22.11.2010

Heilu ja huilaa



Jussi Puron poika, Wilhelm Friedemann, syntyi marraskuun 22. päivänä 300 vuotta sitten. Lahjakkaan muusikon ja säveltäjän elämä ei sujunut aivan parhaalla mahdollisella tavalla, ja hän kuoli köyhänä ja unohdettuna.

Videon huiluduossa kaksi nykyaikaisin instrumentein, kultainen ja hopeinen, varustettua soittajaa tulkitsee Bachin teosta.

Kunnianarvoisa, jo edesmennyt soitonopettajani J. Alvas olisi kiinnittänyt huomiota liikehdintään. Ensinnäkin sormien heilumisen pitää olla niin pientä, että sitä ei katsomosta huomaa. Jos sormea nostetaan vain sen verran, että läppä aukeaa, on liike paljon nopeampi kuin pystyyn harotettaessa. Tässä filmissä ei hänen mielestään pahinta olisi se, vaan koko kropan huojuminen.

Jotain soittajaa luonnehtiessaan hän sanoi tämän käyneen erään tunnetun huilistin tanssikoulua.

2 kommenttia:

  1. Olenko kertonut miten toiset muusikot suhtautuivat hänen (Alvaksen) kultahuiluun, kai Suomen ensimmäiseen? :)

    VastaaPoista
  2. Enpä ole tainnut kuulla, ensimmäisellä tunnilla hän kuitenkin vakuutti, että mitä hän ei tiedä huilunsoitosta, sitä ei tarvitse tietääkään. Tarkoittikohan, ettei tarvitse tietää, mitä hän ei tiedä...

    Hyvä opettaja, hyvin tultiin juttuun.

    VastaaPoista