Aikakauslehtiratsaus XII

Helmikuun lopun kunniaksi aikakauslehdistöstä on poimittu Yleisradio-niminen julkaisu helmikuulta 1929. Se esittelee silloisen viikon koti- ja ulkomaiset ohjelmat, kotimaisille riittää kaksi sivua, kun sensijaan ulkomaat - joita ovat Viro, Ruotsi, Norja, Tanska, Latvia, Liettua, Saksa (9 asemaa), Englanti (2) Puola (2), Tsekkoslovakia ja Unkari - tarvitsevat 6 sivua.

Ohjelmatietojen lisäksi lehdessä on reklaameja radiokojeista, radioputkista, anodipattereista, Corona-kirjoituskoneesta, Karjala-margariinista, Cospoli-savukkeista, Hydrawerk-kiintokondensaattoreista ja Valtion Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaiden superfosfaattirahtitalvialennuksesta Valtionrautateillä.

Alla olevasta kuvasta erottunevat klikkaamalla lehden mediatiedot.

Lehden pääkirjoitus käsittelee radiota opetusvälineenä:
"Heti kun yleisradio oli saavuttanut tyydyttävän ke­hitysasteen, syntyi myös ajatus sen käyttämisestä ope­tuksen palvelukseen. Tämä ajatus huomattiin piankin hedelmälliseksi, ja sitä on koetettu kehittää eri suun­tiin eri maissa. Meillä on sitä käytetty lähinnä kieli­opetukseen ja hyvällä menestyksellä, kuten kursseja seuranneet saattavat todistaa.
Muualla on kuitenkin menty vielä laajemmille aloille.
Ruotsissa alkavat juuri kokeilut kokonaisten luokkien opettamisesta radion välityksellä, ja, sikäli kuin ruotsa­laisten lehtien lausunnoista saattaa päättää, ovat toi­veet hyvät.
Englannissa on tässä suhteessa kuitenkin saatu hiu­kan toisenlaisia kokemuksia. Siellä selittää kokeiluja johtanut opettaja, hra Thomas Curzon, että häiriöt vaikuttavat opetuksen kulkuun hyvin haitallisesti ja että mikrofoonin käyttö vaikeuttaa suuressa määrässä opettajan työskentelyä vaatien häneltä aika lailla har­jaantumista ja tottumusta. Oppilaiden kannalta taas, selittää hän, radio tuo mukanaan uutta mielenkiintoa asioihin ja kehittää varsinkin tarkkaavaisuutta, aina­kin aluksi.
Vaikka siis radio-opetuksella oppilaiden kannalta on omat etunsa, väittää hra Curzon, että menetelmä täl­laisenaan on vaikeasti toteutettavissa, joskin sillä sivis­tystekijänä ja tiedon levittäjänä yleensä on hyvin suuri merkitys."
Artikkelin mukaan kuitenkin Saksassa on otettu radio tehokkaimmin käyttöön sekä oppilaiden että opettajien koulutuksessa. Saksan koulu-uudistus vaati opettajilta osallistumista monille kursseille, joiden antia etenkin vähävaraisimmille opettajille voitiin jakaa radion kautta. Myös oppilaiden vanhemmat osallistuvat kirjeenvaihtoon opetusohjelmien tiimoilta.
Kirjoitus päättyy: "Näytetunnit annetaan itse luokassa, ei siis studiossa, tavallisen koulut yön kestäessä; Saksalaisen tämän alan tuntijan ja johtajan, tri Hammerin mielestä, eivät vai­keudet opettajan toimintaan nähden suinkaan ole voit­tamattomia. Vaikeuksia esiintyy vain silloin, kun oli näy­tettävä kuvia, käytettävä karttoja tai sovitettava ope­tukseen muita havaintoesineitä. Tässä suhteessa oli koko työ järjestettävä uudelleen. Varsinkin kaivattiin paljon nopeampaa vauhtia kuin tavallisessa opetuksessa, että kuuntelijat, näkemättä, voisivat sitä täydellä tarkkaa­vaisuudella seurata. Tarvittiin toisenlaista tehostamista, toisenlaisia keinoja asioitten selvittämiseksi kuin