Martini sekoitettuna, ei ravistettuna

Jean Paul Martini (s. 31.8.1741) on omiaan tuomaan säveltervehdyksensä kalenterikesän viimeiselle päivälle. Syksy saa, ja aurauskeppejä teroitellaan Destialla. Kun Martini sävelsi tämän rakkaussävelmän, hänellä oli selvä visio sen tulevaisuuden menestyksestä. - Amerikasta nousee tähti, joka tulee levittämään tätä ilosanomaa kaikille kansoille, hän lienee arvellut. Amerikan-tähti sen sitten teki kuuluisaksi englanninkielisillä sanoilla, joissa kerrottiin auttamattomasta putoamisesta rakkauden kaivoon. Nämä äijät tässä kuvassa ovat kuitenkin enemmän Martinin alkuperäisen kuin Presleyn tulkinnan linjoilla.

En tiedä kävisikö näille kuten monelle nuoteista soittajalle, että vaikka biisi osataan ulkoa, telineen kaatuessa tai muusta syystä näköyhteyden paperiin katketessa soitto lakkaa. Hevikitaristin soiton saa taas lakkaamaan, kun laittaa nuotit eteen. (Vanha pahansuopa vitsi, heh heh.)

Vielä ehtii osallistua palindromikisaan edellisessä jutussa!

Joutavalla jottain - niattoj allavatuoJ

Palindromi on kiinnostanut minua ihan vauvasta lähtien. Kun hyvin nuorena luin Voitto Viron kirjaa, jossa hän lanseerasi mieleeni sanonnan "nisumaa oli isäsi ilo aamusin", tajusin, että siitä puuttui oikeasta suomen kielen sanonnasta i-kirjain, ja niin päätin, että kun lähdetään palindromien tielle, ollaan siellä tinkimättä.

Hyvät lukijat, nyt julistan kilpailun, jossa piilosanan tapaan tulee kirjoittaa palindromi annettujen vihjeiden ja ohjeiden perusteella. Kaikki nämä ovat omia keksintöjäni - en kiistä, että joku muu olisi voinut näitä ennen minua tai jälkeen keksiä.

Än-Yy-Tee-Nyt:

1) Matkustatte omistamallani pienikokoisella hevoseläimellä aivan omatoimisesti eteläiseen maahan, rva Paasikiven neuvonantaja.
2) Niinpä, noudin Nummisuutarin pojakseni mansikan kasvupaikan.
3) Ristikkokapellimestarille Marjalehto kartoitti aikaraudan ulottuvuuksia.
4) Rva Paasikivi, teet syövytysgrafiikkaa hapettumissaastevisualisoitumasta tasoilla.
5) Surkuteltava energiasäilö.
6) Kvaliteetti puuttuu, todennäköisesti litteäksi sahattua puuta.
7) Ei litteäksi sahattua puuta, todennäköisesti kvaliteettia.
----
Jos käy liian helpoksi, pannaan vielä yksi:
8) Pettuleipäraaka-ainetta kokoava suorittaa obduktion koiraeläimelle.

Luumu auki

Kuvassa on pieni osa luumusadosta, joka suurimmaksi osaksi kypsynee tällä viikolla. Muistan hämärästi, että viime vuosisadan puolivälin vaiheilla silloisessa kodissani oli luumupuita. Muistelen myös, että ne yleensä paleltuivat, eivätkä tuottaneet hedelmää. Tässä kiinteistössä, missä olemme nyt asuneet rohkeat 20 vuotta, luumuja on saatu vuosittain - joskus vähemmän, joskus enemmän ja viime ja tänä kesänä todella paljon.

Piti oikein sanakirjasta katsoa, mikä luumu on, ja löytyihän sieltä määritelmiä:

"Luumu on jokin josta ei ole oikein mihinkään.
- Tehoton mopo on luumu

- Jos lintsaa paljon koulusta on luumu."

(lintsarista ja velttoilijasta käytetään myös sanaa "lusmu" - kumpi lienee väännös kummasta? kirj. huom.)

