Loppusoitto 3

Ernest John Moeran (s. 31.12.1894) oli brittiläinen säveltäjä, jonka musiikki sai vaikutteita luonnosta ja kansansävelmistä. Myös Sibeliuksen sävelkielestä on havaittu olevan muistumia Moeranin ensimmäisessä sinfoniassa. Tässä kuitenkin syksyisiä metsiä kuvaileva pianosävellys. Sen myötä matkaamme kohti uutta parempaa vuotta ja maailmaa.

Loppusoitto 2

Vuoden toiseksi viimeisenä päivänä syntyi Paul Bowles (s.30.12.1910), amerikkalainen taiteen moniottelija - säveltäjä, kirjailija, kääntäjä, pohjoisafrikkalaisen kansanmusiikin tallentaja - joka asui suurimman osan elämästään Marokossa kuitenkin amerikkalaisena expatriaattina, siirtolaisena, jolla on kuitenkin vahvat siteet kotimaahansa ja sen kulttuuriin, kuten ehkä suomalaisilla Portugalin-eläkeläisilläkin, paitsi verojen ja muutamien muiden velvollisuuksien osalta.

Bowlesin konsertto kahdelle pianolle, puhaltimille (oboe, klarinetti/bassoklarinetti, trumpetti) ja lyömäsoittimille siivittäköön vuoden lopun alkua.

Loppusoitto 1

Tämän ja kahden seuraavan musiikkipitoisen merkinnän otsikkona on Loppusoitto. Mistään sen lopullisemmasta kuin taas yhden vuoden loppumisesta ei ole kyse. Voi olla, että näitä tulee ensi vuonnakin näpyteltyä, mutta luojassaanhan se on. Mutta eikun toki juurikin niin, elikkä ensin kompletoidaan tämä periodi supplementoiduksi totaalisesti. Soitettavat kolmen päivän kappaleet on valittu säveltäjien syntymäpäivien mukaan, jonka toiminnan tuloksena koossa on mieletön ja huikea kansainvälinen henkilörekisteri, jonka jonakin päivänä julkaisen kaiken uhmalla täällä kokonaisuudessaan. Paitsi säveltäjille ja muusikoille, synttäreitä on merkitty kuvataiteilijoille ja muille järkevän tuntuisille ihmisille. Katsotaan sitten, montako päivää vuodesta jää uupumaan. Kaikissa asiaan liittyvissä teksteissä on tunnisteena "syntymäpäivät". Voitte hakea nyt niitä sivulla alinna olevasta tunnistelistasta.

Hermann Heiss (s. 29.12.1897), eli Kuuma-Herkko nuin savolaisittain tuttavallisesti ilmaistuna, sävelsi elektronimusiikkia, ja tämän kappaleen vuonna 1956. Ensi vuonna biisi täyttää 60 vuotta. Vuonna 1956 muistan itse kuunnelleeni Tiikerihaita, Kuningaskobraa ja muita hieman ns. sovinnaisempia sävelteoksia. Elektronimusiikista vastasi radio ja sen ulkomaiset asemat, joita ystävällismielinen naapurimaamme koetti parhaimman mukaan häiritä vinkumisella ja jurskutuksella.

Joulun tarjoilua

Sain joululahjaksi - tai oikeastaan meidän orava sai - tarjoilupöntön. Ennen joulua pistäydyin Jyskän varastomyymälässä, ja siellä jäin miettimään pöntön käyttötapaa. Oravan ruokintaan se on tarkoitettu, mutta kun se on varustettu kannella ja ylös liu'utettavalla läpinäkyvällä etulevyllä, en ollut silloin varma, onko oravamme tarpeeksi älykäs avatakseen kannen, vai pitääkö sille raottaa etuseinää, niin että pähkinät valuvat tarjolle. En silloin ostanut pönttöä, mutta joulupukin apulaiset, jotka mukanani kaupassa olivat, olivat pistäneet sen pakettiin. Pönttö on nyt ruuvattu kiinni kaiteeseen ja täytetty maapähkinöillä. Aluksi avasin etuseinää, ja orava nyhti pähkinöitä raosta. Sitten pantiin rako umpeen, ja niinpä elukka oppi avaamaan kannen. Kuvassa operaatio on tapahtumaisillaan. Talitinttiparat, jotka olivat oppineet käymään samalla kupilla koputtelevat läpinäkyvää etuseinää. Älkää surko, on niille evästä tarjolla lähistöllä. Saman oravan syksyistä ruokailua kesäpuvussa pääset seuraamaan tästä.

