tullen lämmittää. Tänään niillä oli jotkut sukujuhlat, olisiko olleet ristiäiset, kun peräti viisitoista naakkaa lenteli ympäri taloa ja asettui sitten keskustelemaan pihapuuhun. Poikasia houkutellaan lentämään, ovathan ne jo ihan täysikasvuisen näköisiä, vähän harmaampia vain kuin vanhempansa.

    Venekoskelle muuten pääsee vesitse tuon maisemakuvan taustarannan Ruumissaaren takaa. Kesäteatteri siellä toimii jo yli viidettäkymmenettä vuotta. Q-vedessä on kaksi ruumissaarta, joihin ainakin tilapäisesti haudattiin vainajia Rautalammin vallan aikana.

    Acerndo 12 viittaa 12-säveljärjestelmään, jota käytti mm. Aarno Kaunovaara, eli Arnold Schönberg.

    VastaaPoista