"Jos joku on paskahousu, eli pelkuri, mutta ei uskalla tapella, häntä voidaan huutaa luumuksi"

"Meinaa että joku on jäljessä kehityksestä
- toi urpo o iha luumu"

"Pää
''...haluutsä luumuus?''
''...Jamppa makasi maassa luumu auki, soitimme heti 112.''

Kevätkuvia

Mikäli vanhat merkit paikkansa pitävät, kevääseen on aikaa enää n. 7 kuukautta. Sitä odotellessamme muutama valokuva viime keväältä keskisuomalaisen järven rannalta. Englannintorvisoolon ääniraidalla soittaa Kontakt-sinfonikkojen englannintorven varaäänenjohtaja Vilho Garritan. Hänen mielestään englannintorvi on "taivaallinen soitin, koska vain taivas tietää, miten siitä milloinkin saa äänen lähtemään".

Aapeluksista

Luin, että on tehty tutkimus, jonka mukaan aapiskirjoissa on ollut ja on yhä edelleen paljon rasismia ja muita vihapuheita. Sikojakaan ei tulisi näyttää kuvissa, koska ne saattavat aiheuttaa mielipahaa joillekin lukemista opetteleville toisen kulttuurin lapsukaisille. - Eihän nyt aapisissa mitään sensuroitavaa ole, ajattelin ja otin kirjahyllystä ainoan aapisen, jonka löysin. Se on nimeltään "Pyttans A-B och C-D-LÄRA". Sen ovat kirjoittaneet vuonna 1896 J.A.G.Acke, Albert Engström, Verner von Heidenstam, Gustav Fröding, Birger Mörner ja kuvittanut Albert Engström. Kaikki ovat tunnettuja kunniallisia taiteilijoita. "Pyttan" tarkoittaa Birgerin tytärtä Marianne Mörneriä, joka on 1960-luvun painokseen kirjoittanut esipuheen. Kirjassa on myös katkelma Birgerin muistelmateoksesta. Mutta sitten kuvitettuun aapiseen:

Ensimmäisen kuvan teksti kuuluu: "Arabesken är den besk, som araben tar på fläsk." Heti alussa on siis arveluttavaa kulttuurin ja uskonnon pilkkaa.

C-kirjain on saanut alleen saparon, ja sikahan se siinä on aapiskirjan sivulla, eikä mikään pikkupossu, vaan ihan kunnon emakko. Lukija voinee helposti yhdistää tämän A-kirjaimen arabin ateriaan. Teksti kuuluu: "Cuggan är ett ädelt djur, klädd i dubbelknäppt bonjour."

Mutta sitten seuraavat kuvat: E "Endast kaffern, Pyttan lill, kissar var och när han vill." Pyttanilta on lirahtanut lammikko lattialle, ja tässä opetetaan tapoja ja siisteyttä. N "Niggern är så svart på magen, att han mörkrädd blir om dagen." Tuotapa en taida kommentoida.

Vielä käsitellään katolilaisuutta ja paavin viisautta: "Påven är så klok som far, att han ingen svärmor har."

Paitsi näitä arveluttavuuksia, kirjassa on muitakin suuria viisauksia, kuten esimerkiksi I-kirjaimen kohdalla: "I Paris' schantliga salar värsta buse franska talar." Q: "Qvicka kallas endast de, som åt dessa verser le."

Piccolo ja pähkinät

Eilen aamulla kiipesin Tunturille ja porhalsin alarinteeseen kohti sitä myymälää, jossa myydään mm. mummolta maistuvia porkkanoita ja saksalaismallisia vasta leivottuja prezeleitä. Nämä eivät kuitenkaan olleet tavoitteitani, vaan yllä näkyvässä asetelmassa olevat mantelipistaasin paahdetut siemenet, joita myös erheellisesti pähkinöiksi kutsutaan. Työpöydälleni kertyneitä esineitä ihan vähän siirtämällä syntyi aika hyvä asetelma - eli Stilleben tai nature morte -vaikka itse sanonkin. Voi olla, että pistaasipurkki on kuvassa hieman liian keskellä, mutta olkoon.

