Tämmöistä tänään

Klo 8.59 varjossa +23 Celsiuksen asteikolla.

Päivän taidekuva II

Radiovastaanottimesta on saatu ottaa vastaan tietoa eräässä Aurajoen (Aurajoki on ainoa joki Suomessa, joka on saanut nimensä oluen mukaan) varrella sijaitsevassa kaupungissa pidettävästä näyttelystä, joka tuo esille venäläistä avantgardea.

Yksi esillä olevista taiteilijoista on moniottelija A. Rodtshenko, jonka katseltavina olevia töitä epäillään väärennöksiksi.

Yllä oleva kuva on Rodtshenkon filmijuliste elokuvaan "Panssarilaiva Potemkin". Potemkin ei toki seilannut Aurajoella, vaan Odessan seuduilla, jossa pilaantunut ruoka aiheutti kapinan.

Aatun päivä

Päivän taidekuvana nimipäiväsankari Adolf von Beckerin teos "Äidin ilo". Adolf-nimellä kun kopaisee Googlen kuvahakua, vastaan tulee aika lailla eri Adolfin kuvia. Von Becker nyt kuitenkin suomalaisena kulttuurihenkilönä edustakoon Adolfia, Aatua ja Aattoa. Entistä juhannusaattoahan nyt itseasiassa vietetään. Liekö työ- vai työttömyysmarkkinajärjestöt aikoinaan olleet asialla, kun almanakkaa piti rukata. Ehkä paperikonetta oli vaikea pysäyttää juhannuksen vuoksi.

Von Becker oli aikansa edistyksellinen taiteilijoiden asioita ajava taiteilija. Tekijänoikeusasiatkin, joita mm. Kemppisen blogissa on paljon käsitelty, olivat Adolfille tärkeitä.

Hän piti yksityistä taidekoulua, josta esimerkiksi Elin Danielsson sai oppiaan.

Kännykkäkeskusteluja XIII

- Suurella, Pietari puhelimessa.

- Kaarle Ruohtista soittelloo, moi.

- No mitäs sinä?

- Sitä, että se Narva oli vain alkusoittova siihen mitä tuleman pittää. Kohta kyllä tiijätte, mikä soturmua on Ruohti. Sinun hallintoon kyllääntynneitä on Ukrainahi pullollaa. Sieltä ku lähtöö kasakat meijän kelekkaan, niin... vaekka kyllä myö pärjättäs teikäläesille muutehhii.

- Soppiihan sitä isotella.

Urhon päivänä

Punakaartilaisten marssissa lauletaan mm. että "urhojansa kansanvalta nostaa esiin kaikkialta."

Tähän on nostettu esiin demokraattisten päätösten mukaan rakennettuja icebreakereita, mm. Urho, jotka odottelevat meren jäätymistä. Toivottavasti sitä nyt ei kuitenkaan tapahdu vielä muutamaan kuukauteen, vaikka miehistöllä kova hinku olisikin töihin pääsemään.

Siteeratun laulun sävel koostuu säkeistön alun ruotsalaisesta onnittelulaulusta, "ja må han leva" ja loppuosa saksalaisesta nuorisobiisistä. Mainittakoon, että Saksassa Kolmannen Valtakunnan aikana laulettu, nykyään kielletty Die Fahne etc. on riimitelty vanhaan merimieslaulun säveleeseen ja on myös lähes sama kuin ruotsalainen virsi O store Gud. Sanoissa toki on eroa.
Tässä vielä amerikkalainen versio.

Urhon kuva on Wikipediasta.

Ice breaker recipe:

3/4 oz dark rum
1/4 oz cognac
1/4 oz gin
2 oz lemon juice
1 oz orange juice
1/2 oz creme de noyaux

Pour all ingredients into a cocktail shaker half-filled with ice cubes. Shake well. Strain into a highball glass, garnish with a fruit flag, and serve.

Kännykkäkeskusteluja XII

- Sammati kunnas!
- Tääl puhu Lönnrooti, päivää!
- Päivää, oleks tei se paikkari poika, kun o mailmal oppimaa menny?
- Kyl maar mää vaan se ole, ja mää tahtosi vähä tiarustel, jot kai kunnal vähä yhtee kultuurhankkeesee olis apuu anta.
- Mut eiks tei ole lääkär, kuis siihe tyähö ny sit kultuur mahtaa kuulu?
- Kylhä mää lääkär ole, mut mää tahtosi käyrä kokoomas suamalaisi kansanrunoi. Jos niist vaik mahtas saara kirja aikaa. Niis o paljo fiksuut, jok ois hyvä panna talte.
- Kyl mu valitettavast täyty sanno, jot kunna kassa o iha typöse tyhi, mut voiraaha me joskus tulevin vuasin vaik patsas paljastaa teiti möki pihal, jos siihe o aihet.

(Kuva: Elias Lönnrot-laiva Leppävirran Konnuksen kanavassa, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo.)

Myrcky ja Päiwän-paiste

1:ksi-näytöksinen näytelmä kylmien kesä-päiwien lohduksi ja lämmitykseksi. Mukaeltu prof. Zacharias Topeliuksen aiheen mukaan.

Henkilöt: Mummo, Myrcky, Päiwän-paiste.

Tapahtumapaikka: Metsä, jossa polku, iso kivi, risuja ja männyn-käpyjä.

Myrcky ja Päiwän-paiste tulevat.

MY: Luulenpa kuitenkin, Päiwän-paiste, olevani sinua peijoonan paljon wäkewämpi!

P: Ehei, Myrckyseni, jos tosi koetos tulee, vedän kyllä pitemmän korren.

Kiistelevät vilkkaasti, kunnes äkkiä hiljenevät.

MY: Hyst! Kuulenpa askeleita, joku tulee, joutuin piiloon!

Hyppäävät suuren puun taakse, josta jäävät kurkistelemaan.

Mummo tulee kontti selässä ja kävelysauvat kädessä.

MU: Huhhuijaa, olenpa väsynyt. Tuntuupa siltä, että aion kohta eksyä tänne metsään. Mutta sitä ennen istahdan kuitenkin tuohon kivelle ja maistelen hieman.

Ottaa kontin selästään ja kontista ewäs-leipää ja -kalaa.

MY: Katsopas vain, kokeillaanpa voimiamme tuohon eukkoon. Koitetaan, kumpiko saa sen vähentämään enemmän vaatteitaan.

P: Kiinni veti, voittaja saa sen eväät.

MY: Minä ensin, kun keksinkin.

Hyppää esiin ja menee Mummon luo.

MY: Nuttu pois, akka, niinkuin olisi jo!

Repii hihasta.

MU: Ja sinä et minuun nuttuani kopeloi! Tuosta saat!

Iskee Myrckyä kävelysauvalla korville, piikki raapaisee kasvoihin.

MY:Voivoivoi, nyt se puhkaisi minulta silmän tuolla kepillään!

Ryntää parkuen ja woiwotellen pakoon silmäänsä pidellen.

Päiwän-paiste tulee ja alkaa hiostaa, korventaa ja hiillostaa Mummoa niin, että tämä hiestyneenä heittää vaatekappaleen toisensa jälkeen, kunnes alushameisillansa istuu kivellä. Myrcky tulee verissäpäin paikalle.

P: Katsokaas nyt, opimme tästä, että tehokas hiillostaminen ja korventaminen tuottaa tuloksia.

Laulavat lopuksi naurukuoron oopperasta Kypron prinsessa.

Och då Zach, som de mesta finska gamla stormän, var svenskspråkig, samma också på svenska, såsom bara Barack Google kan det översätta. Detta slags kivaa rupattelua kan vi höra tex på Hesa gator i nykytiderna:

1: as-festtåg näytöksinen kall sommar päiwien lohduksi och uppvärmning. Mukaeltu prof. Zacharias Topelius ämne.
Människor: Farmor, Myrcky, Päiwän-Paiste.
Plats: Skog, där vägen till stor sten, ris och tall-kottar.

Myrcky och Päiwän-Paiste framtiden.

MIN: Jag tror dock Päiwän-Paiste, hur du peijoonan mycket wäkewämpi!
P: Ja, Myrckyseni, där de verkliga koetos kommer jag få en längre strået.

