jos yhtä, niin toista kans

Miten sen nyt ottaa

2012-01-24T13:34:00.000+02:00

Täytän EU-hakemusta sähköisesti Pdf-muodossa. Kokeilin yhtä linkkiä, ja ylläoleva varoitus napsahti näyttöön.

"Onko europa.eu mielestäsi luotettava?" Kummankin presidenttiehdokkaan mielestä taitaa olla, muunmieliset pelattiin pois.

Slaavilaista sinfoniaa

2012-01-17T15:58:00.001+02:00

Päivän musiikkina 17.1.1850 syntyneen Alexander Tanejevin sinfonia nro 2 b-molli. Neljä osaa siinä on kuten olla pitääkin vakiintuneen rakenteen mukaisesti. Sävellys täyttää tänä vuonna 110 vuotta kuten Sibeliuksenkin kakkonen.

Kuvituksena olevasta maalauksesta ei ole mainintaa, sopii musiikin venäläiseen fiilinkiin erinomaisesti.

Äänestä!

2012-01-16T16:31:00.000+02:00

Uuden Suomen verkkosivulta pääsee näköjään suoraan äänestämään. Ensin vastataan mielipidekyselyyn ja sitten äänestetään.

Kyseisen verkkolehden mielipidepalstan kirjoituksista päätellen yksi tuntuisi olevan ylitse muiden.

Tunnetteko tekniikan, jolla ehdokkaat voi määritellä sukunimen kirjainten perusteellä? Ai ettekö? Tässä muutama malliksi:

Suomen
Omaa
Itsenäisyyttä
Nimeävä
Isähahmo

Verrattain
Ällistyttävä
Yksilö
Rajaton
Yrittäminen
Niin
Ennen kuin
Nyt

Heteroistakin
Arvostavasti
Ajatteleva
Vihreä
Itselleen
Saanut
Tarpeeksi
Oppia

Evankeliumin
Sana
Saanut
Aina
Yrittämään
Asiallisissa
Hommissa

Miettikääpä lisää.

Vilket under

2012-01-15T16:28:00.000+02:00

Sain kuvassa näkyvän peltirasian sisältöineen joululahjaksi. Äsken ruoan päälle tissuttelin hieman ja tyhjensin koko pullollisen, joita purkkiin mahtuu 12 kpl.

Parin tunnin päästä lopetan tissuttelun ja ryhdyn ryyppäämään olan takaa. Tehtäväni on nauttia kaksitoista (12) korttelia, joka nykymitoissa on 4 litraa, suolenpesuainetta ja aamulla vielä litra päälle pahimpaan vapinaan.

Tämän homman olen tehnyt muutamia kertoja aikaisemminkin, eikä se koskaan siitä ole entistä hupaisemmaksi muuttunut.

Hupaisemmaksi ei ole muuttunut suoliston rassailukaan, johon osallistun huomenna eräässä savolaisessa yliopistosairaalassa. Antavat mahdollisesti toivon mukaan terveen paperit yli viisi vuotta sitten alkaneen prosessin päätteeksi.

Underberg - tarkottaneeko sitten saksan kielellä vuoren alustaa - virallinen muotohan saksaksi alaolennosta on unter, on sitä ainakin ruotsiksi, kuten me kaikki ruotsin kielestä pitävät tiedämme, vaikka emme olisi saaneetkaan Riemunlaakso-mitalia. Freudenthal on taas sitten saksaa.

Koululaisen käännös ruotsista:
- Han väcktes av fanfarer, och vilket under!
- Pirun isät herättivät hänet, ja mitä alla!

Uutta lunta, luistava keli

2012-01-14T13:12:00.000+02:00

Otsikossa oleva lausahdus kuultiin ennenvanhaan radiosta. Vanhan markan aikaan sieltä muistaakseni luettiin hiihtokelitiedotuksia. Nyt viime vuosina en ole kuullut, en tosin ole kahteenkymmeneen vuoteen hiihtänytkään. Vanhan markan ajalla tarkoitan aikakautta ennen vuotta 1963, jolloin otettiin käyttöön uusi markka, jota nykyään mummonmarkaksi kutsutaan. Pennit tulivat silloin takaisin.

Kuvasta eivät oikein erotu toisistaan lumen pinta ja sivu, jota vasten mitta on pystyssä. Merkin 1F (one foot) korkeudelle lumi kuitenkin yltää. Sentteinä se on 30,48 ja tuumina 12.

Nuuttipukit

2012-01-13T18:52:00.000+02:00

Päivän taidekuvassa tapetaan Tanskan suojeluspyhimys Knut Pyhä kirkon alttarille. Historiallisesti tämä tapahtui vuonna 1086, maalaus on Christian Albrecht von Benzonin 1800-luvulta.

Knut oli päättänyt lähteä Englantiin kukistamaan Vilhelm Valloittajaa, mutta talonpoikaisjoukko ahdisti hänet kirkkoon.

Katolinen kirkko kunioittaa Knutia 19.1., meillä nuutinpäivä lopettaa jouluajan 13. tammikuuta, ja nyt sopivasti perjantaina. Tänä karkausvuonna saamme nauttia perjantaista 13:na päivänä peräti kolme kertaa. Todellinen epäonnen päivä se oli aikoinaan Temppeliherroille.

Muistan nähneeni nuuttipukkeja viimeksi 1950-luvulla, jolloin sukulaistaloon Länsi-Uudellamaalla niitä ilmestyi. Olivat aika rauahallisia kuitenkin.

Aika rauhallisia olivat myös eiliset nuuttipukit ja -kutut televisioohjelmassa Järvenpään koululla. Lutheruksen kirkkoon noista kuului kolme, yksi edusti paavia, yksi muuta suuntaa ja loput eivät kuuluneet mihinkään - näin ihan uskonnollisena huomiona, kun tämä nuutinpäiväkin nyt jotenkin uskonnonhistoriaan liittyy.

Tiukkaa ääntöä

2012-01-11T10:04:00.000+02:00

Hyvää karinpäivää kaikille Kareille, myös salakareille. Karin päivänä alkoi ennakkoäänestys. Koska se tapahtuu kerroksen verran työpaikkani alapuolella, olin jonossa jo pari minuuttia jälkeen yhdeksän. Samassa talossa työskentelevät vaalivirkailijat tunsivat minut 30 vuoden kokemuksella, joten passia tai ajokorttia ei tarvinnut näyttää, hetu piti toki luetella.

Kuvassa ovat kaikki ehdokkaat Evaa lukuunottamatta. Häntä edustaa tyhjä tummanruskea filmivaneritaulu. Ehkä tukijoukot ovat miettineet hänen saavan ääniä ilman julistettakin. Lähin ruotsinkielinen alakoulukin on vain runsaan kahdenkymmenen kilometrin päässä.

Näistä seitsemästä vain kaksi näyttää kuvassa kätensä. Poolopaitainen pitää oikeata kämmentään sydänalassaan tuskaisen näköisenä, toisella on vasen käsi taskussa. Vain yksi sukupuolienemmistöinen ehdokas on esillä sen puuttuvan Evan lisäksi. Muut kuuluvat vähemmistöön, naisia lienee Suomessa enemmän kuin miehiä. En ole asiasta varma, mutta näin luulen.

Jos kyseessä olisivat ulkomaiset hiihtokilpailut, kolme ehdokasta komeilisi television ja näyttötaulun tuloslistalla kirjoitusmuodossa Vaerynen, Niinistoe ja Arhinmaeki. Ulkomaalaisnimisiä presidenttejä olisi tarjolla nyt pari kappaletta, aikaisemmin heitä on ollut virassa muutamia.

Kuudesta miehestä vain kolmella on kravatti kaulassa. Omana veikkauksenani sanon, että se kannattaa.

Verta pulloon

2012-01-10T10:03:00.000+02:00

Päivän taidekuvana on 10. tammikuuta 1702 syntyneen taiteilija Johannes Zickin verikokeen ottoa kuvaava maalaus. Rouva siinä näyttää kalpeahkolta, mutta lääkintävahtimestari vasemmalla huolehtii, ettei potilas tajun pettäessä pääse kaatumaan lattialle.

Veri pullossa on aika hailakkaa, ja rautakuurille rouva saattaa joutua.

Itselläni on mustelma vasemmassa kyynärtaipeessa eilisaamuisen Kysteri-liikelaitoksen verenlaskuoperaatioita hoitavan Islab-laboratorion jäljiltä.

Huopikkaat

2012-01-09T18:02:00.000+02:00

Kuvassa näkyvät huopajalkineet herättivät huomiota pari päivää sitten käydessäni paikallisessa suhukerakkeella alkavassa valintamyymälässä. Töppöset huomioi eräs venäläinen nuorehko rouva, joka katsoi niitä hymyillen. Lähes täysin olemattomaan venäjänkielentaitooni vedoten en käynyt tiedustelemaan asiasta tarkemmin.

Niin jäi sitten arvoitukseksi, tuliko hänelle mieleen historiantunnin opetukset ja kertomukset voittamattoman Puna-armeijan ansiokkaasta taistelusta maahan talvella 1939 ryntääviä tanner-mannerheimiläisiä suurpääoman orjuuttamia bandiittilaumoja vastaan, ja kuinka lämpöisillä talvijalkineilla niitä torjuttiin, vai tuliko mieleen pääekonomisti Tyrväisen suomeksi kumppaneineen esittämä slaavirallatus. Todennäköisesti jälkimmäinen. Ajatukst tahtovat vaan harhailla sotaisiin juttuihin, kun itäisemmän Suomen mies niitä kirjoittelee.

Edellisessä jutussa mainitsemani oopperalaulaja ei ole suinkaan aikojen saatossa ainoa täällä asuva. Pääekonomistin isä Veikko oli naapuripitäjästä syntyisin ja asui myös jonkin aikaa myös meidän puolella.

Vuoden alun lukuja

2012-01-08T12:37:00.000+02:00

Tulipas pitkä väli kirjoittelemiseen. Syynsä sillä lienee. Kuitenkin nyt Elvis A. Presleyn syntymäpäivän kunniaksi kirjoitan musiikista.

Eilen 7. tammikuuta, jolloin ovat syntyneet mm. Kai Hyttinen ja Elena Ceausescu, olin kaverien kanssa soittamassa tanssimusiikkia. Meitä oli yhteensä neljätoista ja vieraileva solisti. Rumpali lasketaan myös soittajiin. Tilaisuus kesti n. kolme tuntia, ja soitimme yhteensä 39 kappaletta, joista solisti lauloi 7.

Soittokunta on yli 130 vuotta vanha, yhtä soittajaa epäillään perustajajäseneksi, solisti täytti viime vuonna 70 vuotta, mutta siitä huolimatta kertoi kyseessä olevan ensimmäisen tanssikeikan. Muissa yhteyksissä yhteisiä esiintymisiä on kyllä ollut useita.

Tanssien perimmäisenä tarkoituksena oli kerätä rahaa vuotavan kylätalon katon korjauskustannuksiin. Tilaisuus alkoi hiukan tarkoitushakuisesti muunnetuilla sanoilla esitetyllä laululla "Rikas mies jos oisin".

Mukavaa oli, musiikin lisäksi tarjolle pantiin kahvia, pullaa ja karjalanpiirakoita.

Riuska veto

2011-12-27T17:59:00.000+02:00

Otsikko on suoraan erään kansainvälisen kissaeläimen mukaan nimensä saaneen hyväntekeväisyysjärjestön tunnuslaulun, säv. Heikki Aaltoila, tempomerkintä. Riuska on veto myös uunissa, kuten videolta voi katsella. Ulkoiset sääolosuhteet sitä riuskaannuttavat huomattavasti. Jos tulipesästä olisi suora piippu katolle, puut varman lähtisivät savun mukana taivaan tuuliin.

Postin tulo kauhistutti tänään, kun saapuneiden joukossa näkyi olevan viranomaiskirje. Siinä kuitenkin kerrottiin, että saamme äänestää Suomen Tasavallan, Finlands Republik, presidentin vaaleissa ensi kuun loppupuolella. Siis hei apua, miksi kukaan ei ole vaaleista aikaisemmin kertonut!?

Toisaalta, on hauska kokeilla, joko nyt tärppää. Tähän mennessä kukaan, jota olen presidentiksi äänestänyt, ei ole siihen virkaan päässyt paitsi Kekkonen neljännelle kaudelleen. Nykyään ei ketään enää valita neljännelle kaudelle, joten uusista on valittava.

Tapaninajelua

2011-12-26T12:13:00.001+02:00

Lumitilanne on toissapäiväisestä muuttunut, kuten kuvasta näkyy. Sileillä renkailla ei liikkuminen lumella oikein onnistuisikaan.

Jalkakäytävät tosin ovat niin iljanteiset, että jos satakuntalainen myrsky riehuisi täällä, ei myötätuuleen siirtymiseen tarvitsisi jalkojaan nostella.

Yritän kuitenkin iltapäivällä selviytyä kirkkoon kuuntelemaan Hynnistä ja Kiviniemeä (ei Mari vaan Kalevi).

Valkea joulu

2011-12-24T13:25:00.000+02:00

Mustavalkoinen joulu

2011-12-23T15:49:00.000+02:00

Joulusta tulee mustavalkoinen; noin ihan konkreettisesti jos sitten jonkun mielestä aatteellisestikin. Tykkee tai on tykkeemmätä.

Kinkku on uunissa, 12 kilogrammaa ostettaessa. Muutama kilo siitä hupenee tänä iltana viiden hengen voimin ja Colmanin erikoissinapin kyydittämänä.

Tapaninpäivänä menen kuuntelemaan J. Hynnistä ja K. Kiviniemeä kirkkoon. Heistä ensiksimainitun tapaan joulun jälkeen soittokunnan harjoituksissa, jolloin treenaamme loppiaislauantain tansseja varten. Pitäähän bändin nyt toki kokeilla, onko solisti millainen - no toki sama mies on ennenkin kanssamme esiintynyt. Mainittuna lauantaina saatavilla tuloilla rahoitetaan Sorsakosken Seuralan kattoremonttia, tapaninpäivän rahoilla täkäläistä kesäistä musiikkileiriä.

- Hyvvee joulua, jos ei nähä, sanotaan Savossa - ja sitä sammoo vaekka nähtässiinki.

Mustan joulun odotuksessa

2011-12-16T18:20:00.000+02:00

Mustaa joulua on mukava odotella. Tänään taas osa lumesta muuttui sohjoksi, joka kastelee kengät kadulla taivallettaessa. Lumesta on haittaa myös autoilulle, kuten sattumalta Juutuubissa törmäämälläni videolla näytetään. Hinausköyden kiinnityspaikka ainakin tulee harkita tarkoin, ja ehkä suuntakin...

Nikon kertomus jatkuu

2011-12-16T00:00:00.000+02:00

Jänis säkkipillin soittajana, Codex Aboensis

Viikko on vierähtänyt, ja taas näemme tuttujen miesten kokoontuvan Puolmatkan krouviin. Sakerin ja Nikon myötä pöytyrin ääressä istuu Topiaskin, joka jotensakin varovaisesti on kotoansa lähtenyt huikaten Martalle käyvänsä Kriston pajalla uutta viikatetta valitsemassa.

Mutta merimies Niko on suu maireassa hymyssä valmis kertomaan lisää kokemuksistaan Hollannin-maassa.

NIKO: Niin, nähkääs veljet, Rotterdaamin herrain tuttavana pääsin tuohoon kummaan taloon asumaan. Olipa se aika kokemus, sitä ei kiistää voi, kokemus raju ja mieltä kiinnittävä.
TOPIAS: Mutta keitä muita kanssas karhun-pesässä asusti, millaisia kumppaleita sinulla oli?
NIKO: Ensi alkuun olit he kaikki tuntemattomia, yhteistä kieltäkään ei meillä ollut.
SAKERI: Eikö araapian ja enklannin puhuminen, joita kieliä viimeksi kerroit taivaan serafein lailla hallitsevasi, sitten mitään hyödyttänyt?
NIKO: Nonoh, kieliä toki puhun minä, mutta jos vastapelaajallas sitä taitoa ei ole, on sama vaikka enkelein kielellä haastaisin. Hollantilaiset puusuutarin tekemissä jalkineissaan puhuvat omaa kielimurrettaan, joka muista kielistä suuresti poikkeaa.
TOPIAS: Kuinka sitten voi tulla juttuun, jos ei toistaan ymmärrä, riitaa ja hotinaa siitä seurata voi, varsinkin jos olvikannua ahkerasti kallistaa.
NIKO: Voi veikkonen, rauha ja ystävyys meillä vallitsi, ja olivatpa herrat valmiita puuttumaan pieneenkin riitaan; vähäisestäkin nujakasta saattoi talon asukas häkkiin vedelle ja leivälle joutua, ja rahvas joka meitä katsomis-luukuistansa tarkasteli antoi rauhan-rikkojalle jäniksenpassit, ja koreasti oli poistetun tepsuteltava ulkoilmaan. Käsillä-puhumisella, jonka myös taidan, tulin kanssansa hyvin toimeen.
SAKERI: Viime-kertainen sanomas oli, että moninaisia tehtäviä siellä tekemään jouduitte.
NIKO: Totta haastelet, jos vain joutilaina kaikki päivät maanneet olisimme, eivät katselijat olisi tainneet toistemme taitoja verrata ja siten meitä järjestykseen asettaa. Ne, jotka eivät taidoiltaan ja tempuiltaan miellyttäneet, joutuivat ensimmäisten joukossa ulos. Niinpä eräänä päivänä käteeni työnnettiin säkki-pilli - sian-nahkainen pussi, josta sojotti ulos onttoja keppejä eri suuntiin. Aikani katselin kapinetta, kunnes huomasin, kuinka sitä käyttää pitää, ja iloiset tanssit soitin nahkapussilla ja kumppalini leiskuivat riemun vallassa ympäri taloa niin että astiat helisivät kuin turkkilaisen soitto-kunnan simbaalit. Se oli riemua se.
SAKERI: Kuulin kerran säkki-pillin ääntä markkinoilla, kun virolais-ukko Hansu semmoista soitti. Olin vielä silloin polisin-virassa ja otin ukon kiinni kansan häiritsemisestä, niin hirveää oli soitto.
NIKO: No virolaiset soittavat toisen-mallisia pillejä, "puhku-pill mängib" sanovat, mutta soittoni minun oli suloista kuin jeerikon pasunoilla.
TOPIAS: Etpä siis soitto-peliä mukaas ottanut. Lysti olis tääläkin muusikia kuullella.
NIKO: Kallis ja harvinainen oli se. Heti tanssauksen jälkeen haettiin se pois. Se hyöty siitä oli, että koko talon viimeisenä ulos astuin ja suuren raha-palkinnon vastaan ottaa sain Rotterdamin torilla. Palkintoon kuului kuitenkin ehto, että sillä piti koko joukolle talossa olleelle ja herroille itselleen iloinen ilta pistouvata.

Näin kului ehtoo Puolmatkan krouvissa ja jo pimenevään yöhön lähtivät niin tarinan kertoja kuin kuulijatkin astumaan kohti kotoaan mielessänsä muistellen kertomuksia suuresta mailmasta.

