Leikkauksia

Vuosi sitten julkaisin vastaavansisältöisen kuvan. Se oli päivätty 16. kesäkuuta, eli kymmenen päivää aikaisemmin kuin kuluvana suvena. Syynä oli tietysti meille maanviljelijöille ja muille kasvikunnan parissa puuhaileville epäsuotuisat säät. Nurmikkoa ja aitaa ei voi leikata sateella. Läkkertekkerin sähköleikkurin ohjeissakin varmaan muistutettaisiin edellisen jutun vasaran tapaan vaaroista, jotka uhkaavat sadeveden ja sähkön välittömästä kohtaamisesta. Leikkuri tuli kiinteistökaupan mukana vuonna 1991, enkä muista, oliko ohjekirja mukana. Ehkä luonnostaan olen sisäistänyt vaaran.

Kun nyt parinakymmenenä vuonna on aidan kanssa askarreltu, tulee mieleen, eikö kukaan ole keksinyt automaattista aitaleikkuria. Se voisi olla semmoinen kuin herukanpoimintakone, joka kulkee pensaan yli ravistellen marjat säiliöön. Tämä olisi vähän kuin autopesukoneen liikkuva osa, joka kulkisi aitaa pitkin säädettynä tietylle leveydelle ja korkeudelle. Hauskaa olisi hurautella sillä vaikka kerran viikossa kasvaimet sileiksi.

Baritoni J. Hynnisen kesäasunnolla olen nähnyt automaattisen ruohonleikkurin, Se uurastaa yötä päivää, ja kun huomaa, että virta alkaa huveta, menee kiltisti koppiinsa lataukselle.

Kun nyt vielä ei yö tummu, niin muistellaan miten se käy itäisillä mailla: