Näin harrastajahuilistina on mukava joskus katsella, mitä ammattilaiset soittavat. Eihän näissäkään katkelmissa toki ole mitään erityistä. Oikea ääni oikeaan aikaan oikealla voimakkuudella ja fraseerauksella on periaate, joka pätee kaikkeen säveltaiteen esittämiseen, helppoa.
Ylemmän pätkän osaisin soittaa primavistana tuosta vain, alempi vaatisi ehkä pari harjoittelukertaa. Kymmenen, sitten yksitoista, kaksitoista ja kolmetoista säveltä erilaisia asteikkoja mennään ylöspäin seuraavan tahdin alussa olevaan nuottiin yhdellä iskulla allegro energico-tempossa ja kaiken lisäksi unisonossa ykkösviulujen kera.
Sävellaji on e-molli, tahtilaji tässä kohdassa 6/4, kuka lie säveltäjä?
Lieköpähän Sipilän Janne, ja liekö hänen ensimmäinen yrityksensä Yhteensoivan kanssa vuodelta 1899?
VastaaPoistaJannehan se, opus 39.
VastaaPoistaSe on tuo Janne joskus haastava. Itse soittelin samaisen Jannen Surusoittoa joskus urkututkinnossa, vaan jäi Intrada opettelematta.
VastaaPoistaVai innostuisiko tässä vielä vanhoillaan?
Kyllä kahtelen ja kuuntelen katteellisena teijjän tietoja ja taitoja!!!!
VastaaPoistaJa erittäinkin kunnioitan.
hikkaj
VastaaPoistaElä nyt hyvä mies sentään...
Tuosta tuli mieleen savolainen - ja voi se olla tuttu itäisemmilläkin inhoilla rajoilla - sanonta, joka ei nyt tähän käsiteltävään aiheeseen mitenkään liity.
- Elä tie nuin, jiät vielä tuommoseks.