Sukulaisuussuhteita Alexis "Kivi" Stenvallin tuotannosta

2011-12-15T11:36:00.000+02:00

Topi Vikstedtin kuvitusta Nummisuutareihin

1800-luvulla sukunimien käyttö oli yleisempää Itä-Suomessa, maamme länsiosassa talon nimi vastasi patronyymin ohella sukunimeä. Niinpä kirjailijan teoksissa nykyisen käytännön mukaisia nimiä on hyvin vähän. Seitsemässä veljeksessä Taula-Matin tarinoissa on savolainen noitaukko Heiskanen, ainoa nen-päätteinen, jos ei lasketa mukaan Väinämöistä, joka kirjan mukaan on savolaisten jumala.

Kihlaus-näytelmässä esiintyy naispuolisena päähenkilönä Eeva Helander, Herrojen-Eevaksi nimitetty taloudenhoitaja. Martta Nummisuutari voisi olla hänen sisarensa, ja heidän veljensä on viraltapantu poliisi Sakeri.

Martta Helander on ehkä palvellut nuorena Hämeenlinnan kaupunginlääkäriä, jonka pojasta tuli tunnettu musiikkimies. Martta lienee tavannut Topias Nummisuutarin Hämeenlinnan markkinoilla, joilla tämä oli myymässä valmistamiaan kenkiä. Martta oli jo viidennellä kuulla raskaana heidän avioituessaan.

Nummisuutarien kotikylällä asui myös merimies Niko Järvelä, jonka tytär Jaana oli äidistään orvoksi jäätyään Martan ja Topiaksen hoidossa, kunnes isä palasi kaukomatkoiltaan sopivasti Jaanan kihlajaisiksi muuttuneeseen Eskon hääjuhlaan.

Mitä sitten Jaanan ja hänen sulhasensa Kriston kihlajaisten jälkeen tapahtui? Sitä Stenvall ei kerro, mutta aikalaisten muistikuvien mukaan Niko Järvelä ja Sakeri Helander viettivät toisinaan iloisia hetkiä Puolmatkan krouvissa, jonne usein kerääntyi kyläläisiä kuuntelemaan merimiehen kertomuksia suuresta maailmasta, jossa Iivari Nummisuutari seilasi vuorostaan merillä. Klaneetinsoittaja ja kraatari Antres oli liittynyt Kaartin Soittokuntaan ja osallistunut Turkin sotaan.

Kuunnelkaamme hetki Nikon kertomusta:

NIKO: Vaan mielinpä teille, veljet, kertoa vielä yhden huikean ja eris-kummallisen asian Hollannin-maalta tuolta. Olihan siellä Rotterdaamin kaupungissa ylen leikkisä ja upporikas herraseura, joka krouvin takahuoneessa viikoittain kokoontui, ja aikamoinen naurun-remakka kokouksiaan säesti. Välillä lauloivat he iloisia viisujaan ja hurrasivat aina ryypin päälle.
SAKERI: Nehän olivat sitten kuin me, paitsi että heillä oli killinkejä ryyppiin.
NIKO: Äläs huoli mies, ryypin pistouvan sulle, kunhan kuultelet nyt tarkoin mitä kerron.
SAKERI: Korvani ovat pystyssä kuin jäniksen-pojalla pensaikossa tuolla.
NIKO: Niinpä keksivät he aikamoisen koiran-juonen kerran kokouksessaan. Lähellä oli sataman varastohuone, suuri kuin kirkko, ja silloin aivan tyhjillään. Herrat ottivat selvän, kuka huoneen haltija on, ja tämän kanssa arennin kolmen kuun-kierron ajaksi tekivät.
SAKERI: Sinnekö sitten kannuja kallistamaan menivät?
NIKO: Niin kävi aatos meilläkin aluksi, meillä, jotka herrat tunsimme, noh - emme nyt kovin hyvin, mutta kadulla kohdakkain osuessamme aina jonkun sanan vaihdoimme.
SAKERI: Suomen-kieltäkö herrat taisivat kanssas haastella?
NIKO: Ei toki, merimiehen pitää osata puhua monia kieliä, araapiaa, saksaa ja enklantia, Roomin kaupungissakin olin Paavin häissä, eikä sielläkään Suomen-kieli olisi auttanut yhtään...
Mutta pianpa paljastui herrojen metku. Varastoon toimittivat he runsaasti ruokaa ja juomaa, olut-tynnöreitä sienne kiiriteltiin niin että jyrinä kuin ukkos-ilmalla taivaan kannelta kantautui, sänkyjä ja muita huoneen-kaluja sinne vietiin paljon. Sitten peittivät he akkunat. Joka klasi tukittiin läpi-näkymättömäksi suurilla härjän-vuodilla ja kankailla niin, ettei pienikään valon-pilkahdus ulkoa sisään pääse. Sitten laittoivat he sisälle useita lamppuja palamaan yöt ja päivät. Myös öljyä lamppuihin vietiin kymmeniä kannuja.
SAKERI: Oliko herrojen tarkoitus muuttaa kolmeksi kuun-kierroksi umpinaiseen taloon, kuin kettujen luolaan?
NIKO: Ei, veliseni, sittenpä vasta kohu nousi, kun paljastui, että tarkoituksensa on palkata asukkaita taloon. Nämä eläisivät siellä kuin karhut pesässään, ja joka sunnuntai yksi heistä haettaisiin pois, ja se joka jäisi viimeiseksi suuren rahapalkinnon saisi.
SAKERI: Heh, siinäpä vasta oikein turkkilainen juoni! Mutta mistä tiedetään, kuka on vuorossa lähtemään ulos?
NIKO: Tirkistysluukkuja, pieniä kankaalla verhottuja, joihin sun naamas juuri ja juuri mahtuu, on tehty seiniin yltympäri niin, ettei kukaan asukas katseeltas turvassa ole. Ei nukkuessaan, syödessään eikä tarpeellaan käydessään. Ja näistä luukuista sitten kansa rahaa vastaan saa sisään kurkistella ja arvionsa antaa, kuka aina pyhäpäivänä pois toisten kumppalien joukosta joutaa. Isoiksi-veljiksi kutsuvat herrat itseään ja antavat asukkaille tehtäviä, jotka heidän hyvyytensä ratkaisevat. Luvun-laskua, komeljanttarin työtä, laulua ja muuta harrastusta joutuvat he suorittamaan.
SAKERI: Tietäisinpä minä seitsemän sopivaa miestä tuonne ihmispesään. Ehkä oppisivat he siellä lukemaan.
NIKO: Vaan niinpä pääsin minäkin, herrain tuttavana taloon asumaan, mutta siitä tarkemmin tahdon kertoa toiste, mutta nyt yksi ryyppi, ja sitten käymme nukkumaan kuin oravan-pojat pesässään.

Hyvää itsenäisyyttä

2011-12-06T18:54:00.001+02:00

Iltapäivällä juhlin itsenäisyyttä järjestämällä n. 30:nnen ja samalla näillä näkymin viimeisen itsenäisyysjuhlan. Ensi vuonna sen hoitaa joku muu. Kaikki meni hyvin, juhlan alku tosin viivästyi huonan kelin ja runsaan yleisön kahvituksen vuoksi.

Hyvää itsenäisyyspäivää vaan kaikille. Ryhdyn katsomaan linnan juhlia, millaiset pariskunnat siellä tänään liihottelevat tanssilattialla.

Kuvan kukkakimpun kaappasin itselleni puhujanpöntöstä.

Saksa on nasta maa 3.

2011-11-30T09:23:00.001+02:00

Portaat ovat ulkoseinällä, talon ympärillä on lasivitriini.

Hagenissa on Schumacher-museo. Siellä ei esitellä suutarinkamppeita eikä formula-autoja, vaan hagenilaisen taiteilija Emil Schumacherin töitä. Hänen tuotantonsa lisäksi näytteillä on afrikkalaisia puuveistoksia aikojen takaa.

Museossa saa valokuvata, kunhan ei käytä salamaa, eikä kuvia muuhun kuin omaan käyttöön. Senpä vuoksi en uskalla niitä tässä julkaista, vaan ohjaan lukijan tästä museon ja Emilin sivuille.

Maisema näkötornista Reinin yli

Kölnissä on kirkkoja. Domin lisäksi keskustassa on kaksitoista katolista kirkkoa, joista neljään tuli tutustuttua. Tuomiokirkon ympärillä oli joulumarkkinat, joten sen jätin väliin - olen siellä pari kertaa aikaisemmin käynyt. Kirkkojen lisäksi suosittelen käyntiä Kolumba-museossa, uutta ja vanhaa arkkitehtuuria yhdisteltynä.

Hohenzoller-sillan "rakkauslukkoja". Jos olisin TV-tuottaja, järjestäisin kilpailun: Kilpailijalle avain käteen,
aikaa 24h löytää oikea lukko, jos löytyy, pääsee BB-talon finaaliviikolle ja saa levytyssopimuksen.

Kolumban aarteita

Uutta ja vanhaa Kolumbassa, harva tiiliseinä päästää valoa sisään.

Rahaakin on...

Saksa on nasta maa 2

2011-11-29T15:53:00.000+02:00

Taannoin kirjoittelin polkupyörällä laskettelusta. Nyt kuitenkin vauhti vaihtuu, ylemmässä kuvassa ohitetaan Wuppertal matkalla Kölniin ja alemmassa katsellaan Düsseldorfia. Saksan-matkalta julkaisen kyllä järkevämpiäkin otoksia, mutta olkoon nyt näin aluksi.

Saksa on nasta maa 1.

2011-11-28T18:39:00.001+02:00

Ruhr-joen lähitienoita

Palasin äsken vihreämmän ruohon parista K-Euroopasta. Hirmuinen oli järkytys, kun lunta on täällä nilkkoihin saakka, ja siellä kuvan sinappipeltokin vihertää ensimmäisenä adventtina.

Palaan asioihin myöhemmin, kun rauhotun ensin vähän.

Vihreä ruoho

2011-11-24T09:24:00.001+02:00

Lumentulo jo kerkesi pelästyttää pahemman kerran, mutta eipä hätää, taas niityt viheriöivät, laihosta en tiedä, tuskin ainakaan se valelääkäri.

Joka tapauksessa tänään kuuden ip. jälkeen hyppään Air Berlinin siivelle ja lennähdän muutamaksi päiväksi Nordrhein-Westfaleniin adventinviettoon. Saa nähdä, onko siellä ruoho vihreämpää.

Google-Übersetzung, bitte schön:

Ankunft der Schnee schon kerkesi schlecht zu erschrecken,aber es ist nicht zu sorgen, während saftig grünen Wiesen, laihosta ich nichtweiß, ist es unwahrscheinlich, zumindest gefälschte einen Arzt aufsuchen.

In jedem Fall heutigen Sechs-ip. Nach dem Sprung, und Air Berlin dieFittiche zu nehmen für ein paar Tage in Nordrhein-Westfalen adventinviettoon. Malsehen, ob es grüner Rasen.

Valkea jauhe

2011-11-19T15:16:00.001+02:00

Liisan päivän taidevalokuva esittää maahan langennutta valkeaa jauhetta, jota entisten kokemusten perusteella on lähipäivinä, viikkoina ja kuukausina odotettavissa enemmän ja paksummalti. Mulle riittäis toikin.

Valelääkäritesti

2011-11-16T11:48:00.001+02:00

- Päevee tohtuorj.
- Päivää, mikäs teitä vaivaa?
- Niim minuvako?
- Niin niin.
- No ohimovika tuntus olovan.
- Jaahah, otetaanpa sitten pipo pois ja katsotaan.
- Ee minulla ou pipo ohimolla, vissiin muutae pitäsj riisuva.
- Mutta onhan teillä myssy ihan silmillä, ei näy ohimoita ollenkaan.
- Se nyt niis syvällä oo...missees työ outta opiskellunna? (ottaa muistikirjan esiin)
- Mitä se nyt tähän kuuluu... no, Turussahan minä.
- Työ taejatte olla valeliäkär, oekeet valamistuu liäkärkoulusta Kuopijosta, ja ne tietää, missee on ohimo. Mänempä tästä Elviiran, vai valviirako se on, juttusille.

Ohimovika = nivustyrä.

Asennuksiin asennoitumista

2011-11-15T18:31:00.001+02:00

Muutamaan päivään en ole kehannut kirjoittaa mitään. Kehtaaminen tarkoittaa, jos se kirjoitetaan kuten ensimmäisessä virkkeessä, viitsimistä. Jos taas käytetään muotoa kehrannu tai keherannu, se tarkoittaa, että siihen liittyvä toiminta koetaan arkaluontoiseksi ja ehkä häpeää tekijässä ja naurua katsojassa aiheuttavana.

Siispä, kun Päijänteen itäpuolella pyydetään jotakuta viemään roskat ulos, voi vastaus olla:
- Enpä kehtoo.
Puhuteltu ei nouse sohvalta, koska telkkarista tulee hyvää ohjelmaa.

Lännessä:
- Emmää vaan kehtaa.
Puhuteltu häpeää olemustaan, alushoususillaan vielä aamupäivällä - naapurit voivat nähdä

Päivän kuva liittyy asennustöihin kahden polkupyörän parissa tänään. Punaiseen Tunturi Avantiin vaihdoin takarenkaan; tarkemmin sanoen sisärenkaan, koska entinen ei enää pitänyt ilmaa sisällään, tai teki sen epäsymmetrisesti. Ylhäältä kyllä oli pullea, mutta maata vasten oleva reuna oli lituska.

Polkupyöränrenkaita olen vaihtanut massoittain elämäni aikana. Rutiinilla se käy, tuonkin pistin paikalleen ruokatunnilla. Tärkeä sääntö on muistaa, että pyörää takaisin asennettaessa ketjut ja ratas tulevat samalle puolelle.

Toinen asennustehtävä koski Tunturi-retkipyörää, vm 1968, josta olen kertonut ennenkin, ja jolla suoritin alamäkiajon jokunen aika sitten. Oli onni, ettei takajarrun vaijeri jumittunut sen aikana, tänään se nimittäin juuttui - ehkä ensimmäisten pakkasten vuoksi. Poljin nimittäin aamupuolikahdeksaksi Itä-Suomen Laboratorio Oy:öön verenlaskua varten. Paikallisessa toimipisteessä on tapana päästää työhönmenijät omilla numeroillaan ennen eläkeläis- ym joutilaampia asiakkaita 7 ja 8 välillä. Verta laskenut laboratoriohoitaja oli oikea, ei valehoitaja - yhtään ei sattunut. Myöskään odotushuoneessa istuvat eivät olleet valepotilaita.

Menomatka toimenpidepaikkaan alkoi hyvin alamäkeen, mutta kun piti jarruttaa, vaijeri jumittui, ja välillä piti taluttaa.

Illalla nostin pyörän verannalle, irroitin vaijerin, luistattelin sitä edestakaisin kuoressaan ja ruiskutin siihen CRC:tä. Huomenna sitten nähdään, kuinka homma toimii.

111111

2011-11-11T16:49:00.001+02:00

Taas on 100 vuotta vierähtänyt siitä, kun edellisen kerran saimme kirjoittaa otsikon päivämäärän. Hangaround-amatöörinumerologina olen kiinnostunut numeroista ja luvuista, erityisesti ns. symmetrisistä ja palindromiluvuista.

Tämän vuoden ensimmäisessä jutussani määritelmistä tarkemmin.

Mukava sotuhetu-tunnus siitä tulee tänään syntyville.

Kuvassa on Vitträskin kalliomaalaus, jonka löysi Jean Sibelius vuonna 1911, tosin kevätpuolella. Hän kilautti siitä oitis Kansallismuseoon, ja tunnetaan nykyisin kansainvälisesti arkeologina.

Äsken treenasin arkeologin sävellystä Op. 1, osat 3-5.

Got any porter?

2011-11-10T18:43:00.000+02:00

Nyt kopisevat aasinsillat oikein olan takaa. Kaapista löytyi pullo portteria, jonka aion tyhjentää kohtsillään. Uuraan etsimisen tuloksena eilen löysin videolla soitettavan kappaleen nuotit toisesta kaapista. Amy Porter soittaa tuossa, eikä yhtään hassummin. Voi olla, että itse soitan ensimmäistä osaa ensimmäisenä adventtina Ruhrin rannalla muutama sata vuotta vanhassa kirkossa. Kirkkoakustiikka pelastaa huilistin siinä, missä pedaali pianistin.

Sillalla kulkevia eläimiä ovat myös pukit, ne kolme joista suurin puski peikon jokeen. Se ei ollutkaan valepukki, vaikka valelääkäreitäkin jää poliisin haaviin tuon tuosta. Onhan toki ollut valelentokapteeneja ja muita meneviä miehiä, mutta valepoliitikkoja, lieneekö heitä?

Save water

2011-11-09T14:33:00.000+02:00

Kävin vaihtamassa autoon talvirenkaat, tai oikeastaan huoltoaseman mies ne vaihtoi. Kehui, että viimeisillään ovat, mutta eiköhän tässä vielä sulia kelejä riitä.

Viime vuonna suoritin vaihtotoimenpiteen vielä itse, mutta nyt sitten en. Kuvassa oleva näky huoltsikan pihassa ilahdutti minua suuresti - kaikki säästö on kotiinpäin.

JMK 6

2011-11-08T18:50:00.000+02:00

Maalaus: Alexander Gerasimov

Jokaisen miehen kirja: Suullinen ja kirjallinen esittäminen, Eero Salola.

"Puhumista tarvitsemme joka päivä sekä työssämme että työn ulkopuolella. Lähimmäisistämme luomme kuvan sen mukaan, miten he puhuvat. Äänemme, puhumistapamme, on sivistyksemme osoitin...

Jokaisen ihmisen kannattaa pyrkiä suullisen esitystaidon viljelyssä niin suureen tehoon kuin luonnonedellytykset harjoittelun jalostamina sallivat.. Tähän johtavaan huoltoon kuuluvat seuraavat seikat, joihin jokaisen on kiinnitettävä huomiota:

Äänenkäyttö
Ääntäminen
Kielenkäyttö
Ilmaisullinen teho

1. Lähes kaikilla ihmisillä on kaunis ääni. Useimmat ovat laiminlyöneet sen viljelyn. Kaunis, tehoava ääni on jäänyt väärän tai huolimattoman äänenkäytön "alle"...

2. Jokaisella on kiusallisia kokemuksia puhumisen huonosta kuuluvaisuudesta. Puhuja, jota ei kuulla, ei voi valloittaa kuulijoita...

3. Puhuttu kieli eroaa usein kirjoitetusta esim. sanajärjestyksen ja lauseenrakennuksen puolesta. Sananvalintakin saattaa puhuttaessa olla toisenlainen kuin kirjoitettaessa... Vaikeita sanoja on vältettävä. Esim numerotietoja on pyöristettävä. (Esim. ei pidä siis sanoa "498937" vaan "noin 500000" tai "noin puoli miljoonaa".)

4. Huolellisinkaan puhe ei vielä sellaisenaan valloita kuuntelijoita. Asiallisuuden lisäksi esityksen on saatava tunnepohjaista tehoa. Kuulijat on temmattava mukaan innoittaen, lämmittäen heidät. Se edllyttää vastaavaa myös puhujassa itsessään. Mutta puhujan on aina halliitava itsensä. Jos puhuja heti alusta suin päin, jopa raivokkaasti käy asiaansa, hän saattaa menettää kuuntelijansa myötätunnon jo heti aluksi...

Hakkerointia

2011-11-07T21:55:00.000+02:00

Tänä vuonna en ole tavannut hakkereita pihasembroissamme. Oravien parempiin suihin ovat kävyt menneet. Meedia sen sijaan puhuu huolestuneena hakkereista, jotjka ovat julkaisseet ihmisten nimiä ja syntymäaikoja netissä.

Tänään kirjoitettiin, että sen, joka on käynyt tarkistamassa nimilistaa jostakin hyväntahtoiselta palvelusivulta, pitäisi pitää turpansa kiinni, mitä tietoja siellä on näkynyt, koska näin näköhermoston kautta on aivoihin saattanut tallentua luvaton henkilörekisteri. Auta vielä Armias, jos se on tullut huolimattomasti ctrl+c-hipaisulla tietokoneen kovalevylle tahikka muistotikulle.

Huomasin kauhukseni julkaisseeni useita nimiä ja syntymäaikoja tässä blogissani. Laitan niistä nyt 20 viimeisintä syntymäaikaa ja etunimeä näkyviin, joista voitte samalla tekniikalla kuin aiemmin mainitsemaltani sivustolta tarkistaa, oletteko mukana.

6.11.1834 John
5.11.1911 Leonard "Roy"
3.11.1587 Samuel
27.10.1466 Erasmus
25.10.1881 Pablo
23.10.1801 Albert
22.10.1865 Kristjan
21.10.1917 Dizzy
20.10.1874 Charles
8.10.1870 Louis
7.10.1951 Vladimir
6.10.1882 Karel
30.9.1852 Charles
26.9.1791 Theodore
15.9.1572 Erasmus
31.8.1945 Itzhak
30.8. 1860 Isaak
22.8.1862 Claude
15.8.1896 Leon
22.7.1898 Alexander

Tahdissa nars!

2011-11-06T10:30:00.000+02:00

Amerikkalainen, portugalis-saksalaisesta avioliitosta 6.11.1834 syntynyt säveltäjä J.P. Sousa tunnetaan ennen muuta marssimusiikistaan.

Ylemmällä videolla suht. pienikokoinen soittokunta esittää Tähtilipun alla-marssin tosi kiivaassa tempossa. Marssiessa saisi pistää käpälää toisen eteen aika vikkelään tahtiin. Piccolosolistejakin on varmuuden vuoksi kaksi, joiden soitosta voisi esittää vanhan huilistikysymyksen: "Mikä soi paremmin yhteen kuin kaksi huilua?" (Vast: 1).

Alemmalla videolla salonkiorkesterin tapainen yhtye soittaa marssin El Capitan. Sävellys alkaa useiden amerikkalaismarssien tapaan 6/8-osatahdissa "rättä-tättä"-kompilla, kunnes trio-osan myötä siirrytään sävellajissa kvarttia ylemmäs ja vaihdetaan 2/4-tahtiin ja "humppa-humppa (amerikan kielellä oompah-oompah)"-komppiin.

Tätä sävellystyyliä kehui erittäin sykähdyttäväksi kerran musiikkileirillä eräs kapellimestari, jonka toive oli myös koota Kuopion torille kaikki Suomen koulujen urkuharmonit ja pistää ne palamaan.

Pikkujoulukausi kohta käsillä!

2011-11-05T15:27:00.001+02:00

OHJE VUODELTA 1985

Täytettyä hevosta

2011-11-05T11:04:00.000+02:00

Sata vuotta sitten syntyi Leonard Franklin Slye-niminen näyttelijä ja kantrilaulaja, taiteilijanimeltään Roy Rogers. Sarjakuvalehti-nimisessä sarjakuvalehdessä Roy seikkaili Dale Evansin, joka oli oikeasti hänen vaimonsa, Trigger-hevosen, Bullet-shäferin ja jeepin kanssa.

Roylla ja Dalella oli museo, jossa kahden mainitun eläinnäyttelijän lisäksi oli täytettynä Trigger Jr ja Dalen Buttermilk-ratsu.

Paljonko olisit valmis maksamaan kuvan täytetystä hevosesta?

Museon huutokaupassa viime vuoden heinäkuussa siitä saatiin 265.500 $

JMK 5

2011-11-04T18:07:00.001+02:00

Maalaus: Tazhedinov

"Entiset urheilijat!

Valitkaa itsellenne jokin urheilumuoto vapaa-ajan mieliharrastukseksenne.
Jos harjoitatte aikaisempaa kilpailulajianne, niin älkää kuvitelko olevanne nuoruutenne voimissa.
Välttäkää "come backia" ilman edelläkäypää, perusteellista valmennusta.
Älkää pyrkikö keski-iällä ja sen jälkeen saavutuksiin, sillä voitte saavuttaa vain vakavia vaurioita itsellenne.
Antakaa lääkärin tutkia kuntonne.
Älkää arvostelko toisten urheilullisia pyrkimyksiä ja muita urheilulajeja, koska ette aina tunne niiden sisällystä.
Urheilullisen kokemuksenne rikastamiseksi harrastakaa myös "tavallisen miehen" liikuntamuotoja.
Kaikki tarkoituksenmukaiset urheilumuodot tähtäävät samaan päämäärään: ruumiillisen ja henkisen kunnon kohottamiseen."

Jokaisen miehen kirja: Kuinka kunto kestää, soiaalineuvos Akseli Kaskela

Barokin puhkupillit

2011-11-03T13:06:00.000+02:00

Kun tuossa kuntoilujutussa huristeltiin pyörällä alamäkeen torvisoiton säestyksellä, niin nyt kuunnellaan toisenlaista torvisoittoa. Kymmenmiehinen German Brass-orkesteri esittää Samuel Scheidtin (s. 3.11.1587) musiikkia vaskisoittimille.

Samuelin aikaan ei vaskiin oltu vielä keksitty venttiileitä, ne tulivat vasta 1800-luvulla, jolloin alkoi oikea torvisoittokuntabuumi Euroopan ytimestä kaukana olleessa Suomessakin. Täälläkin Savon perukoilla sinnittelee vielä yli 130-vuotias bändi.

Saksalaiset puhallin- ja monet sinfoniaorkesteritkin käyttävät vanhemmanmallisia trumpetteja, joissa on sylinteriventtiilit tavanomaisempien pumppuventtiilien sijasta.

Erikokoisten trumpettien lisäksi German Brassissa on cornoja, eli käyrätorvia, pasuunoita ja tuuba.

JMK 4

2011-11-01T19:45:00.000+02:00

Maalaus: Gerasimov

"Kahdesta vierekkäin kulkevasta miehestä on oikeanpuolisella arvokkaampi sija. Asetu siis ulkona vanhemman tai arvokkaamman miehen vasemmalle puolelle. Jos hän kuulee huonosti vasemmalla korvallaan - ja haluaa kuulla puhettasi - hän pyytää sinua kulkemaan oikealla puolellaan. Kolmen kävellessä rinnakkain on arvopaikka keskellä, sitä seuraava oikealla. Useamman kuin kolmen ei - liikennehäiriöiden välttämiseksi - yleensä pidä kulkea rinnan."

Jokaisen miehen kirja, Asko Ivalo: Seuraelämän tavat

Kuntoilua

2011-10-31T22:10:00.000+02:00

Lokakuun lopuksi kuntoiluvideo. S:n kuvernementin L:n kylän korkeimmalta paikalta ajetaan tai lasketellaan polkupyörällä polkematta n. kahden kilometrin matka kylän alhaisimpaan paikkaan U-järven rantaan, jossa sijaitsee I-outletmyymälä, joka remontin vuoksi on sijoitettu toistaiseksi parakkiin.

Kuntoilu ajossa tarkoittaa lähinnä jarrukahvojen puristelua ja epätasaisuuksien välttämistä, jotka kyllä kameran heilumisena tulevat esille. Toiseen suuntaan meno onkin sitten eri juttu.Marraspäivitys: Torvisoitto lisätty vauhtia antamaan.

JMK 3

2011-10-31T18:51:00.001+02:00

Kuva ulkomaalaisista miehen pukeutumista käsittelevästä artikkelista.

Kirjailija Yrjö Soini kirjoittaa Jokaisen miehen kirjassa otsikolla "Maailmankansalainen". Semmoinen on hänen mielestään "yhteiskunnan vakava ja varteenotettava jäsen, sanokaamme hyötyjäsen, mutta joka poikkeaa muista kansalaisista sikäli, että hän joko työnsä tai asemansa tai muiden olosuhteiden vuoksi joutuu erikoisesti 'olemaan mukana' ja jonka sen vuoksi, että hän helposti näkyy, on suhtautumisessaan muihin ihmisiin noudatettava terästettyä huolta, tahtia ja harkintaa."

Myös suhteessa ulkomaalaisiin maailmankansalainen on huomaavainen, ja ajattelee, millaisen kuvan hän välittää maastamme ja kansastamme:

"Vierasmaalaista on aina autettava, kun tilaisuus siihen ilmaantuu, ja siinä ei saa tehdä eroa kansallisuuden perusteella. Meillä suomalaisilla on mieletön tapa jakaa ulkomaalaiset meille miellyttäviin ja epämiellyttäviin kansoihin. Tästä meille ei ole vähintäkään hyötyä ja jos me tosiaan tahdomme palvella isänmaatamme, niin me kohtelemme kaikkia rajan takaa saapuneita samalla tavalla, nimittäin kohteliaasti ja ystävällisesti. Meillä ei ole varaa hankkia vihamiehiä mistään maasta...

Joillakuilla ajattelemattomilla on tapana vierasmaalaisille panetella sellaisia omia kansalaisiamme, jotka eivät ole selostajasta miellyttäviä. Tämä on mitä suurin virhe eikä siitä useimmissa tapauksessa ole muuta tulosta kuin että kuulijana oleva ulkomaalainen alkaa epäillä selostajan luotettavuutta. Ja niinhän onkin melkein sääntönä, että tullainen mustamaalaaja lähemmin tutkittaessa osoittautuu vastarannankiiskeksi, joka ei tulkitse Suomen kansan enemmistön mielipidettä, vaan purkaa vieraalle omaa epäonnistumistaan."

JMK 2

2011-10-30T14:05:00.000+02:00

Maalaus: T. Sipko

"Jäniksen ajo koiralla on erittäin suosittu metsästysmuoto, sillä sitä voi harjoittaa koko sen ajan, jolloin jäniksen metsästys on luvallista. Sitä paitsi se tavallisimmin tapahtuu seurassa, joten sillä on oma mielenkiintonsa myös reippaana seurustelumuotona. kaiken lisäksi saattaa jäniksen ajo kestää kauan ja ylläpitää jännitystä pitkään...
...Ajokoiran eteen voi sattua myöskin kettu, tai voidaan tietysti tarkoituksellisesti ottaa kettu jalkeille...

"Sen jälkeen, kun karhu on hävitetty sukupuuttoon suurimmasta osasta maatamme, on hirvi jäänyt ainoaksi eläimeksi, joka kuuluu suurriistaan... Suurriistan metsästys on ollut aina valtiomiesten ja diplomaattien erityisesti suosima."

Jokaisen miehen kirja: Erkki Levanto, metsästys.

JMK 1

2011-10-29T15:46:00.000+03:00

Maalaus: Vladimir Serov

Edellisen juttuni kommentissa lupasin esitellä vuonna 1946 painettua "Jokaisen miehen kirjaa", jonka ovat toimittaneet Matti Viherjuuri ja Bruno Selin. Ylläolevassa kuvassa ei ole kukaan selin, eikä ihan mattikaan.

Joskus aiemmin kirjoitin kesäleskeydestä, siitä kuinka isä jäi kaupunkiin töihin, kun muut muuttivat huvilalle.

Tarkastellaanpa, mitä kirja poikien illanvietoista sanoo. Kuvassa kavereiden kanssa mietitään, kuinka kesäleskeyttä voisi parhaiten hyödyntää.

Jokaisen miehen kirja tarjoaa useita vaihtoehtoja Asko Ivalon kirjoittamassa pikässä artikkelissa seuraelämän tavoista; seuraavan järjestyksen mukaan päivä sujuu mukavasti ilman virallisia juhlapäivällisiä tai herraillallisiakin:

Lounas:

"...Lounas alkaa klo 12.30-13.30 ja kestää säännönmukaisesti puolestatoista kahteen ja puoleen tuntiin. Ruoka- ja juomajärjestys on yleensä yksinkertaisempi kuin päivällisellä. Cocktail voidaan tarjoilla, jos viinaa ei anneta...

...Cocktailin tai viinaryypyn ynnä oluen lisäksi riittää lounaalle tavallisesti yksi viinilaji. Jos lounaalla tarjotaan valko- ja punaviiniä sekä jälkiruokaviiniä ehkä vielä samppanjaakin, herää vieraissa helposti kysymys, miksi isäntäväki ei ole mieluummin pyytänyt heitä päivällisille, jolloin heidän ei olisi tarvinnut lähteä juhla-aterialta suoraan jokapäiväisiin töihinsä, joissa heidän työkykynsä tällaisessa tapauksessa usein osoittautuu alentuneeksi.

Lounaspöydästä noustua nautitaan kahvia ja - varovaisesti - siihen kuuluvia juomia. Jos velvollisuudet kutsuvat, voidaan lounaskutsuilta ujostelematta poistua odottamatta arvorouvan lähtöä"/sammumista(Ruonansuu-sitaatti)

Iltapäiväkutsut:

"Iltapäiväkutsut kulkivat aikaisemmin teekutsujen nimellä. Viime vuosina on lisäksi - Amerikasta tullutta tapaa noudattaen - ruvettu pitämään ns. cocktail-kutsuja. Nämä kutsumuodot sulautuvat usein yhteen. jos nimenomaisen eron haluaa tehdä, on se se, että teekutsuilla ei välttämättä tarvitse tarjota alkoholipitoisia juomia, jotka taas ovat cocktail-kutsutarjoilun perustekijänä...

...Sellaisia herroja varten, joita tämänkaltaiset kutsut muuten ikävystyttäisivät, voidaan jollekin syrjäpöydälle järjestää grogitarpeet, joiden käyttöä kuitenkaan ei ole erikoisesti propagoitava. Viini ja cocktail sopivat paremmin iltapäiväkutsujen tyyliin. Tupakkaa ja tuhkakuppeja on isäntäväen hyvä järjestää sinne tänne vieraiden ulottuville.

Jos seurassa sattuu olemaan joku tunnettu esittävä taiteilija, voi olla sopivaa pyytää häntä esiintymään, ellei se ole hänelle itselleen ilmeisesti vastenmielistä. Tällaisia henkilöitä ei tuttavien kuitenkaan milloinkaan ole kutsuttava luokseen - mihinkään tilaisuuksiin -siinä mielessä, että he maksutta huolehtisivat ohjelman suorituksesta."

Iltakutsut:

Kutsut aloitetaan klo 20-21. Aluksi tarjotaan sopivasti cocktail tai useampi...

... Juomat sijoitetaan parhaiten eri pöydälle ruokapöydän läheisyyteen. Vieraat huolehtivat yleensä itse niidenkin kaatamisesta, mutta silti on hyvä, että palveluskunta välillä kulkee ympäri täyttämässä halullisten laseja. Kylmän ruoan kanssa nautitaan viinaa ja olutta, myöhemmin viiniä, jonka valikoima voi olla suppea. Esim. pelkkä punaviini riittää... Kutsuilta poistuminen on vapaamuotoisempaa kuin kuin päivällisten jälkeen. Lähtöteetä ei tarjota."

Jatkot:

" Toisinaan sattuu, että iltaansa yhdessä viettänyt seurue yöllä joutuu jonkun seurueen jäsenen kotiin ns. Nachspielille. Jos tätä, kuten harvoin on laita, oli isäntäväen taholla ennakolta suunniteltu, on kaikki hyvin. Silloin on virvokkeita - grogia, voileipämuonaa, kahvia tms. - varattuna ja ehkä naapureitakin varoitettu...

Tällaisessa tilaisuudessa vieraiden ei ole lähdettävä tutkimaan huoneistoa, ei järjestettävä musiikkia ilman isäntäväen aloitetta, ei kutsuttava lisää vieraita saapuville jne...

On normaalia, jos jatkoilla olleet vieraat seuraavana - tai sitä seuraavana - päivänä tuntevat tarvetta lähettää emännälle kukkia. Kukkahuiskulla voidaan pyyhkiä pois monien huokausten jäljet."

Watzan puhallus

2011-10-28T12:10:00.001+03:00

Hans Holbein nuorempi: Desiderius Erasmus 1523

Erasmus Rotterdamilaisen (s. tod.näk. 27./28.10.1466) kaksisataa vuotta syntymästä suomeksi ilmestynyt Cullainen Kiria Nuorucaisten Tapain sijwollisudest antaa ohjeita kanssakäymiseen monissa tilanteissa.

Kun nyt on lanseerattu utajärveläinen tämän jutun otsikkoon liittyvään urheilulajiin perustuva kesätapahtuma, Erasmukselta löytyy seuraava ohje:

"Ensimmäisen osan
I. LUCU
---
13. On nijtä jotca käskewät/ että Poica kiinnilicistetyillä Peräpuolilla Watzan puhalluxen pidätäis; waan ei se seiso hywin/ coscas sijwollisexi pydät näcyä itzelles tautia tuotta.

14. Jos saa wältä/ nijn hän tehcön sen yxinäns: jos eij: nijn wanhan Sananlascun jälcen Yscällä Watzan puhalluxen peittäkön.

15. Mutoin/ mixei he myös samalla waiwalla käske/ ettei he Watzansakan tyhjennäis? sillä wijwyttä Puhallusta on wahingollisembi/ cuin Watzan riettautta pidättä."

Karppauksesta:

"Colmannen osan
II. LUCU
---
35. Monicahdat ennen cuin he hywin istuwatcan/ heittävät cohta Kätensä herckuin/ se on Sutten työ/ eli nijden/jotca syöwät Lihat Padasta eij wielä ylösammultut/ Sanan lascun jälken.

36. Edespanduun Ruocaan älä ensimmäisnä tartu/ eij ainoastans sen Syyn tähden/ että se on ahnen mercki/ mutta että se on toisinans warallinen/ cosca jocu palawata coettelematoinda Suhunsa otta/ nijn hänen täyty taaicka ulos sylke/ taicka jos hän niele alas/ polta Curcunsa/ ja nijn tule sekä naurettawaxi että armahdeltavaxi.

94. Jotca Poicia waatiwat pastoman/ ne tosin minun luloni jälken hourawat/ eikä palio wähemmin ne/ jotca Poicia ylönpalttisella rualla täyttäwät: Sillä nijn cuin he sen heicon rumin woiman nöyryttä/ nijn tämä toimen woiman (ymmäryxen) rascautta. Cuitengin cohta pitä cohtuus opettaman.