Valkeata joulua

Englantilainen urkuri ja säveltäjä John Goss (s. 27.12.1800) on säveltänyt tämän komean joululaulun. Suomeksi en ole sitä kuullut esitettävän, mutta googlettamalla löytyi linkkejä suomenkielisiin nuottikirjoihin, joissa kappale on nimeltään "Talviyöhön valkeaan". Talviyöt ovat vielä lähes pisimmillään, mitä nyt pari kukonaskelta on valoisampaan suuntaan edetty. Valkeuden kanssakin on vähän niin ja näin. Eilisellä Keski-Suomen-reissullani vähäinen lumivalkeus näytti loppuvan Suonenjoen eteläpuolella.  

Tässä kuitenkin alkuperäiset sanat, jotka ovat Edward Caswallin käsialaa. 

See amid the winter's snow,
Born for us on earth below,
See the tender Lamb appears,
Promised from eternal years.

Chorus
Hail, thou ever-blessed morn!
Hail, redemption's happy dawn!
Sing through all Jerusalem,
Christ is born in Bethlehem.

Lo, within a manger lies
He who built the starry skies;
He who throned in height sublime
Sits amid the cherubim. Chorus

Say, ye holy shepherds, say
What your joyful news today;
Wherefore have ye left your sheep
On the lonely mountain steep? Chorus

"As we watched at dead of night,
Lo, we saw a wondrous light;
Angels singing peace on earth
Told us of the Saviour's birth". Chorus

Sacred infant, all divine,
What a tender love was thine,
Thus to come from highest bliss
Down to such a world as this. Chorus

Teach, O teach us , Holy Child,
By Thy Face so meek and mild,
Teach us to resemble Thee,
In Thy Sweet humility! Chorus

Tahvana

Tahvananpäivän maisema Keski-Suomesta. Ei näy ihan vaahtopäitä, mutta melkomoinen tuuli tehostaa kahden asteen pakkasen purevuutta. Tapaninajelulla vein yhden meidän jouluvieraan erääseen keskisuomalaiseen yliopistokaupunkiin ja ohimennessä poikkesin maakuntalaulusta tutun kirkasvetisen järven rannalla. Otin sieltä mukaan koivupilkkeitä ja jatkettavavartisen makkaranpaistohaarukan. Olen silloin tällöin paistanut makkaraa keittiön vuolukiviuunin liekeissä pihapihlajaisessa kepissä, mutta se on jo aikojen kuluessa hiiltynyt ja leimahtaa helposti tuleen, joten metallinen tarpeeksi pitkä kapine on tarkoitukseen huomattavasti parempi.

Edellisessä jutussani lupasin paljastaa palindromitehtävien tulokset. Kävijöitä ja lukijoita on ollut paljon, mutta vain yksi uskalikko on osallistunut julkisesti - ja varsin hyvin tuloksin - vaikeitahan näistä tuli, ja lauseetkin ovat useimmassa tapauksessa aika järjettömiä, mutta ei se mitään.

Siis näin, ja linkit johtavat tehtäviin:

1. Aune-täti saa varoa oravaa, sitä "Tenua".

2. Sinä Jonas Nenonen, Sano "jänis"!

3. Oona-neiti tien anoo.

4. Anna kissakaramelli, rakas Ulla. Joulu luo, Jallu-Sakarille marakassi kanna.

5. Ella, vannoit: "Aaton aatto neitien ottaa notaatio navalle!"

6. Ja katso, maaxi muuttuu pikkupulu ojassa, joulupukki puuttuu mixaamosta, Kaj.

Kaikki vastanneet - joko julkisesti tai kotona -  nimitetään Uuden Sanataiteen Suur - Ratkaisijoiden (USSR) seuran kunniajäseniksi.

Joulun kuu

Joulupäivän ilta. Kello on n. 23. Repaleiset pilvet kulkevat täyden kuun ohitse. Asettelen kameraa jalustoineen tähtäykseen ja odotan kohteen tulemista esiin. Vihdoin onnistuu. Rajaan kuvaa tietokoneohjelmalla ja lisään hitusen kontrastia, jolloin kuun tummemmat kohdat näkyvät paremmin. Puolen tunnin päästä on tapaninpäivä. Julkaisen silloin ratkaisut palindromeihin.

Joulukuun palindromi 6

Tässä viimeinen järjettömyys joulukuulle. Kuvan lintu, joka ei henkilökohtaisesti liittyne ratkaisutekstiin, on kuvattu kirkon pihalla toissakesänä.

