Pianon ja monen muun vastaavaa koskettimistoa käyttävän instrumentin soittajat ovat varsinkin aluksi hämmennyksissään nuottien paikoista eri viivastoilla.
Jos nuottiviivoja olisi viiden sijasta kuusi, homma helpottuisi huomattavasti. Cee on kummallakin nyt ensimmäisellä ala-apuviivalla ja yläapuviivalla, sekä viivaston keskimmäisessä välissä.
Luulen, että patentti tähän irtoaa ns. hyppien keikkuen, ja soittajat voivat alkaa paneutua uuden järjestelmän helpottavaan käytäntöön.
Ei hemmetti! Kuuden viivan lukeminen (vaikka olisi tarpeeksi hyvät silmälasitkin) on yhtä luonnottoman sekoittavan vaikeaa kuin selviäminen kitaran kuudesta kielestä! Tästä voi päätellä etten oppinut kitaraa soittamaan...
VastaaPoistaKielisoittimet ovat vaikeita. Kannattaa tutustuminen aloittaa virsikanteleesta (joka on norjalainen keksintö) ja edetä sitten balalaikan kautta useampikielisiin.
VastaaPoistaAlttoviulisteille suosittelen 5-viivaisessa pysymistä.
Minä tunnustaudun kyllä perinteisen 5-viivaisen kannattajaksi.
VastaaPoistaSiitä huolimatta, että saan kitarasta sointuja (olin juuri seuroissa mylvimässä kitaran kanssa, ja sormenpäät ovat hellinä).
Ei vanha koira nääs uutta opi.
Jos Pythagoras oli norjalainen, niin okei. Monokordi onkin todellinen filosofien soitin. Kitaravahvistettuna sillä voisi tehdä mahtavia esityksiä! :)
VastaaPoistaPythagoraan isä oli norjalainen mononvalmistaja, joka siirtyi Kreikkaan vientihommiin. Hänen poikansa "Pytten" Pythagoras tunnettiin sittemmin virsikanteleen kehittäjänä. Väitetään että pyttipannu olisi myös hänen keksintöjään, joka sitten turismin myötä tuli myös pohjolassa tutuksi.
VastaaPoista