En tvist mellan hög densitet, tills plötsligt hiljenevät.

MIN: Kuulenpa steg, någon kommer snabbt dölja!

High jump bakom ett träd, som kommer att kvarstå kurkistelemaan.
Farmor kommer tillbaka behållaren och promenadkäppar i hand.

MU: Huhhuijaa, olenpa trött. Tuntuupa verkar som jag kommer att vandra bort här i skogen. Men före det dock sitta vid rock och njuta lite.

Ta tillbaka behållaren och behållare Ewas bröd och fisk.

MIN: Titta bara kokeillaanpa krafter på att eukkoon. Koitetaan, vilket skulle vara att minska sina utsläpp med mer kläder.
P: Du är på, vinnaren får skicka start.
MIN: jag först av allt, när jag kom med.

Hoppar ut och går till farmor.

MIN: jackan, slyna, som skulle ha varit!
Klyftor hihasta.

MU: Och du behöver inte kontakta mig nuttuani kopeloi! Från att du får!
Strejker Myrckyä kävelysauvalla öron, taggar raapaisee ansikte.

MIN: Voivoivoi, nu är det brast för mig i ögonen kepillään!

Rush parkuen och woiwotellen fly pidellen ögongloben.
Päiwän-Paiste kommer och börjar svettas, sveda och grillad Mummoa så att detta hiestyneenä kasta plagget efter det andra, tills alushameisillansa sitter på ett berg. Myrcky kommer verissä på webbplatsen.

P: Kolla nu, vi lära av detta att den effektiva hiillostaminen och korventaminen ge resultat.

Singing slutligen skrattar chorus Kypron opera prinsessa.

Lumikelloja

Suvin ja Roopen päivän taidekuvassa päivänsankarit viivyttävät autokolonnan etenemistä harmillisen Gorkin Autosavotan tuotteeseen ilmenneen vian vuoksi. Maalaus on Jakov Kiritshekin ja se on maalattu 1970-luvulla, jolloin tämmöinen tyylisuunta oli oikein hyvinkin voimissaan. Tuolloin oli tavallista nähdä niin kuvan kaltaisessa maisemassa kuin suurkaupunkien vilinässä kulkupelejä konepelti ammollaan.

Viralliset taidekomissaarit ovat teoksen nähdessään ehkä miettineet teoksen syvintä sanomaa. Todennäköisesti se ei ole tarkoitettu kuvaamaan järjestelmän huonoutta, vaan kansalaisen neuvokkuutta.

- Kah, pikkujuttu, hetkessä korjataan, haukkaa sinä raitista ilmaa, kyllä minä pärjään, kohta jatkamme matkaa.

Kustaa

Kylmän Kustaan päivän kunniaksi historian havinaa. Kustaa Kolmonen kävi perustamassa Tampereen kaupungin aikoinaan ja ajelee tässä kuvassa 175 vuotta myöhemmin tarkastusmatkalla. Tarkemmat tiedot tapahtumasta löydät tästä.

Viime vuonna kirjoitin toisesta Kustaan päivästä, jota muistellaan Kustaa II Adolfin kunniakkaiden Keski-Euroopan valloitusvaiheiden muistoksi. No, tulihan sieltä kaiketi peruna jossain vaiheessa Suomeen, ja nyt kesäisen Kustin aikana pitäisi olla jo potut vaossa.

Kuvassa kärryjen jäljessä kävelevä hoviherra luo epäluuloisia katseita tamperelaisnuorukaisiin, joita nääs huvittaa tuo meininki. Huomatkaa erityisesti hanujen päähineet, varsinkin suikka. Jalassa tyylikkäät monkstrapit.

Kuva suurenee klikkaamalla.

Aikakauslehtiratsaus XVII

Suloisen suvipäivän kunniaksi(lämpötila n. 3 astetta Celsiuksen asteikolla) katsahdamme Nuorten Sarka-nimiseen julkaisuun vuodelta 1956. Kesäkuun numero, ja niinpä juhannusruusu kukkii täysillä harmaan aitan edustalla kansikuvassa.