Pyörä & potkuri

2011-10-27T13:44:00.000+03:00

Kun sitä kaipaa talvea ja lumitöitä ihan hillittömästi, täytyy valkoisen elementin kanssa päästä jotenkin tekemisiin. Mutta eipä hätää, huolta; hotellin aulasta vaan hissiin, jos ei maanpäällinen elämä miellytä. Kolmekymmentä metriä alas ja hiihtäjien joukkoon potkurilla laskettelemaan.

Henkisesti virkistäytyneenä lokakuun lämpöön, ja pyörällä kohti kotoa. Toenperrään, tavi ja lumi eivät kuulu ykkös-ihquihini. Ensi viikolla näyttää lämpenevän taas vähän, jopa kymmeneen asteeseen Celsiuksen asteikolla. Uusi joulukuusikin, joka on jo valmiiksi katsottu, on hauskempi hakea sulasta maasta hangessa pohrustamatta.

Pablo

2011-10-25T16:02:00.000+03:00

Kuva: Wikipedia

Lokakuun 25. päivänä vuonna 1881 syntyi Pablo Diego José Francisco de Paula Juan Nepomuceno María de los Remedios Cipriano de la Santísima Trinidad Ruiz y Picasso. Tiesittekö muuten, että Ruotsin Kristinehamnissa on maailman suurin Picasson veistos. Minäpä tiedän, ja olen joskus 1980-luvulla soittanut saksofoniakin sen juurella. Näin taide vetää taidetta puoleensa.

Patsas tuli Ruotsiin norjalaisen Picasson kanssa työskennelleen kuvanveistäjä Carl Nesjarin myötävaikutuksella. Picasso halusi patsaan jonnekin maailmalle, ja Nesjar tarjosi sitä ensin omalle kotipaikkakunnalleen Norjaan, mutta kunnalliset päättäjät pitivät sitä liian hirveänä ilmestyksenä. Kristinehamniin se sen sijaan päätyi 1960-luvun puolivälissä ja on tuonut paikkakunnalle mainetta ja kunniaa roppakaupalla.

Kaivua

2011-10-25T15:31:00.001+03:00

Tänään hautuumaalla käydessä kuulin, kuinka vanhempi kaivaja kertoi nuoremmalle:

-Toesinaa männöö kakskii päevee haavvassa. Niille, joille ei tämä Metsäkulman Murre ole tuttua, käännettäköön, sillä teologisista asioista tässä ei ole kyse, vaikka äkkiä niin voisi otaksua:

- Joskus vaikeista maasto-olosuhteista johtuen haudan kaivaminen saattaa teettää työtä kahdenkin päivän ajan.

Otsikointia

2011-10-24T14:50:00.000+03:00

Iltalehti otsikoi: "Ei läppäreitä istuntosaliin" ja sitten "Ei kannettavia istuntosaliin". Nykyinen puhemies Heinäluoma ei halua, että salissa olisi liikaa mobiililaitteita.

Toinen otsikko voisi tarkoittaa, että salissa ei saa olla (ulos)kannettavia henkilöitä, kuten joskus on ollut.

Syksyn säätä ja satoa

2011-10-24T13:29:00.000+03:00

Päivystävä metronomi ilmoittaa syksyn jatkuvan lämpimänä tämän viikon ajan. Sen jälkeen on odotettavissa yöpakkasia Venäjältä, no onhan niihin totuttu.

Aurinko paistaa kumminkin, ja sato kypsyy. Kuvassa on Cabernet Sauvignon- tai Cranache-rypäleitä rapatulla seinällä. Aika pieniksi ovat jääneet, kenties villiviini ei tänä vuonna tuota kunnon satoa, kuten eivät omenapuutkaan. Luumuja tuli niin hirveästl, että ne eivät kelvanneet tuliaisiksi kenellekään, koska kaikilla niitä jo oli.

Viime vuosituhannen puolella olin luokkaretkellä vanhemman ominaisuudessa Kreikan Santorinilla. Siellä kävimme tutustumassa viininvalmistukseen. Turisteja varten oli polkemissammio vanhaan tyyliin. Siis turisteja ei poljettu, vaan rypäleitä. Oli onneksi toukokuu, ja sato ei vielä ollut poljettavissa. Kengät ja sukat pitää siinä touhussa ottaa pois ja ehkä jalatkin pestä - tai eihän sitä tarkkaan tiedä, mistä Retsinan maku tulee.

Puukenkätanssi

2011-10-23T16:25:00.001+03:00

Lokakuun 23. päivänä vuonna 1801 syntyi ylläolevan musiikin säveltäjä Albert Lortzing. Lokakuun 23. päivänä vuonna 4004 eaa Jumala loi maailmankaikkeuden 1600-luvulla tehdyn Ussherin-Lightfootin kalenterin mukaan.

Videolla kuvataan, kuinka venäläinen vaihtoasukas otetaan vastaan Hollannin BB-talossa puukenkien kopinalla ja kohteliaalla käytöksellä.

"Möcht' es, grosser Held, dir gefallen,
Fröhlichen Tänzen dein Auge zu leihn,
Würd' es uns Hochbeglückten allen
Ein ganz besondres Vergnügen sein."

Myöhemmin toki selviää, että tulija ei olekaan Pietari Suuri, joka on ollut telakalla kirvesmiehenä, vaan ihan toinen Pietari.

Tsaari Pietari ja hänen kaverinsa olivat Hollannin-aikanaan pistäneet majapaikkansa päreiksi ihan nykyajan rock-tyyliin, kertovat aikalaismuistelijat.

2011-10-22T12:44:00.000+03:00

Päivän taidekuvana on virolaisen 22.10.1865 syntyneen Kristjan Raudin/Raudan maalaus "Kalev kosjas", Viron kansalliseepoksen aihepiiriä. Suomessakin on taiteilijan sukunimikaima, kuvanveistäjä.
Linkin takana puhutaan vaaleista, niitähän taasen on tulossa. Kokoomus päättää tänään, kuka on puolueen presidenttiehdokas. Jännät paikat, mahtaako mennä äänestykseksi...

Watkinson kaluaa luuta

2011-10-21T10:13:00.000+03:00

Päivän videolla 21.10.1917 syntynyt Dizzy Gillespie soittaa Charlie Parkerin, Dick Hymanin - piano, Sandy Blockin - basso ja Charlie Smithin - rummut, kanssa Tadd Dameronin sävellyksen "Hot House".

Aika moneen bebop-sooloon sopii kromaattinen pätkä Carmenista, se tulee tässäkin trumpetilla. Gillespien trumpetti on tässä vielä tavanomaisen mallinen, myöhemmät versiot olivat ylöspäin taivutettuja, jotta soittaja saisi äänen lähemmäs korvaansa.

Bebop-teokset perustuivat usein vanhempien jazz-standardien sointukulkuihin, tämä on pohjimmiltaan Cole Porterin "What is this thing called love", eli suomalaisen keikkaslangin mukaan tämän jutun otsikko.

Vertailun vuoksi Porterin kappaleen tulkinta Friedrich Guldan (piano ja alttonokkahuilu) esittämänä:

2011-10-20T10:30:00.000+03:00

Päivän musiikkina on Charles Ivesin (s.20.10.1874) laulu Charlie Rutlagesta, joka kuoli tapaturmaisesti karjanajossa. Sanat ovat Alan Lomaxin keräämää kansanperinnettä. "He was gay and full of glee, and free from earthly ills" -rivin kolmannen sanan google-kääntäjä kääntää: homoksi, jollainen yleisin merkitys sillä on nykyään. Samoin "glee" kääntyy vahingoniloksi, vaikka asiayhteys tuntuu pelkältä ilolta. (Koko rivin käännöksen näet laittamalla hiiren "homoksi"-sanan päälle.) Ylioppilaskirjoituksistani muistan englannin kokeen, jossa kerrottiin Winston Churchillin nuoruudesta, siitä kuinka tämä oli joutunut tuuliajolle veneellä järvellä, jonka rannalla sijaitsi "gay hotels". 1960-luvulla ei tuota merkitystä vielä sanalla ollut. Viehättävää, nättiä, söpöä se tarkoitti/tarkoittaa.Laulun alussa on lyhyt kertaus pianolla. Vanhoissa amerikkalaisissa jatseissa on samanlainen parin tahdin kertaus, jota toistetaan niin kauan, kunnes solisti on saanut kurkkunsa selväksi ja sävellajista kiinni. Kertauksen jälkeen nuoteissa lukee tavallisesti "When ready". Multakurkku Jaakko Teppo käytti samaa tekniikkaa joissakin lauluissaan; ensin pitkää yhden soinnun kitarakomppia, jonka aikana sanoi: "ihan kohta alakaa".

Another good cowpuncher has gone to meet his fate,
I hope he'll find a resting place, within the golden gate.
Another place is vacant on the ranch of the XIT,
'Twill be hard to find another that's liked as well as he.
The first that died was Kid White, a man both tough and brave,
While Charlie Rutlage makes the third to be sent to his grave,
Caused by a cowhorse falling, while running after stock;
'Twas on the spring round up, a place where death men mock,
He went forward one morning on a circle through the hills,
He was gay and full of glee, and free from earthly ills;
But when it came to finish up the work on which he went,
Nothing came back from him; his time on earth was spent.
'Twas as he rode the round up, a XIT turned back to the herd;
Poor Charlie shoved him in again, his cutting horse he spurred;
Another turned; at that moment his horse the creature spied
And turned and fell with him, beneath poor Charlie died,
His relations in Texas his face never more will see,
But I hope he'll meet his loved ones beyond in eternity,
I hope he'll meet his parents, will meet them face to face,
And that they'll grasp him by the right hand at the shining throne of grace.

Videon punaisesta linkistä pääset kuuntelemaan kappaleen pitempänä orkesteriversiona.

Toinenkin merkittävä henkilö on syntynyt 20. lokakuuta - Kenian presidentti Jomo Kenyatta - jolle lukioaikana lähetimme joulukortin. Osoitteeksi laitettiin: Mzee Jomo Kenyatta, President Palace, Nairobi, Kenya, Africa. Sinne meni, eikä takaisin tullut - ei tullut kiitostakaan.

Mzee on muuten swahilia ja tarkoittaa vanhaa ja kunnianarvoista.

Ammoisten aikojen takaa

2011-10-18T19:50:00.001+03:00

Kuva: HELMUT TISCHLINGER / DPA

Helsingin Sanomissa kerrottiin Saksasta löytyneestä dinosauruksen fossiilista. Oli hyvin säilynyt, nahkaakin vielä jäljellä.

Ammoisena vuonna 1965 kirjoitin koulumme teinikunnan lehteen runon dinosauruksesta. Ne olivat jo silloin jotenkin suosiossa - ennen Jurassic Parkia.

Luontainen vaatimattomuuteni estää kertomasta, kuka oli päätoimittajana ja valitsi lehden tekstit. Lehti painettiin kirjapainossa ja jaettiin koteihin paikallislehden liitteenä.

REX
Klovninkenkäinen tyrannosaurus
Rex rappukäytävässä
- ehkä jonkun unohtama -
kenties ajan...
kuuma hengitys kirjeluukusta,
muinaisliskon tuoksu,
räikeät silmät lasikatsein
ylätasanteella.
- Pelkoa - pelkoa -
kauhua.
Kumea murina kellertävien,
katkeilleiden hampaiden takaa,
liskonnahan kitinää muovikaidetta
vasten.
Talonmies kiroaa vaimeasti,
naapurin akat itkevät
- eilen, talonmiehen koira
aamiaiseksi
- tänään se söi retonkiverhot
WC:stä.
Voisiko 70. pommituslaivue olla
avuksi superfortresskoneineen?
- vai olisiko viisainta
turvautua panssarijoukkoihin?
Miksei sille anneta ruokaa,
ennenkuin se syö tapetit
mankelihuoneesta.
- ja.... ehkä ruokaan hiukan
MYRKKYÄ
(ainoastaan terveydenhoitoviranomaisten
suostumuksella).
Entäpä THE BEATLES? Hm!
- ehkä hieman sitkeitä -
mutta sittenkin...
Ajatelkaapa! mikä ruhtinaallinen
välipala verestäväsilmäiselle
kauhuolennolle menneisyydestä.
ehkäpä - - vai - eikö
sittenkään?

Vaikk' on karhu karvainenkin...

2011-10-14T14:13:00.000+03:00

Valtio huutokauppasi omistamansa karhun torilla. Valtio todellakin omistaa karhuja, muitakin kuin entisen "vesivaltion" tiekarhuja. Tämäkin onneton otso oli luullut olevansa tiekarhu ja jäänyt sitten tiellä auton alle tuhoisin seurauksin.

Väkeä oli paikalla runsaasti, kaikki eivät huutaneet. Lihaa saa kaupasta halvemmalla, huutajat äityivät maksamaan 50-60 €/kilo mesikämmenen palasista. Lihan lisäksi myytiin nahka, kallo ja siitinluu. En jäänyt seuraamaan niiden hintakehitystä.

Meklarina toiminut vanhempi rikoskonstaapeli kiitteli kansaa valtion ja sen myötä eräiden kriisimaiden tukemisesta.

Tässä lisää aiheesta.

Banaania poskeen

2011-10-13T09:44:00.000+03:00

Ottakaapa nyt kaapista sinne unohtunut ukulele ja opetelkaa banaaninlastaajan laulu pätevän opettajan, Ukulele-Miken, johdolla. Tämäki miäs o tyäs näköne, havaijipaitaa myäre. Jaakko Selin kertoi eräässä ohjelmassa, mistä erottaa aidon havaijipaidan piraattikopiosta. Aidossa rintatasku sulautuu paidan kuviointiin. Mikellä on pikkutakki päällä, joten asiaa ei voi tarkistaa, mutta luultavasti vaatekappale on aito. Taustan mäntymetsä tosin ei näytä palmuilta, mutta ei se mitään.

Banaanilaulun teki tunnetuksi Harry Belafonte, ja minua pienenä askarrutti, miksi siinä lauletaan "hongista kaliman kalilibanaana".

Eihän se niin mene, vaan videolla on oikeat sanat, alla suomeksi Google-tulkkauksella.

Päivä-o, päivä-ay-ay-o
Päivänvalo Tule minun WAN "mennä kotiin
Päivä-o, päivä-ay-ay-o
Päivänvalo Tule minun WAN "mennä kotiin
Työ koko yön juoda rommia
Päivänvalo Tule minun WAN "mennä kotiin
Stack banaani till de aamulla tulevat
Päivänvalo Tule minun WAN "mennä kotiin
Tule, Mister yhteneväisiä mies, yhteneväisiä minulle banaani
Päivänvalo Tule minun WAN "mennä kotiin
Tule, Mister yhteneväisiä mies, yhteneväisiä minulle banaani
Päivänvalo Tule minun WAN "mennä kotiin
Nosta kuusi jalka, seitsemän jalka kahdeksan jalka nippu
Päivänvalo Tule minun WAN "mennä kotiin
Kuusi jalka, seitsemän jalka kahdeksan jalka nippu
Päivänvalo Tule minun WAN "mennä kotiin
Päivä, sanon päivä-ay-ay-o
Päivänvalo Tule minun WAN "mennä kotiin
Päivä, sanon päivä, sanon päivä, sanon päivä
Päivänvalo Tule minun WAN "mennä kotiin
Kaunis nippu kypsä banaani
Päivänvalo Tule minun WAN "mennä kotiin
Piilota tappava musta Tarantula
Päivänvalo Tule minun WAN "mennä kotiin
Nosta kuusi jalka, seitsemän jalka kahdeksan jalka nippu
Päivänvalo Tule minun WAN "mennä kotiin
Kuusi jalka, seitsemän jalka kahdeksan jalka nippu
Päivänvalo Tule minun WAN "mennä kotiin
Päivä, sanon päivä-ay-ay-o
Päivänvalo Tule minun WAN "mennä kotiin
Päivä, sanon päivä, sanon päivä, sanon päivä
Päivänvalo Tule minun WAN "mennä kotiin
Tule, Mister yhteneväisiä mies, yhteneväisiä minulle banaani
Päivänvalo Tule minun WAN "mennä kotiin
Tule, Mister yhteneväisiä mies, yhteneväisiä minulle banaani
Päivänvalo Tule minun WAN "mennä kotiin
Päivä-o, päivä-ay-ay-o
Päivänvalo Tule minun WAN "mennä kotiin
Päivä, sanon päivä, sanon päivä, sanon päivä .... ay-ay-o
Päivänvalo Tule minun WAN "mennä kotiin

Miäs o tyäs näköne

2011-10-12T09:09:00.002+03:00

Vaalivaltti

2011-10-11T18:03:00.000+03:00

Niin koti- kuin ystävällismielisessä naapurimaassammekin keskustellaan parhaillaan vaaleista, siis ei blondeista, vaan käytännöstä, joilla kansakunnille valitaan semmoisia johtajia, mitä ne ovat ansainneet ja itse demokraattisesti halunneet valtiolaivansa purjeita kiskomaan ja ruoria veivaamaan.

Naapurimaassamme on vaalivaltiksi keksitty lumimies eli jeti, jonka pesä on löytynyt Kemerovosta. Duumaan pyrkivä nyrkkeilijä Jalujev, "The Beast From The East", 213 cm, kenkä 52, on osallistunut lumimiesretkikuntaan ja esitellyt tuloksia tiedemiehille. Joidenkin mielestä homma haiskahtaa huijaukselta, mutta kemerovalaiset mainostavat ja markkinoivat aluettaan mielenkiintoisena ja elämysrikkaana matkailukohteena.

Naapurimaan poliittisia pr-tapoja ajatellen lumimiehen löytyminen kyllä päihittää tiikeri- ja sukellusjutut mennen tullen.

Voisi olla aika iso jytky meillä, jos kuvassa oleva karvaturri liittyisi jonkun meikäläisen ehdokkaan kiertueelle. Vahinko vain, että nuo miehet tuossa sössivät hommansa ja päästivät sen karkuun Lapin tuntureille, mutta joku sikäläisiä maisemia tunteva saattaisi sen löytääkin.

Tässä linkki Venäjän jetiin.

Ohraneste

2011-10-10T10:29:00.000+03:00

"Terve, ruskee ohranneste" lauletaan Aleksis Kiven historiallisessa doku(mentti)näytelmässä "Olviretki Schleusingenissä", joka uskallettiin julkaista vasta vuonna 1914, koska katsottiin sen viittaavan liiaksi kirjailijan omiin elämäntapoihin.

Näytelmän tapahtumat liittyvät Itävallan ja Preussin sotaan vuodelle 1866, paraatikuva on napattu Schleusingenin kaupungin nettisivuilta.

Google-kääntäjän suosiollisella avustuksella runo kuuluu saksaksi näin:

Willkommen, ruskee Gerstensaft

     Willkommen, Gott 'kultasuu!
     Sie ain respektieren die
     Die tomuhuun Kumar,
         Sulle I
         Mein Herz,
         Sulle Position
         Vielen Dank für Ihr Opfer
     Ich temppelissäs kontien.
     Oh Olvi ewig!
     Valvoissani, maatessani
     Ich erinnere mich voimaas prickelnd.
     Willkommen, ruskee Gerstensaft
     Willkommen, wogende Macht!
     Ich trauere um alle gehen in denMund,
     Wie kann es Olvi werden.
         Was ist dieWeiterleitung
         Vaihka iskis
         Pfeil des Himmels
         Überall auf der Welt
     Und polttais zu palleroisen
     Als ich, und Olvi ist das?
     Willkommen, ruskee Gerstensaft
     Willkommen, wogende Macht!