Palindromissa kehotetaan erään nimellisesti Karjalan lehtiviin tienoisiin liittyvän urheilutoimittajan kaiman huomioivan siivekkään kohtalon ja että tämäniltainen vieras ei ole studion siinä osassa, jossa nappuloita väännellään.

Virkkeessä on mukana hätäratkaisuna konsonantti X, joka toisaalta antaa kirkollista juhlavuutta Agricolan tyyliin.

Kaikesta huolimatta hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

-A -A---, -AA-- ------- --------- --A--A, ---------- ------- ---AA----A, -A-.

Joulukuun palindromi 5

Aleksin musiikkikaveri, todistit valaehtoisesti ajankohdan naimattomain naisten koristautua kuvan kaltaisesti.

E---, ------- "----- ----- -E---E- ----- -------- ------E!"

Joulukuun palindromi 4

Peli kovenee, tuleva juhla ja toinenkin jiillä alkava leikattua tai lehteä kuvaava sana on listalla, kuten myös apinalajia sanallisesti muistuttava rytmisoitin. Nyt tuli liian helppo, mutta mänköön. Vokaalit numeroitu, muut äxiä.

1xx1 x2xx1x1x1x3xx2, x1x1x 4xx1. x54x4 x45, x1xx4-x1x1x2xx3 x1x1x1xx2 x1xx1.

Joulukuun palindromi 3

Nyt mennäänkin tykistöstä ja jäniksistä viihteen puolelle. Miss O'Neill siinä  kuvassa olevan kinuaa:

_ _ _ _- _ _ _ _ _  _ _ _ _  _ _ _ _

Joulukuun palindromi 2

Toinen tehtävä ei ole salakirjoituksen ratkaisua, vaan ihan selkeä sanoma toisin sanoin:

- Tykistökenraalin valaan mahassa yhdellä oolla ollut tuttavallinen sukukaima käsketään lausumaan eläin.

---- ---A- -------, -A--: "-----"!

Joulukuun palindromi 1

Nyt kun jouluaattoon on enää viisi yötä, ratkotaan luukkujen aukomisen sijasta palindromitehtäviä. Ensimmäinen on helpotuksen huokaukseksi laadittu salakirjoituksen muotoon, jossa jokaista kirjainta, paitsi yhtä, vastaa numero tai kaksinumeroinen luku, joka alkaa numerolla 1. Lisää halpuuttamista ja reiluuttamista ratkaisuun antaa yllä oleva kuva.

Siis:

A234-5657 8AA 9A1011A 1110A9AA, 8765 "5432A".

Sibelius-viikko 6

Viimeisenä Sibelius-tulkintana on vuorossa Jannen pikkupoikana tekemä sävellys "Sadepisaroita". Se on sävelletty viululle ja sellolle pizzicato, mutta tässä sen esittää koirakuoro. Koira on ihmisen paras ystävä, ja mukavaa on sen musiikillinen ja kulttuurillinen suuntautuminen. Meillä kotona lapsuusaikanani oli Schäfer, joka rakasti tai inhosi sydämensä pohjasta haetarin tai turpahöylän soittoa. Mainitut vapaalehdykkäsoittimet saivat sen laulamaan kuono kohti kattoa. Myöhemmin nuoruusvuosien asunnossani, omakotitalon yläkerrassa vieraili foxterrieri, joka oli ihastunut huilunsoittoon. Istuin sängynreunalla soittamassa, ja Lili istui vieressä tapailemassa Händelin sonaatteja, Bachin a-molli-partitaa tai Faurén sicilienneä tunteikkaasti ja kaiholla.

Kuvassa esiintyvä beagle-poika kallisteli päätään huilun äänen kuullessaan, mutta ei vielä runolle ruvennut eikä laskenut laulellen vesiä, vaikka niitä vähän lirahti muuten.

Juutuubissa Pekka Kuusisto ja Eicca Toppinen tulkitsevat näin: 

Sibelius-viikko 5

Tuoll' laulaa neitonen - tällä kertaa kuubalaisittain son-tyylillä. Kuva ei ole Kuubasta vaan keskisuomalaisen järven rannasta toissa joulupäivänä. Näyttäisi siltä, että järvi on jäässä. Miten lienee tänä vuonna; tänään kävin tuossa rannassa, eikä jäitä vielä näkynyt. Tuuli hiljaa henkäilee, aalto vapaa välkkyilee, kuten Bellmanin laulun suomennoksessa sanotaan

Sibelius-viikko 4

Sibeliuksen saappaissa edetään edelleen. Televiisiossa sanottiin, että hän sai ensimmäiset kumisaappaansa vasta vanhoilla päivillään, olisiko ollut 1940-luvulla. Siitä huolimatta meno on reipasta, eikä kosteus haittaa. Tänäinen kappale on Romanssi viululle ja pianolle käsiteltynä diskotyyliin. No, enhän minä tiedä, miltä nykyajan diskomusiikki kuullostaa, mutta silloin, kun niissä paikoissa käytiin aktiivisesti about 40 vuotta sitten, olisi meno voinut olla tässä kuullun kaltaista. 