Lehteä julkaisee Maatalouskerholiitto, päätoimittaja on Aatos Tavaila ja toimitussihteeri Maj-Lis Lappo. Postisiirtotilin numero on 5270 ja tilaushinta vuodeksi 350:- Lehti ilmestyy kerran kuukaudessa.


Lukuunottamatta kannessa esiintyvää punaista, julkaisu on mustavalkoinen. Sivunumerointi on alkanut vuoden alusta, ja kesäkuussa kansi on 125 ja takasivu 152.


Lehdessä on mainoksia seuraavasti:

- Berner, tulensammutusaine
- Hankkija, Vesipumppulaitos
- Rikkihappo- ja superfosfaattitehtaat Oy, Paratuho-ruiskute, Hormotuho M-30-rikkaruohomyrkky
- Per-Jacutin kärpäsmyrkky
- Salaojitusyhdistys ry, salaojitus
- Sementtiyhdistys, Kalkkikivijauhe

Pääkirjoituksessa Aatos Tavaila kertoo työn siunauksesta. Esimerkkinä hän käyttää Pekingiin, Kiinan kansantasavallan pääkaupunkiin vuosituhansien aikana muodostunutta Tuhkamäkeä.

"Pekingissä, Kiinan kansantasavallan pääkaupungissa on entisen keisaripalatsin vieressä kukkula, jonka nimi on Tuhkamäki. Kerrotaan, että se on saanut nimensä siitä, että keisari­palatsin tuhkat on vuodesta toiseen, vuosisatoja ja monia vuosituhansia kannettu sinne.
Pitääkö tämä kertomus paikkansa, sitä on vaikea ainakin vieraan nyt jälkeenpäin todeta.
Voisi miltei päätellä, että näin on todella tapahtunut, jos k.o. tuhkat on aina kannettu tälle alueelle. Keisaripalatsin muurien sisällä on nimittäin vähintään puolisensataa rakennusta, ja jos niistä kustakin vuosittain tulee esim. 10 kiloa tuhkaa, kertyy tästä jo yhdessä vuodessa noin 6-700 kilon erä. Sadassa vuodessa on koossa 60-70.000 kiloa ja 1000 vuodessa 600­-700.000 kiloa. Ja kun kerromme tämän erän 2-3:lla, päädymme jo sievoiseen jätekasaan."


Työn siunauksellisuuteen päästään kannustamalla kerholaisia tekemään parhaansa, vähänkin kerrallaan, vaikka istuttamaan vuodessa muutaman puun, joista sitten ajan kuluessa kertyy suuri määrä.

Muut artikkelit käsittelevät mm. sitruunahyytelön valmistusta ja sillinperkuuta Lahdessa, sormuksen historiaa, kuusenistutuksen mestareita Iitissä, Lapin kullanhuuhtojia, konsulentin matkoja Keski-Suomessa, seikkailukertomuksiakin on mukana.

Lehdessä on ohjeet ilmapuntarin valmistamiseksi vanerista, kahdesta tyhjästä munankuoresta ja suonikielestä. Toiseen munaan maalataan iloiset kasvot ja toiseen surulliset. Kun punottu kieli sitten ilman kosteuden vaihteluista riippuen kiertyy auki ja kiinni, munankuorien kasvot ilmestyvät kotelon aukkoihin. Maataloushengessä on kyllä vähän ristiriitaista, jos kovan kuivuuden aikana reiästä näkyy hilpeä naama, ja kun kauan kaivattu sade saapuu, alkaa murjotus.


Tapani Löfving oli Kaarle XII:n agentti ja sissi Suomenmaassa Isonvihan aikaan. Miehen omien päiväkirjamerkintöjen perusteella on kirjoitettu romaani ja tehty sarjakuvia, joista lehden takasivulla on yksi versio, Joni Raution ja Risto Mäkisen käsialaa.

Kesäkuun neljäs

Tänään vietetään Mannerheimin syntymäpäivää paraatein ja lipuin, ja eilen kerrottiin uutisissa, että kansainvälinen vedonlyöntifirma alkaa rahoittaa marsalkasta tehtävää elokuvaa. Ne, jotka olivat lyöneet vetoa siitä, että elokuvaa ei tehdä, ovat tällä hetkellä siis tappiolla.

Sivupalkin historia-osastossa kerrotaan, että mekaanikko Henry Ford kokeili nelipyöräistä moottoriajokkiaan kesäkuun neljäntenä vuonna 1896. Merkittävä vuosihan tuo muutenkin oli, Nikolai II kruunattiin silloin ja isoisäni syntyi.

Mannerheimillä ei ollut käytössä Ford-merkkisiä autoja, muita amerikkalaisvalmisteisia olivat Packard ja Chrysler, tässä niistä tietoa . Kuvassa, jossa mukana on Risto Ryti kepin kanssa, auto on Chrysler Royal. Luulin sitä ensin Fordiksi lamppujen muodon perusteella.

Päivän musiikkitarjontana kappale "Little Old Ford Rambled Right Along" ryyditettynä Ford Motor Companyn historialla.

Bratsche

Orvokin ja Violan päivän soittimeksi soveltuu hyvin alttoviulu, eli Viola, jonka saksankielinen nimi on otsikossa. Musiikinteorian alttoviulua koskeviin kysymyksiin tässä pari tärppiä, joilla voi tutkintolautakuntaa ällistyttää:

1. Mikä ero on viululla ja alttoviululla?
Vast: Alttoviulu palaa kauemmin.

2. Mistä johtuu alttoviulun saksankielinen nimi Bratsche?
Vast: Äänestä, joka siitä lähtee päälle istuttaessa/astuttaessa.

Kesäinen hauska joukkueleikki (paljon hauskempi kuin pesäpallo, jota Tillman blogissaan arvioi) on Valio-leikki. Anteeksi nyt Arla-Ingmanin kannattajat, mutta ei voi mitään.

Leikkiin tarvitaan kaksi viisihenkilöistä joukkuetta, ja kullekin jäsenelle suurikokoinen (A3) paperi , jossa on joku kirjaimista V, A, L, I tai O, niin että joukkueen jäsenet alkutilanteessa muodostavat rinnakkain seisoessaan sanan VALIO.

Joukkueiden lisäksi peliin kuuluu arvuuttaja ja sopiva määrä tuomareita. Arvuuttaja esittää kysymyksen, jonka jälkeen joukkueet järjestäytyvät niin, että oikea vastaus on lapuista luettavissa. Peli alkaa viisikirjaimisilla sanoilla ja jatkuu neli- ja kolmikirjaimisiin, tai miksei pitemmällekin, jos henki on otollinen ja altis, eikä voittajaa saada aikaisemmin selville. Voittaja on nimittäin se joukkue, joka ensimmäisenä on saanut rivinsä kuntoon useamman kerran.

Viisikirjaimisia ovat ainakin VALIO, LOIVA, VIOLA, OLAVI, IVALO, LAIVO (saari Kuopiossa)

Kysyttäessä esimerkiksi, mikä on taiteilija Miina Ä:n alkuperäinen sukunimi, kilpailijat kipaisevat muotoon LOIVA.

Summertime

Summermoon

No huh huh sentään, kuinka päivät rientää ja kuut vaihtuu ihan päntiönään. Vuoden toinen kvartaali on puolivälissä. Limburgin pojat ovat tälle kuulle maalata silpaisseet kuvan heinänteosta Seine-joen rannalla 1400-luvun tyyliin. Viikatemiehet etenevät tasatahtia rintamassa kuin Pohjois-Korean paraatijoukot - korealaisia on tosin enemmän ja viikatemieskin voitaneen käsittää niissä piireissä hiukan toisin.

Ihanat madamet tai mademoisellet etualalla haravoivat ja kasaavat heinää keoiksi. Seipäitä sen enempää kuin haasioitakaan ei näy. Pariisin lempeässä kesäilmassa lehmien ja hepojen eväs kuivuu varmasti seipäälle lapottamattakin.

Rantamuurissa on pikkuinen ovi, josta joku soutuveneestä tullut on parhaillaan livahtamassa sisälle. Porttirakennuksen käymälä tuottaa jätöksensä maalle, eikä veteen, kuten esimerkiksi Olavinlinnassa. Seine-jokea on suojeltu hyvin jo vuosisatoja.

Näpsäytä kuvaa isommaksi.