Huhtikuun Vihuri

Alkavan kuukauden kalenterikuva esittää nuorukaista kevätaskareissa. Vesi virtaa jyrkähköä uomaa pitkin yläoikealta alavasemmalle. Keskelle virtaamaa on rakennettu pieni vesiratas, kuten maalaisnuorukaisten kevätaskareissa kuutisenkymmentä vuotta sitten tapana oli. Vuodenajan luontoelementtejä ovat lumen alta paljastuneet kivet, lehdetön koivupuu ja osittain kissoittunut, osittain jo keltakukkainen auringon ensikeväthehkujen haasteeseen vastaava pajupensas, jonka säteettäinen rytmi toistaa vesirattaan rakennetta.

Horisontin takaa kurkistavan suurehkon auringon on ohittamassa tähtimoottorinen hävittäjä- tai harjoituskone. Jälkimmäinen tuntuisi todenmukaisemmalta, ja mikäli tarkennusta vaaditaan, asiantuntijan arvio Suomen olosuhteet huomioon ottaen olisi Valmet Vihuri, kotimaista valmistetta - brittiläistä Blenheim-pommittajan vanhaa ja vaihtoehtojen puutteessa käytettyä Bristol Mercury-moottoria lukuunottamatta. Vihureita rakennettiin paljon, ja osittain myös tästä syystä niille sattui paljon onnettomuuksia, jotka toivat konetyypille negatiivista julkisuutta. Piirroksen koneen sivuvakaajan kaareva muoto Vihurin suoraviivaisemmasta poiketen tuo mieleen amerikkalaisen P 38 Thunderboltin, jonka ohjaamokupla tosin oli kauempana koneen keulasta, kuten asian laita tarkalleen ottaen oli Vihurissakin. Myös tarkalleen ottaen koneen värityksessä on käytetty taiteilijan vapautta. Samoin voi listata siipien nuolimuodon otetun käyttöön vasta suuremman nopeuden saavuttavissa suihkukoneissa. Tarkoituksellista kubistista yhtäaikaista näkökulmaa koneeseen tuskin on tavoiteltu, vaikka runko ja korkeusvakaaja on kuvattu suoraan sivulta ja siivet sitävastoin hieman yläviistosta. Siirtämällä ohjaamon kuomua hiukan alemmaksi, kuvaamalla se ja korkeusvakaaja samasta kulmasta kuin siivet, tulos olisi ollut pienellä muutoksella realistisempi, varsinkin kun tähtimoottorilla varustettu lentokone on etuosan poikkileikkaukseltaan pääsääntöisesti pyöreä. Kansakoulun alaluokan opettaja, joka tässä tapauksessa oli Karjalan Salmista evakoitunut neiti-ihminen, liikunnallinen ja CZ-moottoripyörällään ajeleva, ei - varmaankin aivan viisaasti - puuttunut lentokoneen kuvaustapaan.

Kaikkea teknistä täsmällisyyttä ei toki alle 10-vuotiaan tuotoksista voi vaatia. Kuvan sommittelu on kuitenkin tasapainoinen. Tekniikan maailmaan liittyvät kohteet - lentokone, vesiratas ja kaarnalaiva - muodostavat kolmion, kuten myös luonnon elementit - aurinko, pajupensas ja koivu. Henkilöfiguuri yhdistyy värien kautta teknisiin elementteihin, mustat housut vesirattaaseen, punakuvioinen pusero ja punainen lippalakki lentokoneeseen ja kaarnalaivan purjeeseen. Värien käyttö muuten on vaatimatonta, olisivatko liidut vähissä, vai onko vain tärkeimmät kohteet haluttu korostaa? Lyijykynäviiva on vedetty varmalla kädellä sekä lentokoneen että koivun yksityiskohdissa.

Kekseliäs keino välttyä konstikkaasti kuvattavan koivun tyven esittämisestä on rajata koulupiirustuksen vasempaan alanurkkaan sijoitettava signeeraus eräänkaltaiseksi nimikyltiksi, jonka takaa puu näyttää kasvavan ilman, että sen juuristoa tai muuta maan pinnalla näkyvää monimutkaisempaa detaljirakennetta olisi tarvis piirtää. Lehdettömän puun valkea runko mustine kuvioineen ja haarautuvine oksineen on jo sinänsä kunnioitettava kuvattava. Signeerauksen rajaava vihreä, jota luonnollisestikin huhtikuussa on luonnossa näkyvillä vielä perin niukalti, tuodaan kuitenkin puhkeavan kevään symbolina tällä keinoin esille.

Aikaisempiin kuluvan vuoden kalenteritaidepohdintoihin voi perehtyä täällä.