15.6.2011
Kiinalaista meininkiä
Saksalaisen säveltäjä Franz Danzin (s. 15.6.1763) puhallinkvinteton ensimmäisen osan soittavat tässä Shenyangin konservatorion oppilaat, ja kyllähän keskieurooppalainen klassis-romanttinen musiikki hienosti soi idemmässäkin. Vielä kulttuurivallankumouksen aikaan moisesta esityksestä olisi päässyt koulutettavaksi riisipellolle, ellei sitten sormia olisi katkottu. Kiinasta, Japanista ja Koreasta (eteläosasta) tulee korkeatasoisia länsimaisen musiikin esittäjiä, jotka "tulkitsevat" musiikkia niinkuin me täällä auringonlaskun maissa sitä olemme tottuneet kuulemaan. Laitoin tulkitsemisen sitaatteihin, koska Kari Rydman blogissaan käsittelee sitä. Jos esittäjä tuntee nuotit, tempo- ja voimakkuusmerkinnät ja osaa painaa oikeita koskettimia, aukoa oikeita läppiä tai löytää otelaudalta oikeat paikat sormilleen, ei paljon tulkinnanvaraa ole nuoteista soittamisessa.
Danzin huilusonaattia, jota soitin joskus konservatorion tutkinnossa, ei löytynyt Youtubesta. Se oli sikäli hauska, että yhdessä osassa pianisti sai tehdä töitä todella hiki hatussa; puhallinosuus muodostui lähinnä pitkistä äänistä ja tauoista. Puhallinkvintetot ovat kuitenkin ehkä tunnetuimpia Danzin sävellyksiä. Kvintetinhän, jota joskus kutsutaan myös puupuhallinkvintetiksi, muodostaa viisi puupuhallinta, joista käyrätorvi on vaskipuhallin ja huilukin nykyään valmistettu hopeasta, kullasta tai platinasta.
Soittavat kineesit oikein hyvin, vaikka vähän kylmästi. Huilujen metalleista - mitä pidät hiilihuiluista? Fullereenistahan on niitä kokeeksi tehty.
VastaaPoistaJuho Alvaksella taisi olla Suomen ensimmäinen kulta- tai oikeammin kullitettu huilu. Ehkä olen kertonut tämän aikaisemminkin, mutta Alvasta ei isommin huvittanut, kun keikalle tullessa kaverit vinoilivat, että "jaa, sä otit tuon messinkihuilun...". Turhan komea se olikin levätessään kotelon punaisella sametilla... :)
Hiilihuilusta minulla ei ole kokemusta, en ole semmoista nähnytkään kuin kuvissa. Nykyään kun huilistit näkyvät olevan enimmäkseen naisia, voi olla, että kiiltävä pilli on enemmän mieleen kuin musta ja himmeä:)
VastaaPoistaHiilikuituhuilussa - ainakin niissä ensimmäisissä - oli magneetit, jotka pitivät läppiä auki jousien sijaan.
Huiluja on sekä kullitettuja että kultaisia, messinkisiäkin on - hopeoituja.
Edgar Varese sävelsi vuonna 1936 soolokappaleen Density 21,5 Georges Barreren uudella platinahuilulla soitettavaksi. Linkissä soittaa Alvaksen kaveri Gazzelloni.