Sibelius-viikko 3

Tänään mennään jenkkaa, saksanpolkkaa tai rimppaa eli sottiisia Jannen pianoetydin tahtiin. Kuvassa oravien hyppyaskelia menneen talven lumilta. Tällä hetkellä täällä Keski-Savossa niityt viherjöivät ja laiho laaksossa. Aika kiperä jenkka tuosta tulikin, mutta ei kun partneria kahvoista kiinni, matot nurkkaan, ja menox, sanoi Annie Lennox.

Sibelius-viikko 2

Tuule tuuli leppeämmin on Sibeliuksen sävellys, joka tänään hänen syntymäpäivänään soi vähän eksoottisempana versiona. Viime sunnuntaina, siis itsenäisyyspäivänä, kävimme soittamassa torviloilla ja pillilöillä naapuripitäjän - sen, jossa aateliset viljelevät siirtonurmea ja vihanneksia - juhlassa mm. tämän, vaikkakin vähän eri sovituksena kuin tässä. Kappale on minulle tuttu jo siitä saakka, kun sain joululahjaksi sukulaisilta ensimmäisen nokkahuilun. Puinen se on, ja saksalainen sormirei'itys, eli kahta alimpaa sormensijalle ei ole kahta reikää, kuten englantilaisessa järjestelmässä laita on. Laulukirjasta soittelin kappaletta, sävellaji on d-molli, ja koko biisissä ei taida olla kuin yksi alennettu h, joten sormituksellisesti sangen helppo on se. Rytmillinen kummastus siinä on; alkusäkeissä on normaalin neljän tahdin sijaan viisi, eli laulettaessa "köyhä raataa-aa" ja "kotapuita kaataa-aa" 

Sibelius-viikko 1

Voi olla, että olette tietoisia Jean Sibeliuksen juhlavuodesta. Tähän yhteiseen hiileen heitän myös halvan korteni. Vuosia sitten, kun Sibelius ei ollut niin kansan huulilla kuin ymmärrettävästi näinä päivinä, käsittelin joitakin kyseisen säveltäjän teoksia tietokoneohjelmin. Syntyi kokoelma "J. S. Goes Latin", josta nyt arvelin uskaltavani soittaa muutaman näytekappaleen. Pilkasta tai ilkeilystä ei ole kyse, soittihan vakavasti otettava taiteilija M.A. Numminenkin osia eräistä sovituksistani parissa radion yöohjelmassa.

Ensimmäisenä on Uusmaalaisten laulu. Tasapuolisuuden nimissä valitsin kuvan maiseman Savosta, tammikuun alusta muutama vuosi sitten. Uusmaalaisten laulua, joka kilpailun kautta julkaistiin vuonna 1912, pidetään vaikeana laulaa kesken kaiken tulevien triolien takia. Se ei haittaa, jos sisäistämme teoksen tangobeguineksi, jossa tämä vaihdos kuuluu ehdottomasti asiaan, kuten esimerkiksi siinä laulussa, joka alkaa sanoilla "Punertaa marjat" ja vaihdos tulee kohdassa "Jää siskokseni".

Joulun avaus

Joulu lähestyy hyvää vauhtia, mutta siitä huolimatta en ole avannut yhtään luukkua kalenterista. Sen sijaan lähtiessäni äsken uimaan avasin Nissa-Nissa tuulilasin peitteenä yön yli olleen saksalaisperäisestä marketista hankkimani foliopäällysteisen pehmeän suojuksen. Televiision sääprofetiat niin kaupallisilla kuin verollepannuilla kanavilla antoivat ymmärtää mahdollisuuden lumi- tai ainakin räntäsateisiin olevan viime yönä kohtalaisen todennäköinen.  Erinomaisen hyvä oli lähteä autolla kuntoilua harrastamaan, kun hiki ei tullut jo tuulilasia hinkatessa. Toiset ikkunat tosin vaativat näön vuoksi pari sipaisua, jos päätä tarvitseisi käännellä peruuttaessa tai sivulta tulevaa liikennettä tarkastellessa.