Aapeluksista

Luin, että on tehty tutkimus, jonka mukaan aapiskirjoissa on ollut ja on yhä edelleen paljon rasismia ja muita vihapuheita. Sikojakaan ei tulisi näyttää kuvissa, koska ne saattavat aiheuttaa mielipahaa joillekin lukemista opetteleville toisen kulttuurin lapsukaisille. - Eihän nyt aapisissa mitään sensuroitavaa ole, ajattelin ja otin kirjahyllystä ainoan aapisen, jonka löysin. Se on nimeltään "Pyttans A-B och C-D-LÄRA". Sen ovat kirjoittaneet vuonna 1896 J.A.G.Acke, Albert Engström, Verner von Heidenstam, Gustav Fröding, Birger Mörner ja kuvittanut Albert Engström. Kaikki ovat tunnettuja kunniallisia taiteilijoita. "Pyttan" tarkoittaa Birgerin tytärtä Marianne Mörneriä, joka on 1960-luvun painokseen kirjoittanut esipuheen. Kirjassa on myös katkelma Birgerin muistelmateoksesta. Mutta sitten kuvitettuun aapiseen:

Ensimmäisen kuvan teksti kuuluu: "Arabesken är den besk, som araben tar på fläsk." Heti alussa on siis arveluttavaa kulttuurin ja uskonnon pilkkaa.

C-kirjain on saanut alleen saparon, ja sikahan se siinä on aapiskirjan sivulla, eikä mikään pikkupossu, vaan ihan kunnon emakko. Lukija voinee helposti yhdistää tämän A-kirjaimen arabin ateriaan. Teksti kuuluu: "Cuggan är ett ädelt djur, klädd i dubbelknäppt bonjour."

Mutta sitten seuraavat kuvat: E "Endast kaffern, Pyttan lill, kissar var och när han vill." Pyttanilta on lirahtanut lammikko lattialle, ja tässä opetetaan tapoja ja siisteyttä. N "Niggern är så svart på magen, att han mörkrädd blir om dagen." Tuotapa en taida kommentoida.

Vielä käsitellään katolilaisuutta ja paavin viisautta: "Påven är så klok som far, att han ingen svärmor har."

Paitsi näitä arveluttavuuksia, kirjassa on muitakin suuria viisauksia, kuten esimerkiksi I-kirjaimen kohdalla: "I Paris' schantliga salar värsta buse franska talar." Q: "Qvicka kallas endast de, som åt dessa verser le."