7.2.2012

Ruhtinaat

Nyt kun olemme saaneet uuden maanisän, siis maan-isän, edellisen tilalle, voimme muistella myös entisiä. Fredrik Isacsson on säveltänyt ja Niilo E. Vainio sanoittanut laulun Aleksanteri II:n - "Vapauttajatsaarin" - muistolle.

Aleksanteri oli iso ja riski mies. Kerrotaan hänen jaksaneen nostaa Taalintehtaalla käydessään raskaan moukarin ilmaan yhdellä kädellään. Kaikki eivät saaneet työkalua hievahtamaan kaksin käsinkään. Laulussa ei kerrota hänen urotöistään naisten kanssa eikä siitä, miksi puolalaiset turistit hämmästelevät hänen patsastaan Helsingissä.

Nyt heitän idean Suomen sävelläjille - tätä muotoa prof. Timo Mäkinen käytti Jyväskylässä mainitessaan "Suomen säveltäjiä"- kirjan luennollaan. Mikäpä olisi hienompaa kuin muistolaulu entisistä presidenteistä, jokaisesta erikseen. Seuraavaan Kansanopiston Laulukirjan painokseen vain Aleksanterin, Snellmanin, Aleksis Kiven, Uno Cygnaeuksen ja Runebergin seuraan. Aleksanterin laulu on skannattu vuoden 1911 painoksesta.
Lopuksi vielä laulu Suomen ruhtinaalle, sävel Carey - Britannian kuningashymni:

Eläköön armias,
Rakkahin ruhtinas,
Rauhallinen,
Jossa on onnemme,
Jossa on ilomme,
Turva ja toivomme
Täydellinen!

Arwaten arwonsa
Wahwisti walansa
Wartijamme;
Lepo on lewinnyt
Walistus wirinnyt
Elatus enennyt
Majoissamme.

Suojeltu sodassa
Riemuitkoon rauhassa,
Suomalainen!
Olen taas uudella
Uskollisuudella,
Urhoollisuudella
Alamainen.

Oi Luoja laupias,
Wahwista woimallas
Ruhtinaamme!
Elonsa enennä,
Päivänsä pitennä,
Waiwoja wähennä
Waltiaamme!

Töittensä tunnossa,
Menonsa muistossa
Eläköön hän!
Waeltain wieläkin
Taiwahan tielläkin,
Muistoissa meilläkin
Eläköön hän!

5 kommenttia:

  1. Onpa muuten huono ja hankalasti laulettava sävelmä! :) Sortovallan kiusaksi liitetty laulukirjaan. Protesti se on hätäp*skakin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Fredrik Isacsson oli dir. mus. ja Turun musiikkilautakunnan puheenjohtaja, joka jo 1800-luvun puolivälissä ajoi musiikkitalon rakentamista Turkuun. Vasta 1950-luvulla se toteutui. Laulun sävellaji lienee c-fryyginen, parissa kohtaa on lipsahdettu e-molliin.

      Kyllähän, kun opiston laulutunnilla on kaikki 7 säkeistöä vedetty niin pojanpojan kuva on seinältä tuimana katsellut.

      Poista
  2. Suomen kieli on tunnetusti säveltäjälle hankala. Musiikin iskut tulevatkin korottomille tavuille, 1. säkeistössäkin hassusti vah-VIIS-tu tai kruu-NUUS-ta keisarin.

    Toisaalta virsikirja on täynnä vastaavia lapsuksia. Silti, esim. Kiitos sulle, Jumalani on suositumpi Stebbinsin sävelmällä, vaikka sanojen painot menevät tosi hassusti: juu-ma-LAA-ni ar-mos- TAA-si kai-kes-TAA. Oskarin tekstiä kunnioittava sävelmä on harvinaisempi.

    Varmistussana clincut. Siis ihan kuin olisi tällä meiräm murttel sanot, et klinkut ny sitä pianoos.

    Mutta tämä ei vallan hitti tainnut olla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mut ja nii om mone muukki sanonu et säveltäjä onki turkulaine vai kummottos tai ei sunkka sitten ruatsinkieline, tiätty ku niin pahasti sanoi painottaa.

      Teksti yllä on käännetty Turkuraattorilla suomesta.

      Poista
  3. Hei,
    olisin kiinnostunut mistä tämä Niilo E. Wainion sanoitus löytyy? kerään aineistoa Niilon tekosista, olen tyttärentyttärentytär..........
    yst.vast. johanna.talso@netikka.fi

    hyvää kesää ja kiitos etukäteen
    -johanna

    VastaaPoista