taval­lisessa opetuksessa. Kuuntelijat väittävät päässeensä opetusta erinomaisen lähelle, tulleensa perille monista menetelmän salaisuuksista paremminkin kuin nähdes­sään luokan. Ja ennen kaikkea, tällä menetelmällä oli se tavaton etu, että opettajat kaukaisella maaseudulla saivat olla suorassa kosketuksessa mahdollisimman hyvän ammattiopetuksen kanssa, pääsivät tutustumaan kaikkeen uuteen, mitä menetelmien ja pedagogisten suuntien alalla on olemassa. Emme tiedä, onko Suomen opettajapiireissä mielen­kiintoa tätä asiaa kohtaan, ja sitä paitsi on radioverk­komme vielä niin epätäydellinen, ettei tyydyttäviä tu­loksia kaikkialla maassa vielä voitane saavuttaa. Jon­kunlainen toiminta tällä alalla olisi kuitenkin mahdol­linen ja erittäin hyödyllinen, jos menetelmät vain voi­daan kehittää kyllin hyviksi."
Seuraavina vuosina Saksassa radio ja televisio valjastettiin palvelemaan muunkinlaisia opetus- ja valistusohjelmia, hyvällä menestyksellä.
Englannista sen sijaan lennätetään: "Jonkun aikaa sitten kerrottiin Euroopan sanomalehdissä, että Englannin yleisradioyhtiö B.B.C., olisi suostunut poliittisten riitakysymysten selvittelyyn radiossa. Tämä tieto johtui siitä, että maan kolmen pääpuolueen taholta oli ankarasti vaadittu tällaista oikeutta. B.B.C:n johto näytti aluksi olleen taipuvainen järjestämään puolueitten johtajille tilaisuuden esiintyä, mutta koko kysymys on nyt rauennut, koska puolueet eivät voineet sopia esiintymisajoista. Suurin osa Englannin kuulijakuntaa on hyvin tyytyväinen, että radio edelleen jää rauhaan politiikasta.
Seuraavassa keskiviikon, 6. helmikuuta 1929 ohjelma:
18.00. Radio-orkesteri, johto Erkki Linko:
Halvorsen: Marche Chevaleresque; Mendelssohn; Meeresstille und glückliche Fahrt; Strauss: Wein, Weib und Gesang.
18.25. Englanninkielen jatkokurssi (leh­tori Lyyli Wihervaara).
19.15. Maisteri Solmu Parkku: »Sika­talouden tarkastustoiminnasta» (Suomen Maatalousseurojen Kes­kusliiton esitelmäsarjaa).
19.40. Ursula Thesleff: yksinlaulua:
Gluck: Aria oopp. Orfeus; Kuula: Kesäyö kirkkomaalla;Hanni kainen: Tulin onneni yrttitarhaan.
20.00. Tri Sven Donner: esitelmä »Sie­lullisia sairaudentiloja lapsilla» (Kenraali Mannerheimin Lasten­suojeluliiton esitelmäsarjaa).
20.15. Jussi Pukkila: yksinlaulua: Sibe­lius: Illalle, Lastu lainehilla; Koti­lainen: Ihmisyyden laulu, Laulu oravasta; Palmgren: Miilunpoltta­ja; Merikanto: Miksi laulan; Back­man: Pulkkalaulu; Kuula: Etelä­pohjalaisia kansanlauluja.
20.40. Mimmi Lähteenoja: Yrjö Heilalan kertomuksia.
21.00. Hannes Kotka: kanteleensoittoa:
Vanha marssi; Pirun polska; La­pin akan valssi; Mähösen Kallen sottiisi, Iso lintu, merikotka, Sai­maan rannalla (sov. Hannes Kot­ka).
21.20. Radio-orkesteri: Mozart: Alkus. Figaron häät; Beethoven: Rondo a capriccio; Brahms: Valssi; Bull: Säterjäntans söndag.

Markus-sedällä on oma kirjelaatikko. Siinä on kuva Tarjasta, joka on luvannut ratsastaa lehmällä Helsinkiin setää tapaamaan. Lieköhän ollut sitten erään kuvanveistäjän edelläkävijä tällä alalla. Tarja tuskin kuitenkaan Lehikkiään sitoi Kosmoksen ovenkahvaan.
Hjalmar Löfvingin piirtämässä sarjakuvassakin Markus-setä näkyy seikkailevan Mauser vyöllä. Hyvä että Pikku Juhani pelastui apinoille laulamasta.