Kaurpassa oli noita jyviä tarjouksessa. Kesti aikansa, ennenkuin sain asiani toimitettua, koska kaupan pojan mukaan tarjoushintalappu oli unohtunut vaihtaa ajankohtaiseen, ja koska se oli pantu osoittamaan liian pieniä pusseja. Puoli kiloa sieltä sitten kuitenkin sain mukaani ja ajoin Tunturilla melkein koko rinteen ylös, mitä nyt vähän jyrkimmässä paikassa talutin.

Merikuvia

Taitelijoiden lapsista tulee joskus taiteilijoita. Claude Joseph Vernet, s. 14.8. 1714, sai Antoine Charles Horace-pojan 14.8. 1758. Perhesuunnittelu lie onnistunut, kun sekä isän että pojan synttäreitä voitiin viettää samana päivänä.

Isän maalaus Välimeren rannikolta on ylemmässä kuvassa, ja pojan teos alempana. Clauden maalaukset ovat usein meriaiheisia, ja myrskyä ja haaksirikkoja esittäviä. Nyt tunnelma on tyyni ja rauhallinen.

Tuulta ja aallokkoa on sen sijaan pojan taulussa. Se esittää Berryn herttuattaren emigranttiseurueen saapumista Ranskaan Marseillen lähelle vuonna 1832. Kova maatuuli näyttää olevan, koska helmat liehuvat merelle päin, hattu karkaa sinne ja sateenvarjo kääntyy nurin. Aallot vyöryvät kuitenkin vastatuuleen.

Paksu päre ja muuta ajankohtaista musiikista

Surfailin tänään tv-kanavilla. JIMiltä tuli Panttilainaamosta kolme jaksoa, joista kaksi olin jo nähnyt entuudestaan. FOX taas kertoi Bermudan kolmiosta. Ylen Ykkönen esitti tanskalaisen ohjelman autoihin hullaantuneista tyypeistä. Yksi heistä oli tanskalais-italialainen laulaja Dario Campeotto. Isänsä oli muuttanut Tanskaan 1920-luvun lopulla FIATIN edustajaksi, joten autoinnostus saattaa periytyä siitä. Dario esitteli kaksi ajopeliään, Audi V8:n ja Citroën SM:n eli Citroën Maseratin, jollaisen olen ihan oikeasti nähnyt joskus täällä Savossakin. Campeotto kävi luikauttamassa Euroviisuissa vuonna 1961 Angeliquen tullen viidenneksi.. Siitä laulusta sitten Virran Ola teki suomalaisittain ykköshitin - muistattehan: "...kuvas maalata saattaisi vain, se, ken Rembrandtin oppia sai jne".

Sopivasti sattui, että tänäisessä "Tähtisumusa"-ohjelmassa Angelique soitettiin Olan versiona. Radiosta kuuntelen kolmea iskelmiä sisältävää ohjelmaa; mainittua Tähtisumua, Muistojen Bulevardia ja Lauantain toivottuja. Tähtisumu päättyi Ipaneman tyttöön Astrud Gilberton ja tenoristi Stan Getzin esittämänä. Tenorifonistiksi Stanilla oli pehmeä ja ylärekisteriä käyttävä soundi pillissään. Paksu päre, luja leuka ja tarpeeksi avoin suukappale sen tekevät.

Linssi lounaaseen päin

Tässä viimevuotisia otoksia samalta paikalta samaan suuntaan. Ylin kuva elokuun lopulta, sitten syyskuulta ja pari lokakuulta, alin paljastaen luonnon keskellä piileskelevän ihmiskulttuurin. 

Kamera on Olympus Pen EPM-1, objektiivit Olympus M Zuiko Digital 14-41 ja 40-150 (Nykyinen otsikkokuva ja alin jälkimmäisellä).

Kuvat suurenevat näpsäyttämällä. 

Elokuuta

Kävelytin kameraa mäen päälle. Otsikkokuva on nyt uudistettu tämänpäiväiseen maisemaan. Ilmoja piisaa, tosin vettä on ilmaan sekoittuneena aika lailla. Kuvausmatkalla se pysyi kuitenkin aloillaan eikä pahemmin kastellut. Horisontissa näkyi muutamia pilvistä riippuneita sateisia riekaleita.

Kuvaussuunta on suurin piirtein lounaaseen; Turun seutu tulee vastaan, kun tarpeeksi pitkälle sinne päin mennään.