Joulukuusi vietiin pois, pois, pois

2011-10-09T17:07:00.001+03:00

Tänään tein ulkona syksyyn liittyviä töitä. Niihin kuului viimejouluisen kuusen vieminen liiteriin. Koristeistaan se toki oli riisuttu jo loppiaisena, siitä asti se oli palvellut viemärikaivon ilmaputken merkkinä pihanurmikolla ilman oksia. Kuusenjalka on tukeva valurautainen järkäle, joka soveltuu myös hyvin putken kanneksi. Muovikannen on "joku" ajanut ruohonleikkurilla säpäleiksi.

Uusi varoitusmerkki koostuu kuusenjalasta, vihreästä telttakatoksen jalasta ja sille jatkeena polkupyöränpumpun alumiinikuoresta, jonka päähän on istutettu enkeli.

Kukapa nyt enkelin päälle ajaisi.

Urku auki

2011-10-08T09:19:00.000+03:00

Päivän urkutuokion tarjoavat ranskalaissäveltäjät Pierné ja Vierne, joista jälkimmäinen on syntynyt 8.10.1870. Piernéltä preludi maalaustaiteella ryyditettynä ja Vierneltä häämarssi. Liekö jälkimmäistä kuinka moni hääpari toivonut, aika rankka meininki siinä on, mutta niinhän se pitää ollakin. Jalkiotyö vastaa jo aikamoista kuntolenkkiä.

Черника горы

2011-10-07T09:10:00.001+03:00

1940-luvulla sävelletyn laulun mustikkavuoresta esittää tässä tänään 59-vuotispäiviään viettävä nuorekas artisti. Myös pianonsoitto käy, ja varmaan edellisessä jutussani esitelty Szymanovskikin sujuisi siinä missä antiikkiruukkujen keräily merenpohjasta.

Pianonnostaja

2011-10-06T11:31:00.001+03:00

Kun järjestellään juhlia semmoisiin tiloihin, kuten liikuntasaleihin, joissa ei ole pianoa, tarvitaan musikaalisia miehiä pianonnostajiksi. Pianon painoissa on eroja. Pieni Hellas ja Fazer kulkevat kahdella miehellä kevyesti, mutta samankokoinen Yamaha onkin jo toista luokkaa. "Steinwayn poikain niittokone", kuten muistaakseni Otto Romanowski eräällä kurssilla soitinta luonnehti, vaatii ainakin vaakakielimallina musikaalisia muskeleita varsin paljon.

Päivän musiikki tulee pianosta, ja on puolalaisen Karel Szymanowskin, s. 6.10.1882, säveltämää.

Meille hankittiin 1950-luvulla puolalainen piano, merkiltään Calisia, musta, kiiltävä ja korkea kalisija. Se tuli suuressa puulaatikossa, joka saattoi kiinnostaa alussa minua enemmän kuin itse soitin. Muistan, että laatikko oli kauan aikaa takapihalla, mihin se sitten hävisi, en tiedä, mutta arvelen, että puulämmitteisessä talossa sille löytyi käyttöä.

Calisialla tuli pari Aaronin pianokoulua kahlattua läpi, mutta sitten kun huomasin, "Iloisten ja surumielisten tanssien" ansiosta, että minkä tahansa kappaleen pystyy soinnuttamaan kolmella soinnulla, vasemman käden opiskelu jäi vähemmälle. Karelin biisi näyttää olevan poikkeus sääntöön.

Huisketta Huittisissa

2011-10-05T15:51:00.000+03:00

En ole käynyt koskaan Huittisissa, en niistä missään. Nyt kiinnostaisi käydä, kun jostakin Huittisen Nevadasta on löytynyt viikinkinaisen rannekoru. Iltalehti siitä kertoo kuvan kera. Asiantuntijan mukaan viikinkikoruja voi löytyä mistä vain, kun vain osaa etsiä.

Iltalehti kertoo myös "lisää aiheesta" ja "aiheesta muualla" tapansa mukaan:

Lisää aiheesta

Hylätyn auton omistaja löytyi menehtyneenä Huittisissa 12.08.2011 13:42
Hiekkaa kaivanut mies löysi rautakautisia kaularenkaita 02.02.2011 12:10
Nainen löysi tikkuaskin kokoisen kultahipun: Arvo jopa 25 000 euroa 20.08.2009 20:09

Aiheesta muualla

Virtus voitti Huittisten Diilin 12.03.2010 17:49 (SK)
Auto lähti käsistä Huittisissa 03.03.2010 21:36 (SK)
Hautalyhtyjä rikottu Huittisissa 07.12.2008 15:52 (SK)

Kapyysin kutsu - pentterin parhaita

2011-10-04T14:29:00.000+03:00

Kuukausi sitten kirjoittelin sisävesimatkailusta Saimaan vesistössä. S/S Leppävirta II:n vieraskirjaa siinä analysoitiin. Matkalla pitää myös syödä, että jaksaa. Laivan kapyysissa loihdittiin herkkuja ruokapöytään, ja tässä esitellään neljän varustamon yhteinen ravintolahinnasto. Kuvassa oleva lista on "nykäsemätön", hintoja ei siihen ole lisätty. Tarjottavat esitellään viidellä kielellä, ja kansikuvassa olevasta yhdestä pöytälipusta päätellen kuva on otettu vuosien 1933-1945 välisenä aikana.

"Viiniä ja olutta tarjoillaan ruokien kera Alkon hinnoilla", todetaan listan alalaidassa. Kieltolakikin on ollutta ja mennyttä.

Juhani Ahon kirjassa "Helsinkiin" nuori ylioppilas Antti matkustaa Kuopiosta Lappeenrantaan laivalla, ja se matka tarjoilusta ja meiningistä päätellen tehdään ennen kieltolakia. Savonlinnassa saapuu laivaan herraseurue kuin ravintolaan ikään ja poistuu taas laivan lähtiessä jatkamaan matkaansa.

Virvoitusjuomista on tarjolla "Sitroona soodan" ja "Limonaadin" lisäksi "Orange tahi Valencia", josta Valenciaa ei ole käännetty muille kielille. Valencia oli muistaakseni veriappelsiinijuoma. Hopeatee on tavallisesti kuumaa vettä joko maidon kera tai ilman. Englanniksi ja ranskaksi kerrotaan juoman sisältävän vettä, sitruunamehua ja sokeria.

Suurenna kuvia klikkaamalla.

Dr. V. osa 2.

2011-10-03T11:05:00.000+03:00

Hyvää lokakuun alkua. On jo kolmas päivä keskimmäistä syksyn kuukautta menossa, mutta toiveikkaissa merkeissä eletään. 10 miljoonan lottopotti meni joillekin muille, ehkä osaksi Lappiin, josta myös päivän ajankohtaiskuvan esittämä henkilö on kotoisin. Hänkin tavoittelee eräänlaista pottia, varmaan ihan jytkyä.

Mr. V. has left the building.

Dr. V.

2011-09-30T11:22:00.000+03:00

Syyskuun lopuksi rauhallista kuoromusiikkia. Päivän säveltäjä on Charles Villiers Stanford (30.9.1852 - 29.3.1924).

Blue Bird-laulun esittää suomalainen lauluyhtye Lumen Valo. Lunta ei ole vielä meilläpäin valaisemassa, onneksi, sillä pidän enemmän ruohonleikkuusta kuin lumitöistä. OP-Pohjolan seinässä oleva mittari näyttää nyt 14 astetta Celsiuksen asteikolla. Jossakin Reuna-Suomessa lienee vielä lämpimämpää.

Odotan jännittyneenä ensi maanantaita, sillä jos tässä rakennuksessa olisi keskusradiojärjestelmä, siitä voitaisiin aamulla kuuluttaa kaikille amerikkalaiseen tapaan: "Mr. V. has arrived at the building".

Mr. V:n olen tavannut iltamatilaisuudessa edellisellä asuinpaikkakunnallani. Iltamien ohjelma oli puhe ilman paperia, 45 - 60 min ja tanssimusiikkia sopivassa määrin. En puhunut vaan soitin muutaman muun kera, puhepuolen hoiti Mr. V.

Maanantaina ei soiteta, vaan jo tunnin päästä alkamisesta Mr V. has left the building.

Laukka

2011-09-26T10:29:00.000+03:00

Illuusio lentävistä hevosista on tässä päivän taidekuvassa, jonka on maalannut Theodore Géricault (s. 26.9.1791). Vasta valokuvauksen myötä voitiin todeta, että kiitolaukkaavalla hevosella kaikki jalat ovat yhtäaikaa ilmassa vain silloin, kun ne ovat mahan alla, eivät eteen ja taaksepäin ojennettuina.

Kiitolaukan lisäksi laukkalajeja ovat mm. ruoholaukka ja kynsilaukka. Kynsilaukka syntyy, kun sormenkynsillä naputetaan rytmikkäästi pöydänkanteen. Se voi olla kolmitahtista, kuten hevosen normaali laukka, jolloin käytetään vain nimetöntä, keskisormea ja etusormea, tai nelitahtista kiitolaukan kaltaista otettaessa myös pikkusormi mukaan.

Satelliitti ja valtio

2011-09-24T13:05:00.000+03:00

NASAN insinöörit uskovat satelliitin pudonneen maahan tänä aamuna Suomen aikaa. Kysymykseen putoamispaikasta vastaus lienee Kanada.

Koska on odotettavissa, että vastaanlaisia asioita tapahtuu myös tulevaisuudessa, pitäisi nyt valtioiden ottaa kansalaisten turvallisuus huomioon.

Suomen väestö on nykyään vajaa viisi ja puolimiljoonapäinen. Jos lasketaan tuollaisen määrän tarvitsema maa-alue niin, että jokainen mahtuu mukavasti seisomaan tai istumaan esimerkiksi telttajakkaralla, voidaan koko porukka mahduttaa neliölle, jonka sivun pituus on 2236067,9 millimetriä. Neliön pinta-ala on tuolloin n. 5 neliökilometriä. On toki huomioitava, että joukossa on henkilöitä, joiden ruumiinrakenne vaatii enemmän tilaa, mutta myös pienikokoisia lapsia, joita mahtuu vanhempiensa keralla ja keskenään useampia neliömetrille.

Jos satelliitti on putoamassa talvella, Päijänteen, Saimaan, Pielisen, Inarinjärven jäältä löytyy helposti tilaa evakuointialueeksi, kunhan jää vain varmasti kestää. Vastakkaisessa tapauksessa tulee hallitsematon maahanmuutto. Kesäaikaa varten voitaisiin käyttää Pohjanmaan peltoaukeita tai raivata keskelle Suomea hakkuuaukea. Olisi tietysti kohtalon ivaa, jos tekokuu sitten mätkähtäisikin juuri sinne - todennäköisyys on kuitenkin häviävän pieni, vai onko se nyt sitten 1/3200, kuten tällä viikolla kirjoitettiin.

Kulkuyhteydet, tiet ja rautatiet tulisi rakentaa kaikista suunnista alueelle, niin että saapuminen ja poispääsy olisi yksinkertaista eikä tarvitsisi viiden ja puolen miljoonan ihmisen jonotella. VR ja linja-autoyhtiöt kuljettaisivat väkeä ilmaiseksi, lippuautomaatit olisivat pois käytöstä.

Varusteena itse kullekin tarvittaisiin tilanteeseen sopiva vaatetus, telttajakkara, tai muu sopiva pienikokoinen istuin, muonaa päivän annos ja varmuuden vuoksi kypärä.

Kun paikalle on saatu tieto satelliitin putoamisesta turvallisesti Kanadaan tai johonkin muualle olisi hyvä tilaisuus ottaa koko porukasta helikopterikuva. Kuvausfirmat tekisivät tarjouksia virallisesta kuvasta, josta teetettäisiin suurennos eduskuntatalon seinälle, ja jota myytäisiin edullisesti kansalaisille.

Samoin voitaisiin järjestää kansanäänestys päivänpolttavista aiheista, kuten Kreikan tukemisesta, PeSu-puolueen lyhennyksestä, BB-talon ulosäänestettävistä, presidenttiehdokkaista, Tiitisen listasta jne. Alueen reunoille pystytettäisiin lintutornin tapaisia rakennelmia, joista valtion laskentavirkamiehet kuuluttaisivat kovaäänisten kautta äänestysaiheita ja -ohjeita ja kiikaroisivat ja laskisivat kohotettuja käsiä.

Tavan kansalaiselle olisi mukava nähdä samalla kertaa kaikki Suomen poliitikot ja muut julkkikset. Heitä vain tulisi sirotella sopivasti kansan joukkoon eikä päästää muodostamaan elitistisiä blokkeja.

Pankaa pää kypärään

2011-09-23T10:28:00.000+03:00

Pyöräillessäni käytän kypärää. Tänään siihen on aivan erityinen syy. Linja-auton kokoinen satelliitti putoaa ehkä iltapäivällä taivaalta. NASAn tyypit sanovat, että mahdollisuus saada se päähänsä on yksi kolmestatuhannestakahdestasadasta. Vielä on laskettu, että kapine hajoaa kahteenkymmeneenkuuteen osaan ennen maanpintaa. Jos niin huonosti käy, että alle jää - itse, omainen tai omaisuus, voi hakea korvausta, jos putoamiskohdemaa on tehnyt sopimuksen avaruudesta tippuvien, ihmisten sinne lähettämien, esineiden aiheuttamien tuhojen korvattavuudesta.

En tiedä onko Suomi sopinut asiasta. Tämänpäiväiseen tapahtumaan saattaa olla liian myöhäistä sitä tehdä. Suosittelen, että kansanedustajat talossaan ottaisivat asian puheeksi vastaisen varalle.

Jos vihakirjoituksia saisi kirjoittaa, ja semmoinen olisi tapanani, tekisin listan kahdestakymmenestäkuudesta toivottavasta osumakohteesta.

Pesun kestämättömät

2011-09-22T17:13:00.000+03:00

Peellä alkava puolue, joka on hiljattain saanut ohjeet, millaista kielenkäyttöä tulisi harjoittaa, edellyttää myös, että sen nimi lyhennetään säädyllisesti. Kielenkäyttöön on vakiintunut muoto, jossa sen yhdyssanan muodostamasta nimestä on otettu alkuosasta kolme kirjainta ja loppuosasta kaksi.

Internaatin keskustelupalstoilla asiaa on mietitty hartaudella, ja aika hyvältä monen mielestä vaikuttaisi lyhenne, jossa tasapuolisesti olisi kaksi kirjainta kummastakin. Puhdashenkinen, puhtautta edustava sana toki vain.

Virallinen lyhennehän lie se, joka tuo mieleen savolaisen kauppa-hotelli-huoltoasema-ketjun ainakin täkäläisille asiakasomistajille.

Pesunkestävyydestä ja kestämättömyydestä esimerkki vireolla. Varoitus: Kielenkäyttö saattaa loukata herkkätunteisia.

Kerttu eli pirkko

2011-09-20T13:12:00.000+03:00

Eilen hain melkein kaikki loput luumut puista pois. Astian mukana tuli 22-pistepirkko, joka lähti vaeltamaan kupin reunaa pitkin määrätietoisen näköisenä. Aika monta kierrosta kerkesi ottaa, ennenkuin vein sen ulos. Sileää ja tasaista tietä on hyvä vaeltaa, mutta joskus olisi hyvä huomata, että se ei aina johda minnekään.

Vireolla alla esiintyy elukan kaima. Siinäkin tehdään matkaa sileillä kiskoilla. Sipulikeitto on biisin nimi, hyvä eväs on se.

Hevoset ja minä

2011-09-17T17:33:00.000+03:00

Kouluratsastusta harjoitellaan. Telineellä asiaan liittyvää musiikkia.

Mikä olisikaan mukavampi tapa viettää syksyistä lauantaipäivää kuin katselemalla nuottitelineen takaa horse showta. Tai oikeastaan nuottejahan siinä pitää katsella, varsinkin kun kutsu soittamaan on tullut tilaamatta ja pyytämättä pari päivää sitten, primavistakeikka siis.

Aluksi kouluratsastusta isolla ja vielä isommalla hepalla, sitten poniesitys hyvin pienillä hepoilla ja sitten isänmaallinen osuus, jossa talon asukkaat viedään evakkoon ja lopuksi talo poltetaan.

Viimeksimainittu esitys pitkittyi, koska evakuointihevonen kiemurteli itsensä aisoista irti, ja kapteenin käskyistä huolimatta sitä ei saatu kunnolla takaisin valjaisiin. Sotilaat komennettiin vetämään vankkureita, ja hevonen käveli tyytyväisen näköisenä Finlandia-hymnin tahdissa pois estradilta.

Aisat humman selässä. Telineellä isänmaallista musiikkia

Kivekkäitä

2011-09-16T18:35:00.000+03:00

Televiisiosta tulee asiallisten ohjelmien, kuten BB-talon, Salattujen eläimien ja Emmerdalen lisäksi ja välillä kaupallisia tiedotteita, joista aika monessa suositellaan ja esitellään mahanpehmentäjiä. Ne ovat jonkinlaisia hapanmaitotuotteita, jotka poistavat pullotuksen ja pingotuksen ja lyhentävät suolen toiminta-aikaa, kuten hektisessä yhteiskunnassa sopivaa onkin. Töitäkin voi tehdä - varsinkin näin etätyöpäivänä - etäbilettääkin voi, eikä tarvitse kallista aikaansa tärvellä pitkiin istuntoihin veskissä. Toisaalta etätyöpäivänä vessa voikin olla ihan hyvä työpaikka. Etätyötä tehdessä pitää muutenkin huolehtia, että työ tulee vain hyvin etäisesti mieleen.

- Mikähän se on se...ryö, kyseli jo Uuno Turhapuro aikoinaan.

Mutta siihen vatsanpehmennykseen. Kuvassa on muutama kilogramma äsken poimittuja luumuja. Niistä jo pussillinen löysi kodin tyttären householdissa, ja jäljellejäävät on parasta pistellä ns. tuulensuojaan suhteellisen nopeasti ennenkuin pehmenevät liikaa.

Pitäkää aktivianne, minä syön nyt luumuja.

Karin keittiö: Hapokasta makeaa

2011-09-15T15:02:00.000+03:00

Syyskuun iltapalana tarjoillaan juustokakkua. Hellattomalle ja paistotaidottomallekin sen valmistus sujuu helposti. Tarveaineina kuvan kakkuun on käytetty pohjaksi Digestive-keksejä murskattuna ja sekoitettuna voihin, joka on taas tällä viikolla terveellistä lääkäreiden suosittelemaa laihdutusainetta. Digestivien suuri hiilihydraattipitoisuus kumoaa tosin voin laihdutustehon, mutta kun aineet tasapainottavat toisiaan, ei vahinkoa pystyne tapahtumaan puoleen eikä toiseen.

Kakun vaalean osan muodostaa eri tuorejuustoista (mm. mascarpone, philadelphia, ym hienonkuuloiset maitotuotteet) jotka on sekoitettu ja maustettu runsaasti hapokkailla sitruuna- ja limemehulla.

