Clitonian runouteen jo aikaisemmin viitattiinkin. "Myrkkysonetti" ei nimestään huolimatta ole täydellinen klassinen sonetti, koska alkuperäisestä riimirakenteesta ABBA ABBA CDC DCD puuttuu viimeinen DCD. Sen puute antaa kuitenkin runolle iskevyyttä ja yllätyksellisyyttä, varsinkin kun sitä tutkitaan intertekstuaalisin keinoin sen historiallis-sosiologisessa viitekehyksessä. Lausuttiinhan se spontaanisti tilanteessa, joka on omiaan tuomaan esiin täysin peittelemättömästi yksilön äärimmäisiä tunteita. Myös tunnetut kirjallisuudentutkijat Austin Warren ja René Wellek toivat kirjallisuudentutkimusteoksissaan Clitonian sonetin "kultaisena poikkeuksena" ja äärimmäisen kiinnostavana tekstikriittisen analyysin kannalta.
Suomeksi toimitetussa "Alppien runotar – Keski-Euroopan vuoristoseutuin käyttölyriikkaa"(Jylhä, Kuusi) teoksessa käsitellään laajasti myös muun mittaista runoutta. Nykyäänkin hyvin suositut vuohenkutsulaulut, joita esitetään, ja joiden parhaat esittäjät ovat erittäin suosittuja artisteja kesäfestivaaleilla, varsinkin Dakota-päivänä, jota, kuten muistetaan vietetään Dullesin pakkolaskun muistoksi. Tyypillinen vuohenkutsulaulu on suomalaiselle rytmiikaltaan ja säemuodoltaan tuttu, ns. kalevalasävelmä - musiikkiteoreettisesti viisijakoinen.
Tule kuttu kuuraparta
Pukin parahin puoliso
Anna lypsää lytkytellä
Juustomaidot juoksutella
(suom Jylhä, Kuusi)
Viime vuosina on suosiota saanut rap-tyylinen runous lippalakkipäisine ja avarahousuisine esittäjineen. Käytännön kokeissa vuohet eivät kuitenkaan tottele kutsua yhtä helposti kuin perinteisellä tyylillä. Biologit olettavat vuosisatojen kuluessa 5/4-rytmin juurtuneen jo elukoiden geeneihin, jolloin ne sitä kuullessaan lähtevät oitis lypsettäviksi.
(jatkuu...).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti