Kulttuurin päivä

Kalevalan päivänä pitäisi liputtaa. Paitsi Kalevalaa, nyt pitäisi muistaa myös muuta suomalaista kulttuuria, mitä se sitten onkin. About 30 vuotta sitten laadittiin laki kunnallisesta kulttuuritoiminnasta. Kulttuuri määriteltiin siinä taiteen harjoittamiseksi ja harrastamiseksi sekä perinnetoiminnaksi. Näitä piti kuntain edistää ja tukea. Joku kauhisteli, että kunnan lautakunnallisessa holhouksessa kulttuuri näivettyy ja kuolee. Puolustuksena mainittiin, että raittiuslautakuntiakin on olemassa, eikä kaikkea raittiutta ole saatu vielä näivetettyä. No, tämä 30 vuotta sitten.

Kalevalassa Ilmarisen Sepe lentää päräytti kuusella Pohjolaan. Kotipihan havupuut alkavat kohta olla lumettomia. Kuvassa sembran tilanne keittiön ovelle (ei meillä muita ovia olekaan) johtavan polun yläpuolelta. Näin kulttuuripäivänä tein lumitöitä. Olipa erinomainen keli siihen. Lämpötila on +1 Celsiuksen asteikolla, ja kola liukuu kuin kiekko Kiprusoffin maaliin. Lumi ei ole vielä liian raskasta.

On hauskaa, kun tässä Savon korkeudella ollaan säätiedotusten mukaan milloin Lounais-Suomessa, milloin Kainuussa, sillä kun lunta luvataan johonkin päin, sitä tulee takuulla tänne.

Kalevalassa mainitaan Vipusen Antero. Tietoviisas jättiläinen, jolta Väinämöinen kävi kiristämässä tietoja järjestämässä tälle korvennusta mahaan. Antero Vipunen on myös iki-ihana tietokirja, jossa esiteltiin muun muassa Japanian kielen erikoisuuksia. Olutpullo on biiru-bin, nenä on hana ja juopunut ihminen on yopporata hito.

Sayonara!