Koristeeksi on asetettu puolukoita, joiden koosta voi päätellä myös kakkupalan ja kastikelasin mitat. Lasi sisältää n. 1 cl kakun makuun sointuvaa Riga Balzams-nimistä juomaa, jonka kakun keittiössämme tehnyt henkilö kävi meille noutamassa varta vasten R:n kaupungista Liivinmaalta.

Päivän iltapalamusiikin on säveltänyt 15.9.1572 syntynyt saksalainen Erasmus Widmann. Tanskalainen nokkahuiluyhtye soittaa tansseja, joilla jokaisella on naisen nimi. Balsamin jälkeen sopii ottaa vaikka pari tanssiaskelta soiton tahtiin.

Tässä on siis sangen eurooppalainen kulttuurisekoitus ruokaa ja musiikkia, jossa ei tarvita sotilasjunttaa eikä panssarivaunuja nautintoa rauhoittamaan.

Q kuvastuu Q-veteen

2011-09-11T16:54:00.000+03:00

Surfailua Saimaalla ja netissä

2011-09-03T18:14:00.000+03:00

Kuvassa savuava S/S Leppävirta II valmistui Varkaudessa v. 1904 ja tuli Leppävirran Höyrylaiva Oy:n käyttöönajamaan linjaliikennettä Savonlinnan ja Kuopion välille; tätä kesti 1950 -luvunlopulle saakka. Myöhemmin tehtiin Viikko Saimaalla-risteilyjä. Laivan omistivälillä Saimaan Höyrylaivat Oy, jolta Leppävirran kunta osti senkonkurssihuutokaupassa 1980-luvun alussa. Nykyään laiva purjehtii tilausliikenteessä uudessa kotisatamassa uudelleenperustetun Leppävirran Höyrylaiva Oy:n väreissä Leppävirta-nimisenä.

Seuraavassa on poimintoja laivan vieraskirjasta 1930-luvulta parikymmentä vuotta eteenpäin. Netistä on etsitty matkustajia nimien perusteella - aika hyviä löytöjä on tullutkin, kansainvälinen meininki on Savon vesillä vallinnut 1930-luvulla.

Laiva oli tärkeä kulkuväline Savossa vielä 1930-luvulla, vaikkaautoliikenne olikin jo viemässä kiireisiä kulkijoita pois vesireiteiltä.

Heinäkuun puolivälissä 1937 laivan vieraskirjassa on seuraava K. I. Karttusen merkintä:

"Saimaan höyrylaivaliikenteen historian aineksiakeräämässä. Leppävirroille tultiin laivalla, joka Savon sinistä valtatietä onkulkenut, tietä, jota aikanaan Concordia, Ainamo, (Pekka Kansasen) Yrjö Koskinen ovat kulkeneet edellisellävuosisadalla. Nyt ovat kulkuneuvot erinomaiset, mutta vain suuretluonnonihailijat tuhansien järvien maassa tätä kauneutta tulevat katsomaan.Autot ja pölyinen maantie nielevät sen joukon, jolla on aina kiire ja eivätymmärrä nauttia auringosta, kesästä ja veden hengestä, minkä vain ihanteellisenkaunis vesireitti, hyvä laiva ja ystävällinen kapteeni voivat tarjota. Kiitossoikoon kauniina myös laivan isännille, jotka laivansa kunnossa pitävät."

Laivan sympaattiset kapteenit, Lindfors ja Savolainen rouvineen saavatkehuja monella kielellä. Lupsakkuus ja vieraanvaraisuus tekevät vaikutuksenmatkustajiin. Näyttää siltä, että savolainen kapteenipariskunta on monelle suurempielämys kuin järvimaisemat.

" 'Tenei te tangata paruatua’ as we say in Maori ", kuuluu uusiseelantilaisten tervehdys kapteenille.

"The Captain is the pearl of the oysterof Saima, " Leatherheadista, Englannista tullut turisti hehkuttaa.

Matkustajia on laivalla joka puolelta Suomea, Viipurista Ouluun,Vaasasta Sotkamoon. Hämäläiset ylistävät Savon kauneutta, mutta kertovat myösHämeessä olevan katsomisen arvoisia maisemia. Suomalaisia julkkiksia edustaaKansallisteatterin Fanny -näytelmäkiertue, jossa ovat mukana Uuno Montonen,Aino-Inkeri Notkola, Aku Korhonen, Joel Rinne ja Yrjö Tuominen.

Leppävirran jaVarkauden seudulta kotoisin on diplomaatin puoliso Rakel Kansanen-Toivola, jokatunnetaan taidelahjoituksistaan Varkauden taidemuseolle. Hänen isänsä olimaakauppias ja sahanomistaja Pekka Kansanen, jonka höyrylaivat kuljettivatihmisiä ja tavaraa ulkomaita myöten. Kansanen-Toivolan seurueessamatkustaa amerikkalainen valokuvaaja ja matkakirjailija Burton Holmes. Holmeson 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa kiertänyt lähes koko maailmanja julkaissut matkaoppaita sekä pitänyt yleisöluentoja käymistään paikoista. Holmes on kuvannut KiinanBokserikapinaa, Yukonin kultaryntäystä, Pariisin maailmannäyttelyä, Panamankanavan rakentamista ja Etnan purkausta v. 1906.

Ulkomaisia turisteja on kirjan epäselvistä nimikirjoituksistalaskettuna noin 30 eri maasta, joukossa Hollannin siirtomaat Jaava ja Surinam.Ruotsista on eniten, toiseksi tulee Britannia ja yllättäen vasta kolmanneksiSaksa. Seuraavina ovat Tanska, USA, Latvia, Viro ja Tsekkoslovakia. Ruotsistaja Britanniasta on n. 120 matkaajaa, Saksasta hiukan yli sata. Tarkkoja lukujaen esitä, koska monet nimet - maannimetkin - ovat epäselviä, ja usein vainperheenpää on kirjoittanut koko joukkueensa puolesta lukumäärää tarkemminilmoittamatta.

Heinäkuussa 1936 palailee Lappeenrannan herättäjäjuhlille osallistunutjoukko laivalla Savoon. Mukana on mm. kirjailija Aili Simojoki. Samallakyydillä matkustaa myös virolainen kirjailija Friedebert Tuglas vaimoineen." Ilus teekond, head inimesed! ",kuuluu hänen viestinsä.

Seuraavana päivänä laivalla on hollantilaisen Pullman-klubin jäseniäviitisentoista henkeä ja heidän lisäkseen Glasgowista pari McHattieta ja GeorgeI. Bryden.

"Upeasta matkasta,auringosta ja kauniista luonnosta sekä maukkaasta olympialaisten avajaisjuhlapäivällisistäparhain kiitos ystävälliselle isäntäväelle." Näin kirjoittavathelsinkiläiset Liisa ja Heikki Brotherus 1.8. 1936.

"Suosittelemmelaivareittiä, joka tarjoaa matkailijalle mitä nautintorikkaampia nähtävyyksiäidyllisestä ja koskemattomasta luonnosta lähtien nykyhetkeen tekniikankomeisiin luomuksiin saakka!

Obs! Herkuttelijoille erikoisuus: päivällispöytä! "

Edellä olevan tekstin on signeerannut Ove 20.7. 1935.

Myös brittejä laivan tarjoukset ovat ihastuttaneet:

"The view of an English lunch, on the after-deck, as rest,

Is -they don 't know which is the best,

The Lake, the ship, or the lunch. "

Vuoden 1935 elokuussa sir Malcolm Watson, kansainvälisesti tunnettumalariatutkija, toteaa lakonisen verbittömästi:

"Avery pleasant trip. Food very good. Captain very pleasant cheerful(?). Scenery equal to lnland sea ofJapan. "

Muitakin tiedemiehiä liikkuu Saimaalla 1930 -luvulla. Eräs heistä onliettualainen professori ja maantieteilijä Kazys Pakstas, joka muuttaamyöhemmin Yhdysvaltoihin. Toinen tunnettu liettualainen Leppävirta-laivalla onsäveltäjä Vladas Jakubenas. Myös tsekkoslovakialaista säveltaidetta luonutKarel Prochatzka matkusti Kuopion ja Savonlinnan väliä.

Tanskalaisia ja hollantilaisia on vuosien mittaan runsaasti laivalla.Hollantilaisperäinen on myös Paramaribosta, Surinamista, kotoisin oleva H. de Vries. HJ de VRIES –yhtymä on nykyään suuri monialayritys Surinamissa. Lähetin muutamia vuosia sitten sähköpostia heille ja liitin siihen kuvan nimikirjoituksesta. Vastaus tuli välittömästi, jossa kerrottiin kyseessä olevan nykyisen johtajan isoisä tai setä.

Jo edellä on mainittu virolainen kirjailija Tuglas, joka oli Suomenystävä ja tuntija, asuikin Suomessa aikansa. Hänen lisäkseen virolaistenturistien joukossa on tarttolainen metsätieteilijä K. Verberg, joka onjulkaissut metsänhoidollisia teoksia, kuten "Puidu kasutaminemajapidamises" ja vuosikirjaa "Eesti Metsanduse aastaraamat".Suomen ystävä ja kirkollisten suhteiden ylläpitäjä oli unkarilainentuomiorovasti Emil Koren. Suomalaisista kirkonmiehistä on laivalla matkaatehnyt mm. rovasti Walter Lampén, kirjailija Ernst Iso-Keisari Lampénin veli. Iso-Keisari kuvailee eräässä matkakertomuksessaan, kuinkaLeppävirran kirkonkylän maisema virralta muistuttaa Bosborin salmea, jonkavarrella kohoaa Hagia Sofia, eli Leppävirran kivikirkko. Walter Lampénmainitaan ensimmäisenä Stockmannin autoasiakkaana. Hän osti liikkeestäFordin vuonna 1904 herättäen hämmennystä ja ties pahennustakinseurakuntalaistensa keskuudessa autoiluharrastuksellaan.

Kirkollista taidetta edustaa New Yorkin Brooklynista tuleva Jessie vanBrunt, jonka suunnittelemia lasimaalauksia on kirkkojen ikkunoissa USA:nlisäksi Kanadassa, Sveitsissä, Ranskassa, Hollannissa, Norjassa, Englannissa,Intiassa and Uudessa Seelannissa.

"Our trip with our charming host and hostess -Captain and Mrs Lindforswill always he a delightful memory."

Reimsin kauppakorkeakoulun rehtori Lecompte ja Ranskan Suomen jaBaltian maiden sotilasasiamies Abraham tekevät matkaa vaimoineen heinäkuussa1934, ja seuraavassa kuussa laivalla on Douglas A. Allan, Liverpoolin kaupunginmuseonjohtaja.

"Wehave greatly enjoyed the sail trough the wonderful lakes and appreciated allyour kindnes to

us.”

Linkki edellä johdattaa Liverpoolin museon historiaan, kuvia löytyy Pdf-sivulta 123 eteenpäin. Allan teki museosta niin suositun, että koululaisten ja nuorison käyntiä siellä piti rajoittaa. Museo tuhoutui pahoin saksalaisten pommituksissa vuonna 1941.

Tulevien maailmantapahtumien enteet ovat jo ehkä aistittavissa. TuomariKurt Heiss(?) Lyypekistä on runoillut elokuussa 1936:

"Bei Regenu. heiss Sonnenschein

stetsfährt der Kapten alles fein.

Suomi hei hei hei!

Heil Hitler! "

Mielenkiintoisia nimiä; millä asioilla Suomessa liikkuu brasilialainenliikemies ja tunnetun poliitikon jälkeläinen Oswaldo de Amaral Carvalho taiPekingin kotipaikakseen ilmoittanut Priscilla Beattie? Keitä ovatamerikkalaiset Mrs George C. Bush ja Emma L. Kennedy?

Viimeinen saksalainen turisti ennen sotaa on Herbert Meyer Itä-PreussinKönigsbergistä, viimeinen ulkomaalainen Nils, jonka sukunimestä ei saa selvää,Gävlestä elokuun lopulla 1939.

Kesä 1940 mahtuu kahdelle sivulle; turisteja on vähän ja laivan"tavalliset" Kuopioon,

Savonlinnaan, Varkauteen, Rantasalmelle ja Leppävirralle asioilleenmenevät matkustajat eivät kirjoita vieraskirjaan nimeään.

Risteilyvuoden päättää rengasmatkailijakaksikko seuraavasti:

"Hauskaa on ollut, jokoenemmän tai vähemmän. Samaa teille."

Ainakin seuraavista maista on matkustajia Savon vesillä 30 -luvulla:

Ruotsi, Britannia, (Englanti, Skotlanti, Wales,Pohjois-Irlanti), Saksa, Tanska, USA, Hollanti, Latvia, Viro, Tsekkoslovakia,Itävalta, Norja, Sveitsi, Liettua, Unkari, Ranska, Belgia, Australia, Italia,Kanada, Turkki, Uusi Seelanti, Romania, Brasilia, Jaava, Kreikka, Surinam,Puola ja Kiina.

Kesäaikaa

2011-08-31T14:44:00.000+03:00

Videon viulisti täyttää tänään, kalenterikesän viimeisenä päivänä 66 vuotta, ja soittaa kvartetin kera Gershwiniä.

Vielä ehtii osallistua kilpailuun täällä näin.

Niin se taas meni

2011-08-30T14:27:00.000+03:00

Vielä on kesää jäljellä almanakan mukaan tämä ja huominen. Syksyn enteinä päivän taidekuva, joka on 30.8. 1860 - 4.8. 1900 eläneen Isaak Levitanin käsialaa.

Hänen mukaansa on nimetty pikkuplaneetta, johon voitte tarkemmin tutustua täällä.

Säästä ja syksystä puheenollen Pekka Pouta pelotteli pahanpäiväisesti eilen illalla televiisiossa sääkarttojen äärellä. Sadetta on tulossa taukoamatta päivätolkulla. Meillä ei eilen satanut yhtään, eikä sada nytkään. Voin siis kohta jatkaa eilen kesken jäänyttä nurmikonleikkuuta.

Ylimääräinen bensiini

2011-08-27T17:31:00.000+03:00

Jos on ylimääräistä polttoainetta, se pitää, hyvänen aika, tottakai polttaa pois saastuttamasta maaperää. Polttaminen voi tapahtua hauskimmin mopojen, joita aikoinaan moottoripolkupyöriksi kutsuttiin, moottorissa. Jos moottorista on vielä poistettu kierrosrajoitin ja ehkä takarattaaksikin on sattunut paria numeroa liian pieni, on aina hauskempaa.

Taajamaamme syttyivät eilen illalla katuvalot alkavan syksyn kunniaksi, ja hauskaa on tunnelmavaloissa kurvailla. Kello 22.21 kuvatulla filmillä näky osa joukosta, joka jaksoi tuntikaupalla ajella kiinteistömme ohi edestakaisin. Ennusmerkeistä päätellen meno jatkuu ensi yönä.

Ehkäpä virkavallankin pitäisi kopaista kanisterinpohjia, josko sieltä ylimääräistä löytyisi partiointiin laajalle alueelle vähin voimin.

Ennuste vuodelle 2000

2011-08-23T13:54:00.000+03:00

Päivän taidekuvana Eugene Lancerayn (s.23.8.1875)
Pietari Suuren laivastoa esittävä maalaus.

Sanovat, että Eurooppa on sekaisin, kriisit uhkaavat, Lama tuli ja menikin sitten pian muualle, Persut ovat kääntäneet nimensä englanniksi ja kauhistuttavat muita kansoja Euroopassa, maailma kuohuu niinkuin meri tuossa maalauksessa.

Vuonna 1902 on suomennettu Edvard Bellamyn romaani "Vuonna 2000", jossa kertoja vaipuu uneen vuonna 1887 ja herää otsikossa sanottuna vuonna. Linkistä pääsee Gutenberg-sivustolle lukemaan koko teoksen, seuraavassa katkelmassa kerrotaan Euroopan oloista vuonna 2000, tutunomaiseltahan meininki tuntuu:

