Urpiaisen Paavo, pitkänlinjan duunari putkialalla, istuu aamuyöllä sängyn laidalla ja yskii. Avovaimo Lipposen Jutta havahtuu ja tiuskaisee:
- Mitä se siinä keskellä yötä rykkii, ruppeehan sijalles siitä!
- On nyt niin tärkeetä mietittävvää, ei tule ennää uni silimään.
- Mittee se siinä miettii, nukkumaan nyt, että jaksat taas huomenna putkija asentaa.
- No kun huomenna on tiijotustillaisuus.
- Mikä "tiijjotustillaisuus", mittee ne siellä "tiijjottaa"?
- Kun ne on pyytänny minua piäluottamusmieheks.
- Ketkä on pyytänny - sinnuu, vanahoo ukkoo?
- No kaverit.
- Ketkä kaverit?
- No aattelin, että jos tarjoutuisin, niin kyllä varmaan jottiin pyytäis.
- Jottiin pyytäis... ei pyyvvä sinua Erkkikään, elä luule ja unta niä, nukkumaan siitä nyt!
Minulta piäsj uamu-uutisija aaton ratiosta kuulostellessa naaru.
VastaaPoistaManukos se nimittelj toemittajia sopuljlaomaks? Nyt ne möllykät höpöttää ratijossa ja televisijossa päevätolokulla jotta ee mee ku jonni aekaa kun Sauli elikkä Puavo sannoo jotta meenooko alakaa.
Sen verran on Saolit ja Puavot läksyjää oppinna, jotta ossoovat ilimasta maenosta tehä. Siitä voesj joku maenostoemmisto valittaa, niillehän se tiijjotus oes kuulunna. Vuan samanpa tuo taetaa tehä, myö se maksettaan kuitennii, mänjpä rahat maenostoemistoloelle eli metijamaksuun.
Lakkaan naaramasta het, kun joku sannookin siinä tiijjotustillaesuuvvessa, jotta en ruppee. Mänkee työkin kottiinna.