»Espaniasta puhuessamme johtuu mieleeni», huomautin minä ohimennen, »etten ole vielä ensinkään kysellyt, minkälaisiksi olot ovat muodostuneet Europassa. Ovatko vanhan maailmankin yhteiskunnat muuttuneet yhtä perinpohjaisesti, kuin täällä?»
»Tietysti», vastasi tohtori Leete. »Europan samoin kuin Australian, Meksikon ja osaksi Etelä-Amerikan suuret kansat ovat nyt teollisuustasavaltoina, kuten Yhdysvallatkin, jotka ovat olleet kehityksen tienraivaajana. Kansojen keskinäisen rauhan turvaamiseksi on muodostettu vapaa, yhteinen liittohallinto, joka käsittää koko maapallon. Kansainvälinen neuvosto järjestää liittovaltioiden väliset kauppa- ja liikesuhteet sekä päättää, mihin yhteisiin toimiin kulloinkin on ryhdyttävä, jotta alemmalla asteella olevat kansakunnat saataisiin kohotetuiksi yhä korkeamman sivistyksen osallisuuteen. Omien rajojensa sisäpuolella on kullakin kansalla täydellinen itsehallinto».
»Miten voitte harjoittaa kauppaa, kun teillä ei ole rahaa?» kysyin minä. »Omassa maassanne ja oman kansanne kesken toimitettavissa asioissa voitte jollakin tavalla selvitä rahoittakin, mutta kun harjoitatte kauppaa ulkomaiden kanssa, täytynee teidän käyttää jonkunlaista rahaa».
»Ei suinkaan», vastasi tohtori. »Raha on silloinkin aivan tarpeetonta. Niin kauan kuin ulkomainen kauppa oli yksityisten liiketten käsissä, oli raha välttämätöntä, koska ilman sitä olisi ollut mahdoton selvittää monimutkaisia suhteita. Mutta nykyjään on kauppa kansainvälinen asia. Kansat ovat kauppiaina, joten niitä on vain tusinan verran maailmassa. Ja kun liike on kansainvälisen neuvoston valvonnan alaisena, voidaan kansojen keskiset kauppasuhteet pitää selvillä yksinkertaisen tilitys- ja kirjanpitojärjestelmän avulla. Tullimaksuja luonnollisesti ei ole. Kansa tuottaa muista maista ainoastaan sellaisia tavaroita, jotka yleisesti tunnustetaan tarpeellisiksi. Jokaisella kansalla on erityinen toimistonsa, joka välittää tavaranvaihdon vierasten kansojen kanssa. Amerikalainen toimisto esim. on laskenut, kuinka paljon maassa tarvitaan jonakin vuonna Ranskan tuotteita. Se lähettää tilauksen Ranskan toimistolle, joka samoin tilaa tarvitsemansa Amerikalaiset tuotteet meidän toimistoltamme. Samoin käy tavarain vaihto kaikkien muiden kansojen välillä».
»Miten määrätään ulkomaisten tavarain hinnat, kun ei ole enää minkäänlaista kilpailua?» kysyin minä.
»Hinta, jonka kansa pyytää toiselta tavaroistaan, on luonnollisesti sama, kuin omien kansalaistenkin maksama hinta», vastasi tohtori Leete. »Siten vältetään kaikki väärinkäsitykset ja selkkaukset. Itse asiassa ei tietysti kansoja voida velvoittaa valmistamaan tuotteitansa muille kansoille. Mutta tavarain vaihdosta on käytännöllistä hyötyä kaikille. Jos joku kansa säännöllisesti toimittaa toiselle joitakin tavaroita, täytyy kummaltakin puolelta ajoissa ilmoittaa, jos halutaan saada aikaan muutoksia tavaramäärään tai muihin tuotantoon vaikuttaviin seikkoihin nähden».
»Mutta entäs jos joku kansa, joka yksin voi hankkia joitakin luonnontuotteita, kieltäytyisi luovuttamasta niitä joko kaikille muille tai jollekin erityiselle kansalle?»
»Sellaista ei ole koskaan tapahtunut», vastasi tohtori Leete. »Sitäpaitse olisi siitä suurempi vahinko kieltäytyjälle, kuin muille. Laki kieltää suosimasta toista kansaa enemmän kuin toistakaan. Se määrää, että kaikkia on kohdeltava aivan samalla tavalla. Mainitsemanne menettelytavan tähden suljettaisiin sitä harjoittanut kansa tykkänään pois kaikkien muiden maailman kansojen yhteydestä. Meidän ei siis tarvitse olla huolissamme viittaamanne mahdollisuuden vuoksi».
»Mutta miten menettelette», kysyin minä, »jos joku kansa, jolla on luonnon määräämä yksinoikeus joihinkin tavaroihin ja luovuttaa näitä muihin maihin enemmän, kuin se itse käyttää, korottaisi hinnat hyötyäksensä naapurinsa kustannuksella? Omat kansalaiset joutuisivat luonnollisesti myöskin maksamaan samoista tuotteista korotetun hinnan, mutta siitä huolimatta tuottaisi menettely kansalle siksi suurta hyötyä, että se palkitsisi moninkertaisesti tämän tappion».
»Kunhan lähemmin opitte tuntemaan, miten kaikkien tavarain hinnat määrätään, niin huomaatte helposti, kuinka mahdotonta niitä on muuttaa muulloin kuin niiden valmistamiseen tarvittavan ajan tai työn vaikeuden muuttuessa», vastasi tohtori Leete. »Jo tämä periaate, joka on käytännössä sekä kansainvälisessä että kansallisessa liike-elämässä, estää mainitsemanne menettelyn. Ja sitäpaitse käsitämme aivan selvästi, että niinhyvin kansalliset kuin kansainvälisetkin edut ovat yhteiset, sekä olemme syvästi vakuutettuja siitä, että itsekkäisyys on suurinta hulluutta. Tämä tieto ja vakuutus on nykyjään jo juurtunut siksi syvälle ajatus- ja toimintatapaan, ettei pelkäämäänne epärehellisyyttä voi sattua. Me odotamme kaikki aikaa, jolloin kaikki maailman valtiot voidaan lopullisesti yhdistää yhdeksi ainoaksi kokonaisuudeksi. Se on epäilemättä yhteiskunnan lopullinen muoto. Siitä johtuu uusia etuja, joita ei nykyinen yhdenarvoisten valtioitten liitto voi vielä luoda. Nykyinenkin järjestelmä jo on kuitenkin siksi hyvä, että jätämme mielellämme sen aatteen toteuttamisen tulevien sukupolvien tehtäväksi. Onpa muutamia sellaisiakin henkilöitä, jotka väittävät, ettei tuo yhdistymisaate koskaan toteudu, koska nykyinen liittojärjestelmä ei ole ainoastaan yhteiskuntakysymyksen väliaikainen, vaan sen lopullinen ja paras ratkaisu».
»Miten menettelette», kysyin, »jos ei kahden kansakunnan välinen tili päättyisikään tasan? Otaksukaammepa esimerkiksi, että olemme lähettäneet Ranskaan enemmän tavaroita, kuin Ranska meille».
Tohtori sanoi: »Joka vuoden lopussa tarkastetaan jokaisen kansan kirjat. Jos Ranska on meille velkaa, voimme me vuorostamme olla velkaa ehkä jollekin toiselle kansalle, joka taas on velkaa Ranskalle, j. n. e. Erotukset, jotka jäävät tasaamatta, kun kansainvälinen neuvosto on päättänyt tilit ja hyvittänyt saatavat kansojen kesken, eivät missään tapauksessa ole suuria. Mutta olkootpa ne minkälaisia tahansa, vaatii liittoneuvosto, että ne tasoitetaan vuoden tai parin kuluessa. Se voi myöskin vaatia tasoitusta milloin tahansa, jos se huomaa, että erotus tulee kovin suureksi, sillä kansojen ei anneta joutua kovin suureen velkaan toisillensa, koska niiden välinen ystävyydentunne voisi siitä kärsiä. Samasta syystä valvoo liittoneuvosto huolellisesti myöskin sitä, että kansojen väliset vaihtotavarat ovat parasta laatua».
»Mutta miten tasoitatte lopulliset erotukset, kun teillä ei ole rahoja?» kysyin.
»Kunkin maan tärkeimmillä tuotteilla. Aikoinaan on sovittu siitä, mitä tuotteita ja kuinka paljon jokaisen maan on tällaisissa tapauksissa suoritettava».
»Haluaisinpa vielä saada tietää, miten on siirtolaisuuden laita», kysyin minä. »Kun jokainen kansa muodostaa suljetun tuotanto-osuuskunnan, ja kaikki tuotannon välikappaleet ovat kansan omaisuutta, täytyy siirtolaisten, jos heidän ensinkään sallitaan astua maihin, kuolla nälkään. Luullakseni ei siis nykyjään enää voi olla puhettakaan siirtolaisuudesta».
»Päinvastoin on siirtolaisuus vieläkin yleistä, jos nimittäin tarkoitatte siirtolaisilla henkilöitä, jotka muuttavat maasta toiseen, asettuaksensa sinne asumaan», vastasi tohtori Leete. »Asia on järjestetty yksinkertaisen kansainvälisen sopimuksen kautta siten, ettei kukaan joudu kärsimään siitä vahinkoa. Jos esim. joku yhdenkolmatta ikäinen mies muuttaa Englannista Amerikaan, menee Englannin kansalta hukkaan hänen ylläpitoonsa ja kasvatukseensa käytetyt varat, mutta Amerika saa työntekijän ilmaiseksi. Amerikan siis tulee luonnollisesti korvata tämä Englannille. Sama periaate on kaikkialla käytännössä. Jos henkilö muuttaa pois maasta palveluskautensa lopulla, maksetaan korvaus sille maalle, johon hän muuttaa. Työhön kykenemättömistä henkilöistä pitää oma kansa huolen. He saavat muuttaa ainoastaan silloin, kun kansa takaa heidän toimeentulonsa. Näiden ehtojen mukaan on jokaisella oikeus muuttaa, milloin haluaa».
»Mutta miten menetellään, jos joku tahtoo matkustella huvikseen tai lähteä tutkimusretkille? Miten voi muukalainen matkustaa maissa, joiden asukkaat eivät ota maksuksi rahaa, vaan saavat toimeentulonsa tavalla, josta matkustaja ei voi päästä osalliseksi. Hänen luottokorttinsa ei tietysti voi säilyttää voimaansa vieraassa maassa. Miten hän voi maksaa matkansa?»
»Amerikalainen luottokortti on Europassa nykyjään yhtä hyvä, kuin ennen amerikalainen kulta», vastasi tohtori Leete. »Ja ehdotkin ovat samat: se tulee vain vaihtaa sen maan maksuvälikappaleihin, missä kulloinkin matkustetaan. Amerikalainen, joka saapuu Berliniin, vie luottokorttinsa liittoneuvoston paikallistoimistoon ja saa saksalaisen luottokortin, joka vastaa joko täyttä amerikalaisen kortin arvoa tai ainoastaan osaa siitä, kuinka omistaja kulloinkin haluaa. Liittoneuvoston kirjoihin merkitään kysymyksenalainen summa Amerikan maksettavaksi Saksalle».

Lämmittelymusiikkia

2011-08-22T18:48:00.002+03:00

Kun orkesteri kokoontuu soittamaan - harjoituksiin tai konserttiin - kuullaan usein lämmittelymusiikkina huilupultista tämän biisin alkua. Käyrätorvet vastaavat siihen Till Eulenspiegelillä. Säveltäjä Claude Debussy syntyi 22. elokuuta vuonna 1862 ja oli mukana impressionismin kuohunnassa ja raukeudessa siinä missä Manet, Monet ja monet muut muusikot ja maalarit.

Syrinx on varmasti tunnetuin soolohuilusävellys, ja siitä on Youtubessa ainakin ruumenkopallinen esityksiä.

Tältä näyttää alku:

Finlandia-kilpailu

2011-08-21T16:04:00.001+03:00

Rintamalla puhdetyönä tehty läppäri.

Ylläöleva kuva on kaapattu Finlandia-katsaus-uutiselokuvasta vuodelta 1943. Aiheena oli Ateneumissa järjestetty puhdetyönäyttely ja parhaiden tekijöiden palkitseminen.

Minä julistan nyt Finlandia-kilpailun, jossa tehtävänä on etsiä oikeat vastaukset kysymyksiin. Vastaukset löytyvät Finlandia-katsaus-filmeistä rajattuna vuodelle 1943, eli elokuvat 1-24. Filmit löytyvät Elonet-sivustolta, tarkemmin ottaen täältä. Kaikkiaan katsauksia tehtiin 700.

Kymmenen kysymystä, vastausaikaa on (kalenteri) kesän loppuun, parhaat palkitaan tulostettavalla Finlandia-kunniakirjalla.

Yksi: Mikä syntymäpäivälahja kannettiin 60-vuotispäiväänsä viettävälle kenraalille, joka oli tunnetumpi putkista kuin piipuista, ja jolla oli sukunimenä palindromi?

Kaksi: Kuka lauloi ja minkä Mackebenin sävellyksen 64. asemiesillassa?

Kolme: Edellisen laulun nimisessä elokuvassa esiintyi toinenkin tä(h)ti, joka kävi myös asemiesillassa vuonna 1943, kuka?

Neljä: Mitä herra saa kuitattua löytötavaratoimistosta, mikä meinaa vielä unohtua tiskille?

Viisi: Kenen ravikuninkaan patsas on lahjoitettu maailman ensimmäiseen urheilumuseoon?

Kuusi: Millä astalolla sikavaras-salakauppias tapaa saaliinsa filmissä?

Seitsemän: Kuka opettaa sairaalassa oikean kätensä menettäneitä sotainvalideja kirjoittamaan vasemmalla kädellä?

Kahdeksan: Mikä keräys yhdistää mm. Sosialidemokraattisten Työläisnaisten Liittoa, Teiniliittoa, Marttaliittoa, Lotta Svärdiä, Maatalousnaisia?

Yhdeksän: "Takaa sisään ja edestä ulos"; mikä on raitiovaunun numero ohjepätkässä?

Kymmenen: Paljonko ruotsalainen hovisaarnaaja Isaac Been toi mukanaan keräämäänsä avustusrahaa?

Huom! Mikäli linkissä lukee: "Hakusi on vanhentunut", valitse uusi haku, ja kirjoita elokuvan nimeksi Finlandia-katsaus. Kolmisen tuntia vierähtää mukavasti vuotta 1943 tarkastellessa.

Hakkuupölkky

2011-08-20T14:28:00.001+03:00

Näin valmistat tukevan hakkuupölkyn kirves- ja kassaratöihin:

Anna pienen männyntaimen kasvaa 40 vuotta ja anna sitten metsäkoneen kuljettajan katkaista se sopivalta korkeudelta. Kun leikkauspinta on vatupassissa, vähän vinotkin pienittävät puut pysyvät siinä hyvin pystyssä. Pölkky ei kaadu, vaikka kuvassa näkyvällä suuremmallakin kirveellä hujauttelisi "henkens takaa" (Lohjan seudun murretta).

Kun sitten pölkyn pää on "pärstynny" (Pirkanmaan murretta), voidaan sitä lyhentää muutama cm. Vieressä sijaitsevan kiven vuoksi lyhennystä ei voi suorittaa metsäkoneen avulla.

Puunhuara

2011-08-20T12:05:00.000+03:00

Mökillä koivuja särkemässä, tähän en vielä uskaltanut kirveellä kajota. Viimekesäisen myrskyn jälkiä pikkuhiljaa suoritaan.

Valtiovierailu

2011-08-19T10:20:00.001+03:00

Kuvassa kautenaan viiteen maahan valtiovierailun tehnyt presidentti
Lauri "Reissu-Lasse" Relander käymässä synnyinpitäjässään Kurkijoella
Kuva Kurkijoki.fi-sivustolta.

Presidentinvaalit kuulemma ovat kohta käsillä, ehdokkaitakin on jo muutamia ilmaantunut ja ilmoittautunut. Presidentin hommiin kuuluvat myös valtiovierailut. Katsokaapa tästä ja tästä kuinka se mallikelpoisesti suoritetaan kehittämällä maiden välisiä hyviä suhteita. Puolassa näkyi olevan vielä 1960-luvulla Lenin-museo. Eipä taida olla enää? Meilläpä on.

Doppler-ilmiö

2011-08-17T16:09:00.000+03:00

Doppler-ilmiöksi nimitetään nykyään sitä, kun esimerkiksi lähestyvän formula-auton ääni tuntuu mataloituvan kuulijan ohitettuaan.

1800-luvun Doppler-ilmiö on kuvassa. Huilisti- ja säveltäjäveljekset Franz ja Karl Doppler. Penkoessani taas jälleen kerran International Music Score Librarya, havaitsin näiden herrojen olevan siellä hyvin edustettuna.

Veljekset mustassa puvussaan ja kiiltävissä saappaissaan yhdistettynä virtuoosimaiseen soittoon on varmaan ollut mieleenpainuva näky.

Vähän harmitti, kun melkein kaikki nuotit, joita jouduin kaupasta ostamaan aikoinaan, ovat nyt siellä PDF-muodossa tulostettavina, kuten Franzin Valakialainen ja Unkarilainen paimenfantasia. Valakialaista en ole treenannut, mutta unkarilaista tuli aikanaan kokeiltua. Oikea nuotti oikeaan aikaan, on hyvä ohje.

Allaolevalla videolla ei soiteta kumpaakaan mainittua kappaletta, vaan poikain säveltämää Unkarilaista fantasiaa kahdelle huilulle ja pianolle. Piano on vaihdettu orkesteriin, eikä solisteissakaan ole valittamista edes näön vuoksi...

2011-08-15T14:02:00.002+03:00

Elokuun 15. päivänä vuonna 1896 syntynyt venäläinen keksijä Leon Theremin soittaa keksimäänsä soitinta. Mitä ihmettä, ettekö ole soittanut thereminiä? Sen opetushan pitäisi kuulua jokaisen kansalaisopiston musiikkipiirin ohjelmaan. Jos paikkakunnallanne ei järjestetä kurssia, alkeisopetusta ja mallia saatte täältä. Musiikkiliikkeeseen vaan nyt soittimen hankintaan!

Suositeltava trio-yhdistelmä on theremin, saha ja lasiharmonikka.

Elokuuta

2011-08-14T11:35:00.001+03:00

Kesä jatkuu, eikä se ole ennenkään elokuun puoliväliin loppunut. Tervapääskyt, jotka saapuvat maisemaan toukokuun kolmannella viikolla, ovat jo lähteneet kohti eteläistä Afrikkaa. Kuvassa oleva parvi jotain muita siivekkäitä suunnitellee myös talvimatkailua.

Rakennus taustalla on vuodelta 1846, piirustuksissa on Suomen Intendentinkonttorin (myöh. Rakennushallitus) päällikön, C.L. Engelin nimi. Kirkko voi olla hänen suunnittelemansa, tai sitten jonkun konttorissa työskennelleen arkkitehdin tai arkkitehtioppilaan. Engel kuitenkin valvoi ja hyväksyi rakennushankkeet. Istumapaikkoja on penkkien istuinlautojen levennyksen jälkeen enää 2200, kun kapeammalla puulla niitä oli 2400.

Tässä on kameraa käännetty vähän alaspäin ylemmän kuvan kohteesta.
Lumikolakuvista tuttu hortensia vasemmalla, pensashanhikki keskellä.

Botaniikkaa ja gardenisaatiota

2011-08-13T12:24:00.001+03:00

Yllä näkyvä ja kuuluva laulu kertoo suomennetuissa sanoissaan kolmesta kasvista, lilja, ruusu ja kirsikkapuu. Olen eilen ja tänään keskittynyt kolmeen kasviin, jotka ovat siperianhernepensas, karviaismarja ja karhunköynnös (elämänlanka).

Jos istuttaa siperianhernepensasaidan, antaa sen kasvaa 30 vuotta juurikaan leikkaamatta, jolloin useampimetriset hernepuut, rungon halkaisija 10-15 cm, eivät enää pehmeässä maassa pysy pystyssä, vaan latvusten painosta kaatuvat karviaismarjapensaan päälle ja tuovat tullessaan tai houkuttelevat jostakin kaverikseen karhunköynnöksen, on botanistinen triangelidraama valmis. Selvitin sitä hanskoilla ja Susitarhan (Wolf Garten) Multistara-sahalla. Kun karhunköynnöstä on oikein paljon, nipusta saa hyvän otteen, ja sitä pystyy repimään kunnolla. Karviainen on valitettavasti piikikäs, kuten hernepensaskin

Naisväki poimi eilen marjoja. Punaherukoita on paljon ja karviaisiakin karhunköynnöksen alta ja muistakin pensaista löytyy runsaasti.

Illalla syötiin rapuja. Emme pyydä niitä itse, vaan meillä on Kiinassa alihankkija, joka toimittaa niitä kilon paketeissa saksalaiseen lähikauppaamme. Hyviä olivat.

Tiedotustilaisuus

2011-08-10T22:57:00.001+03:00

Urpiaisen Paavo, pitkänlinjan duunari putkialalla, istuu aamuyöllä sängyn laidalla ja yskii. Avovaimo Lipposen Jutta havahtuu ja tiuskaisee:
- Mitä se siinä keskellä yötä rykkii, ruppeehan sijalles siitä!
- On nyt niin tärkeetä mietittävvää, ei tule ennää uni silimään.
- Mittee se siinä miettii, nukkumaan nyt, että jaksat taas huomenna putkija asentaa.
- No kun huomenna on tiijotustillaisuus.
- Mikä "tiijjotustillaisuus", mittee ne siellä "tiijjottaa"?
- Kun ne on pyytänny minua piäluottamusmieheks.
- Ketkä on pyytänny - sinnuu, vanahoo ukkoo?
- No kaverit.
- Ketkä kaverit?
- No aattelin, että jos tarjoutuisin, niin kyllä varmaan jottiin pyytäis.
- Jottiin pyytäis... ei pyyvvä sinua Erkkikään, elä luule ja unta niä, nukkumaan siitä nyt!

Ranskan-apua

2011-08-10T18:36:00.000+03:00

Arkistojen (tai sekalaisten säilytyspaikkojen) päivän aarteena on ranskalainen emaloitu rintamerkki, jota myytiin Suomen hyväksi sota-aikana.

Takana teksti:

POUR LA FINLANDE

MELLERIO

DITS

MELLER

9.R. DE LA PAIX PARIS

DEPOSE

Näkyy nettihuutokaupoissa myytävän 95-50 € hintaan.

Autot joilla ajoin 6.1

2011-08-09T13:48:00.000+03:00

Äijäblogin autoremppapäiväkirjan innoittamana pureudun syvemmälle "Autot joilla ajoin"-sarjan osaan kuusi. Olkoon tämä nyt siis kuusipisteyksi.

Ostettiin pojan käyttöön auto. Paikkakuntalainen mies oli erikoistunut Honda Civiceihin, joita osteli, korjaili ja myi edelleen. Kahdesta vaihtoehdosta päädyttiin vuoden 1991 malliseen sedaniin, jossa oli mm. sähköikkunat, keskuslukitus ja kuusitoista venttiiliä. Venttiilien lukumäärä ilmoitettiin takaoviin liimatuissa tarroissa. Citroën-merkkinen radio oli kulkupeliin asennettu, sekin oli kotoinen ent. viiden sitikan omistajalle. Myös ruostetta oli vähän ja paikoitellen röpelöistä maalipintaa, mutta ruostuuhan Mersukin. Sen kuulin nimittäin, kun kerran vaihdatin huoltamossa renkaita Skoda Felicianoon, ja etupäätä nostettaessa ei toinen etupyörä noussutkaan irti maasta. Iskarin laippa oli ruostunut, eikä pysynyt enää kiinnikkeissään.

- Mersuissa tapahtuu myös tämmöistä, korjaamon mies lohdutteli. Mutta Hondaahan sanottiin aikoinaan Japanin Mersuksi. Niillä taisi olla sama maahantuoja.

Lähdettiin sitten ajamaan, ja melkein heti kojelautaan syttyi keltainen, moottorin muotoinen valo. Kysyttiin myyjältä, joka totesi, että ei haittaa, antaa mennä vaan. Huollossa kuitenkin halusivat vaihtaa anturin, ja valo ei enää palanut.

Myyjä oli hankkinut auton vakuutusyhtiön varastettujen autojen osastolta, ja sen sisäpeilissä riippui musta samettityyny, johon oli keltaisella langalla kirjailtu arabialaista kirjoitusta. Otin tyynyn pois, koska arvelin sen aiheuttavan aggressioita, vaikka silloin ei vielä kai vihapuheita pidetty.

Poika lähti työkeikalle Helsinkiin, ja soitti jonkun ajan päästä, että auto oli pysähtynyt keskelle katua. Korjaamolla selvisi, että vetoakseli oli irronnut. Edelliseltä asentajalta oli unohtunut joku sokka laittamatta.

Toisella soitolla meille kerrottiin, että sivikki on pöllitty. Poliisille oli ilmoitettu, ja sitten seuraavana päivänä poliisi soitti auton löytyneen. Se oli viety Kalliosta työkämpän läheltä Herttoniemeen, jossa se oli jätetty kerrostalon parkkiruutuun. Herttoniemeläiset ovat tarkkoja ruuduistaan ja siitä minkälaisia vehkeitä niissä pidetään. Valppaan asukkaan ilmianto toi auton takaisin, mutta ei takaluukussa olleita kaverilta hommattuja poppivehkeitä, jotka oli määrä asentaa paikoilleen eikä kaikkia omia ja työvaatteita. Kalliit työkalut olivat sen sijaan tallessa. Lukoissa oli pieniä naarmuja, joita vakuutustarkastaja valokuvasi.

Sitten taas kotisuomessa soi puhelin työpaikalla, ja poika soittaa, että poliisit ottaa rekkareita pois. Ajoin paikalle, ja siellä oli toinen poliisi polvillaan auton edessä ruuvimeisselin kanssa.

- Tätä ei ole katsastettu, laatat viedään katsastusasemalle, josta ne saa sitten tarvittavan toimenpiteen jälkeen, sanottiin.

- Tietokone näyttää, että näin tehdään, ja lisäksi tulee rikesakko ilman turvavyötä ajamisesta.

Seuraavana päivänä, joka oli muistaakseni perjantai, ajoin 20 km katsastusasemalle laatattomalla autolla. Käskivät näyttää paperia, jos joku viranomainen olisi kiinnostunut.

Menin tiskille ja kerroin asiani. Virkailijarouva katsoi tietokonettaan ja totesi, että ei tätä tarvitse katsastaa, koska sille on tehty uusi rekisteröinti ja käyttöönottokatsastus, joka on voimassa pitempään kuin rekisteriin merkitty.

- Poliisilla on sama ohjelma kuin meillä, mutta he eivät (arvaa loppulause).

Sain laatat, mutta jouduin maksamaan niistä kympin, koska niillä on semmoinen laki ja luovutusmaksu.

Kyselin, joutaisiko joku ruuvaamaan niitä paikoilleen, mutta kiirettä tuntui olevan. Sain kuitenkin meisselin lainaksi toimenpidettä varten.

Soitin Liikkuvaan Poliisiin ja puhuin rauhallisesti puhelimeen. Poliisille on hyvä puhua rauhallisesti. Selitin tilanteen. Sieltä kerrottiin, että toimenpiteen tehneet poliisimiehet ovat jo viikonlopun vietossa, mutta paikalla oleva henkilökunta yrittää selvittää tilannetta. Puhelu siirtyi mieheltä ja naiselta toiselle, kunnes joku löysi lakikirjan ja sieltä katsastukseen liittyviä asioita.

- Kyllä te olette oikeassa, tuli sitten kohta.

- Asia mitätöidään ja rikesakko muutetaan kotona suoritettavaksi puhutteluksi.

Kysyin kotona, millaisia poliisit olivat.

- Toinen oli mukava ja toinen vittuili.

Ikimuistoisa oli myös retki sukulaisiin Hämeeseen, kun ohjaus alkoi ravistaa hillittömästi. Pysähdyttiin huoltamon pihaan ja huomattiin, että toinen etupyörä - vanne - oli tulikuuma. Heitin ikkunanpesuämpäristä vettä, ja pyörä sihahti kuin kiuas sankan höyrypilven kera. Jarrumännät olivat jumiutuneet. Vika saatiin myöhemmin korjattua.

Osassa 6 mainitsen laturista ja jäähdyttimestä. Laturia etsin netin kautta ja tilasinkin sen jostain, mutta vääränlainen se oli. Joku sitten osasi kertoa kuopiolaisesta autosähköliikkeestä, ja siellähän oli pitkä rivi sähkömyllyjä hyllyllä. Tein vaihtokaupat ja maksoin vähän väliä. Kun sitten alkoi tuntua, että joutuu maksamaan vähän väliä, muistin egyptiläissyntyisen tuttavani, jolle meilasin mustan tyynyn kuvan ja kysyin, mitä siinä lukee.

- Toisella puolella Allah ja toisella puolella Muhammed, oli vastaus.

Vein tyynyn hanskalokeroon.

Heijastus

2011-08-08T22:30:00.001+03:00

Tässä vielä kuva Q-vedeltä. Aiheeseen liittyvää musiikkia kuulet täältä. En viitsinyt upottaa videota tähän, koska sen kuvavalikoima ei oikein mielestäni sovi laulun sanoihin. Olav Gerthel laulaa kuitenkin hienosti Palmgrenin - ei Selimin vaan Oton sävellyksen.

Samaa biisiä on meidänkin soittokunta soittanut, solistina on ollut tenorin sijasta baritoni J. Hynninen.

I'm swimming in the rain

2011-08-07T10:43:00.001+03:00

Lauantai-iltapäivän sadetta; sateella uimavesi tuntuu lämpimältä.
Tänään sunnuntaina aurinko paistaa.

Mankelointia ja pakkoruotsia

2011-08-06T16:23:00.000+03:00

Vielä on lomaa jäljellä, tämä ja huominen.

Mökillä Keski-Suomessa loppuloma vietetään. Q:lla alkavan järven uimarannan vieressä on hieno betonipohjainen matonpesupaikka. Siihen on tänä kesänä ilmestynyt kuivausmankeli. Katsomme olevamme osittain osallisia ilmestymiseen. Viime kesänä näetsen mankelia ei ollut, ja me valitimme sen puutteesta paikalliselle pesijäpariskunnalle. Kerroimme, kuinka meillä on asiat omassa pitäjässä paljon paremmin. Emme maininneet, että täkäläisessä pesupaikassa oli kaksi leveän maton allasta, ja meitä harmitti, kun omassamme jalan alla oli sepeliä eikä sementtiä.

Sattuipa sitten paikalle polkupyöräilemään pesupaikasta vastaava kunnan virkamies, jolle toiset selittämään, miten mankeli on aivan välttämätön, kun nuilla savolaisillakin semmoinen on. Virkamies päivitteli hankinnan kalleutta, useita tonneja mankeli maksaisi hänen tietääkseen. Tänään se siellä oli, ja hyvin litisteli kosteutta pois kudoksista.

Osa pestystä matosta kuivumassa.

Mitä taas tuohon otsikossa mainittuun pakkoruotsiin tulee, niin se tarkoittaa, että vanha kunniakkaasti palvellut mökkiradiomme, kuvassa alla, ei suostunut puhumaan muuta kuin ruotsia, mitä nyt joissakin laulunrenkutuksissa englantia. Suomenruotsia se kuitenkin oli ja aika hyvin ymmärrettävää, mutta juontajien iloinen asenne ja jotenkin fiilinki, että hördu, så kult ä de att få jobba i radion, jotenkin ärsyttää perus.. siis kantasuomalaista-

Viritysnuppi on juuttunut, tai nuppi pyörii, mutta sillä ei ole vaikutusta taajuuksiin. Pari päivää sitten nuoriso oli mökillä, eikä heissäkään ole ketään ruotsinkielistä, ja tuskin he radioon ovat koskeneetkaan, telkkarin ovat saaneet näkymään tökkäämällä haarukan hirsiseinän rakoon ja siihen antennijohdon pätkän kiinni.

Piisamin potkua

2011-08-04T15:05:00.003+03:00

110 vuotta sitten syntynyt Louis Armstrong "Hot Five"-yhtyeensä kera esittää jatsin "Muskrat ramble", eli Piisamin ramppausta tai Vesirotan vaellusta.

Olen ammoisina aikoina kuullut suomeksi laulettavan tuolla ainakin melkein samalla nuotilla sävelteoksen, jonka sanoissa kerrotaan hääkellovarkaudesta ja arvellaan naimisiinmenon olevan näin ollen mahdotonta.

Liekö näiltäkin kello hukassa, vai pallo?

Maassa maan tavalla

2011-08-03T10:32:00.000+03:00

Kuvassa oleva opaskirja kertoo, kuinka kussakin maassa tulee käyttäytyä. Otsikkona oleva sanonta on kohtalaisen ajankohtainen ja tuttu poliittisesta keskustelusta, jossa siihen on lisätty myös jatko-osa, joka alkaa sanalla "tai".

Teos on suhteellisen tuore, painettu vuonna 1989, ja saatesanoissa lukijalle sanotaan kirjasen olevan "pieni kiitos mielenkiinnostanne. Sitä ei ole tarkoitettu myyntiin".

Kustantaja on Valitut Palat, ja kirja on tullut ilmeisesti karttakirjan kylkiäisenä. Maailmankartastojahan myytiin kiivaaseen tahtiin pois varastoista 1980-90-lukujen vaihteessa, ennen kuin ne muuttuivat historian kartoiksi.

Maassa maan tavalla-käytäntöjä esitellään yhdeksäntoista maan tai kulttuuriympäristön kautta osin ennakkoluuloisilla otsikoilla:
Suomi: puhuminen hopeaa, vaikeneminen kultaa
Ruotsi: läntinen naapurimme
Norja: pidättyväisyys kannattaa
Tanska: piippua polttavien naisten maa
Englanti: saari on toista maata
Molemmat Saksat: Keski-Euroopan kohtaamispaikka
Sveitsi: vaatimattomuus on hyve...
Italia: aurinko paistaa sydämeenkin
Ranska: charmi on kaiken a ja o
Espanja: caballerojen luvattu maa
Portugali: hitunen tummaa alakuloisuutta
Jugoslavia: kiehtovaa moninaisuutta
Kreikka: Balkanin vieraanvarainen maa
Turkki: silta orientin ja oksidentin välillä
Neuvostoliitto: maa käymistilassa
Islaminuskoiset maat: arvosta, älä arvostele
Thaimaa: 20 000 temppelin maa
Kiina: "Keskustan valtakunta"

Muutamia valikoituja käyttäytymisohjeita muutamasta valikoidusta maasta:

Norja: Norjalaiset inhoavat henkilökohtaisia kysymyksiä. Kaikenlainen tunkeilevaisuus ja kovaäänisyys on julistettu pannaan. Jos olet luonnollinen ja vilpitön, joudut tuskin vaikeuksiin Norjaan matkustaessasi.

Italia: Viisainta on pyytää palvelun suorittajaa kirjoittamaan summa etukäteen paperille - näin vältytään ikäviltä yllätyksiltä.

Portugali: Erityisesti poliittisista kysymyksistä keskusteltaessa on vieraan oltava hyvin tahdikas.

Kreikka: Sellaiset aiheet kuin Kypros ja Kreikan köyhyys on viisainta jättää keskustelun ulkopuolelle.

Vanhentunutta huumoria

2011-08-02T15:30:00.002+03:00

Tämä kuva on piirretty viime vuosituhannen puolella ja julkaistaan nyt esimerkkinä, millaista huumoria ei enää nykyään tulisi harjoittaa.

Tässä on kyseessä harmaasävyjen tummuusasteiden havainnollistuttamisvertailu, siis ha-vain-nol-lis-tut-ta-mis, stereotyyppisten henkilöhahmojen avulla. Sävyt ovat musta, tumma, hämärä ja pimeä. Mikä on kukakin, voi itse kukakin päätellä. Taiteilija itse on lähinnä pimeä.

Laitoin tunnisteeksi "huumori" ja huomasin hämmästyksekseni, että aikaisemmin vähää vaille 700 jutussani sitä ei ole esiintynyt. Oli varmaan jo aikakin.

Nevan leijona

2011-08-02T09:19:00.000+03:00

Päivän taidekuvana 2. elokuuta 1875 syntyneen Mstislav Dobuzhinskyn vuonna 1922 maalaama vesiväriteos Pietarin Leijonasillasta. Sää maalauksessa on hieman erilainen kuin nyt meidän pihalla, mutta älkää surko, kyllä se siitä taas.

Suomen poikien Belgian-reisu

2011-08-01T14:06:00.000+03:00

Ylläoleva kuva on teksteineen piirretty ja kirjoitettu Hennalan kasarmilla sotilaan muistovihkoon 6.9. 1925. Aiheena ei ole monikulttuurinen maahanmuuttajuus vaan kesäolympialaiset vuodelta 1920, joissa yleisurheilulajeissa tuli suomalaisille kaikenvärisiä mitaleita roppakaupalla. Painista niitä tuli 11.

Veisu menee näin:

Nyt lauletaan pojat tässä veisussa

Suomen poikien Olumpia reisusta

Kun Belgian Antverpenissa

Suomen liput liehu tankojen nenissä.

Sinne kaikista maista tuli miehiä

joilla meiningit eivät olleet pieniä

Tuli pitkiä paksuja hoikkia

ja ne alkoivat juosta ja loikkia.

Ruotsi toitotti pulskasti torvella

ja viisasi viidellä sormella

että katsokaas maailman parhaita

näitä meidän poikia armaita.

Ensin ne pelasivat nappia

joka kuohutti suomalaisten sappia

mutt sitten ne turhat pelit hylkäsi

ja meidän pojat kouriinsa sylkäsi.

Myyrä alun pani komiasti keihäällä

vaikka "jänkki" sitä kopisteli seipäällä

Ja Peltonen, Johanssonni, Saaristo vaan

ne tuumivat: peli poikki kerrassaan.

Vielä jatkui suomalaista muotia

kun työnnellä alkoivat luotia

kun "kanuunamme" kahdesti laukaisi

niin Ruotsin pojat kauhusta naukaisi

Viisiottelu Ruotsilla oli laskuissa

että mitallit on melkein jo taskuissa

Mutta siinä oli pienen pieni ehtoinen

kun Suomella oli Lahtinen ja Lehtoinen.

Kun juostiin viittä kilometriä

oli Ranskalla mies ylen vetriä

ja se Tukholman tappion kosteli

vaikka Nurmikin koipia nosteli.

Mutta matkaa kun lisättiin puolella

niin Nurmi otti asian huolella

ja Ranskan poikaa jo raukaisi

kun Paavo sille tietä aukaisi.

Meidän painijat teki ihan kummia

tuli pisteitä suuria summia.

Ja Ruotsin pojat pelosta jo houraili

kun suomalaiset niitäkin kouraili.

Kolmiloikka ja kiekonheitto hei

kas meidän pojat niissäkin voiton vei

Ja maraton juoksut ja murtomaat

ne kaikki oli Suomelle kunniakkaat.

Älyllistä askartelua eläke- ja muiden lepopäivien ratoksi

2011-07-29T12:55:00.000+03:00

Päivän taidekuvana Ivan Aivatsovskin (s. 29.7.1817)
maalaus Räävelin edustalta. Etualalla Suomesta saapuva
Sadama Marketiin suuntaava pika-alus.

Tavoitteenani on kirjoittaa kaikki suomenkielen nimisanat, substantiivit, niistä tosin vain yleisnimet yhdyssanaketjuksi siten, että viimeinen sana on ensimmäisen muodostuvan yhdyssanan alkuosa. Seuraavassa esimerkissä siis opinto-oikeus.

oikeusturvavälivuosipalkkatyöväkivaltamerikalaverkkomahanahkamunasarjatuliasevarastomyymäläpäällikkövirkamieskuntosalikalustomestariopinto

Ketjua voi lisätä kirjoittamalla sopivia pätkiä väleihin, eikä opinto-oikeuskaan ole välttämättä ketjun lopullisesti sulkeva niitti. Keksikääpä sopivia ketjuja. Suomen kielen kaikki sanat eivät vielä ole tuossa ihan lähestulkoisestikaan.

Alku ketjulle oli munasarjatuliase.

Selkeyttä nuottikirjoitukseen!

2011-07-26T13:22:00.000+03:00

Lienee äärimmäisen mahdollista, että joku muukin on tätä miettinyt. Ehkä Aaron-Raution ykkösen äärellä, ehkä jossain muualla. Nyt kun helle on pehmittänyt päätä tarpeeksi, ja äsken kaupassa käydessäni näin lööpin lupaavan sen (helteen) jatkuvan lokakuulle asti, tulin minäkin tätä tuumineeksi.

Pianon ja monen muun vastaavaa koskettimistoa käyttävän instrumentin soittajat ovat varsinkin aluksi hämmennyksissään nuottien paikoista eri viivastoilla.

Jos nuottiviivoja olisi viiden sijasta kuusi, homma helpottuisi huomattavasti. Cee on kummallakin nyt ensimmäisellä ala-apuviivalla ja yläapuviivalla, sekä viivaston keskimmäisessä välissä.

Luulen, että patentti tähän irtoaa ns. hyppien keikkuen, ja soittajat voivat alkaa paneutua uuden järjestelmän helpottavaan käytäntöön.